Koeajo: kakkosen kasvojenkohennus – Mazda 2
Mazda 2 uudistui isosisariensa vanavedessä. Hyvää: ajettavuus, varustelu, viimeistely. Huonoa: takatilat, kulutus.
Aika harva on huomannut, että Mazdan koko mallisto on uudistunut lyhyen ajan sisällä. Hiroshimassa ollaankin ilmiselvästi tyytyväisiä valittuun muotoilulinjaan, sillä muutokset perusteellisesti uudistuneissakin malleissa ovat maltillisia ja pienemmät päivitykset lähes huomaamattomia. Malliston pienin, Mazda 2, kuuluu jälkimmäiseen ryhmään.
Koeajo kalleimmalla versiolla muuttaa silti aiempaa mielikuvaa pienestä perheautosta.
Kevyt ehostus
Kakkosen ulkoisen ilmeen uudistukset rajoittuvat valoihin, maskiin ja puskureihin – peltiosiin ei ole kajottu. Kilpailijoiden tavoin maskin yhtenäistämisellä saadaan aikaan sukunäkö merkin eri mallien välille.
Sisälläkään ei ole mullistavia muutoksia. Kuskin paikalla ratti on kokonaan uusi, mittaristossa kierroslukumittari on jätetty ainoaksi viisarimittariksi ja nopeus näkyy vain numerona.
Matkustajienkin iloksi kosketusnäyttöä, viihdejärjestelmää ja verhoilumateriaaleja on päivitetty. Symmetriaa arvostava jää ihmettelemään yhtä neliskanttista ilmasuutinta kolmen pyöreän kaverina.
Ahtamaton moottori
Mazda ei vieläkään ole lähtenyt nykytrendin mukaisesti pienentämään ja ahtamaan bensiinimoottoreitaan. Siinä missä kilpailijoiden yleisimmät moottorit tässä luokassa ovat turboahdettuja 0,9–1,2-litraisia, Mazda jatkaa vapaasti hengittävällä 1,5-litraisella.
Useimmat mallinsa Japanissa valmistava Mazda nauttii huippusijoituksestaan yhtenä vähävikaisimmista autoista, eikä halua sotkeutua vikaherkkiin turboihin. Korkealla puristussuhteella tehoa ja vääntöä on kuitenkin puristettu kiitettävät lukemat. Tehoversioita on kolme, 75, 90 tai 115 hevosvoimaa.
Vaivaton automaatti
Koeajoautossa oli keskimmäinen moottoriversio, jossa sinänsä riittävän tehon löytäminen vaatii reipasta kierrosten käyttöä.
Onneksi kepityshommiin oli valjastettu kuusivaihteinen automaattivaihteisto. Nätisti vaihtava laatikko osaa sekä kutitella kierroksia että pihtailla polttoainetta vaihtamalla nopeasti isommalle pykälälle.
Silti automaatti vie kiihtyvyydestä parhaimman terän: manuaalivaihteiseen verrattuna aika välillä 0–100 km/h on lähes kolme sekuntia huonompi. Harmillisesti bensiiniäkin kuluu samalla yli kuusi litraa satasella.
Pientä luksusta
Mazda 2 ei loista takatiloillaan. Takaistuin on aikuiselle ahdas niin pituus- kuin korkeussuunnassakin.
Auton valtteina on pikemminkin näppäryys ja urheilullisuuteen vivahtava ajettavuus. Nämä hyveet kuuluvat tietysti perusmalliinkin, mutta tämänkertaisen testiauton ylin varustetaso tuo pikkuautolle uuden ulottuvuuden.
Moitteeton viimeistely yhdistettynä kojelautaan asti ulottuvaan vaaleaan nahkaverhoiluun antaa ylellisen vaikutelman, jonka täydentävät monipuolinen viihdejärjestelmä ja elektroniset turvajärjestelmät.
Pikku-Mazda voisi tällaisena olla vaihtoehto vaikkapa Minille tai Audi A1:lle. Luksusversion hinta on tietysti puolitoistakertainen perusmalliin verrattuna, ja tällöin kisaan ilmoittautuu myös muita tilavampia ja tehokkaampia kilpailijoita.
