Ajoneuvot Koeajo Sähköautot 3.7.2023
Koeajo: Mercedes-EQ EQE SUV – se korkeampi hintakatto
Mercedes-EQ EQE SUV iskeytyy tähtimerkin laajassa sähköautomallistossa ehkä hieman ahtaaseen rakoon, mutta perustelee silti olemassaolonsa hyvin. Hyvää: mukavuus, helppous, tilat. Huonoa: hinta varusteltuna, keskikonsolin kosketuspainikkeiden sijainti.
Mercedes-EQ EQE SUV -nimihirviö ei välttämättä kerro vielä kaikille autoihmisillekään yhtään mitään. Avataan siis vähän: kyseessä on ikään kuin Mercedes-Benz GLE:n segmenttiin sijoittuva katumaasturi, joka sähköautomallistossa asettuu EQC:n ja EQS SUV:n välimaastoon. Mercedeksen mallistoon kuuluu tätä nykyä jo hirmuinen määrä eri mallinimiä, ja aina välillä ihmetyttääkin, että onko näille jokaiselle oikeasti olemassa oma lokeronsa markkinoilla. Ilmeisesti näin kuitenkin on, tuskin malleja muuten puskettaisiin tähän tahtiin markkinoille.
EQE SUV -mallia on tarjolla kahdella eri akulla, mutta niiden kapasiteeteilla ei ole kovin suurta käytännön eroa: vaihtoehtoina on joko 89 tai 90,6 kilowattituntia. Kaikille versioille ilmoitetaan korkeintaan 170 kilowatin pikalatausteho ja 11 kilowatin AC-lataus, joka on lisävarusteena päivitettävissä 22-kilowattiseksi.
Suurin ero mallien välillä löytyykin kulkupuolesta, sillä huipputehoa löytyy pienimmillään 185 kW (245 hv) ja enimmillään 460 kW (626 hv). Lisäksi takavetoisen mallin vetomassa jää ainoastaan 750 kilogrammaan, kun kaikilla nelivetoisilla saa kiskoa 1 800 kg -kärryä.
Mainittakoon, että ensimmäistä kertaa Mercedeksen EVA2-täyssähköperusrakenteen autoista EQE SUV:ssä sisätilan lämmityksestä huolehtii PTC-vastuksen lisäksi ilmalämpöpumppu, joka tulee vuosimalliuudistusten myötä vakiovarusteeksi kaikkiin kyseisen perusrakenteen autoihin.
Rento reissupeli
Kuljettajan paikalla kaikki tuntuu tutulta Mercedekseltä. Istuin tukee sopivasti joka puolelta, ja säädöt ovat hyvät sekä monipuoliset. 185-senttinen mahtuu istumaan samanpituisen kuljettajan taakse, joten tilaakin on hyvin. Ennen kaikkea tavaratila on katumaasturimallisessa autossa huomattavasti helpommin käytettävässä muodossa kuin konttiperäisessä EQE:ssä, jossa kontin takimmaisten litrojen kurkottelu tarkoittaa housujen kuraantumista auton takapuskuriin.
Myös ajossa EQE SUV tuntuu ennen kaikkea tutulta ja turvalliselta. Mercedeksen EVA2-rakenteiset autot ovat aiemminkin olleet matka-autoja mukavimmasta päästä, eikä EQE SUV tee poikkeusta. Alusta toimii pehmeästi muttei jää hyllymään liikoja, ohjauksen keskialue on kirkas eikä vetelyä ilmene lainkaan, ja äänieristys on tähtimerkin vaatimalla tasolla.
Joissain tilanteissa auton yli 2,5 tonnin omamassa tulee kuitenkin esiin. Esimerkiksi voimakkaammissa hidastuksissa jarrupoljinta joutuu painamaan topakasti, ja tiukemmissa kurveissa auto kallistelee raskaan oloisesti – mutta eipä mallia ole urheiluautoksi tarkoitettukaan. Toisinaan suuren massan ja korkean korin huonot puolet yhdistyvät: isommissa töyssyissä ulosjoustovarat saattavat loppua kesken, mikä aiheuttaa ikävän tärskähdyksen. Pääsääntöisesti EQE SUV on kuitenkin erinomaisen mukavuuspainotteinen auto matkan taittamiseen.
Ilahduttavaa on se, että pakollinen nopeusrajoitusvaroitin on kytkettävissä pois ainoastaan yhdellä painikkeen ja yhdellä näytön painalluksella – pimputtimen sammutusta ei siis ole piilotettu valikkoviidakon taakse.
Hieman närää sen sijaan herättävät keskikonsoliin sijoitetut painikkeet. Kyynärvartta tulee nimittäin usein tuettua juuri niiden kohdalle, mikäli hieman kaukana sijaitsevaa kosketusnäyttöä tarvitsee käyttää ajon aikana. Vahingollinen hätävilkkujen kytkentä ei jäänyt tämän seurauksena yhteen kertaan.
Kerro kerro näyttöpääte
EQE SUV:n WLTP-toimintamatkaksi ilmoitetaan 537 kilometriä. Käytännössä moottoritieajon ja reippaan maantieajon yhdistelmässäkin pääsee kesäkelissä yli 400 km, ja kulutus pyöri auton koko huomioiden kohtuullisessa 22 kWh/100 km -lukemassa.
Keskikonsolin painikkeet ovat ihan hyödyllisiä, mutta niitä tulee paineltua vahingossa kosketusnäyttöä kurkotellessa.
Pikalatauskin toimii kohtuullisesti. 10–80 prosentin lataus suoriutui parhaimmillaan 32 minuutissa eli täsmälleen tehtaan lupaamassa ajassa. Latausteho alkoi 166 kilowatista ja laski siitä varsin tasaisella kulmakertoimella niin, että 80 prosentin varauksessa teho oli 73 kW.
Toimintamatkaennustin pelaa esimerkillisesti. Navigointia käytettäessä auto onnistuu arvioimaan perillä jäljellä olevan energiamäärän oikein vain muutaman prosentin virhemarginaalilla. Lisäksi auto tukee joillain asemilla Plug & Charge -toimintoa, eli latauksen aloittamista vain lyömällä johdon kiinni ilman sen kummempaa kännykän räpläystä tai pankkikortin kaivelua. Nämä ominaisuudet tekevät sähköautoilusta taas helpompaa ja mukavampaa, etenkin niille joilla ei ole lajista paljon kokemusta.
Hintavaa varusteirrottelua
Koeajamassamme yksilössä ei ollut säästelty lisävarusteissa, kuten auton lähes 140 000 euron hintalapustakin voi päätellä. Hinnasta saa heti kymppitonnin pois, jos pärjää ilman Hyperscreeniä eli vänkärin omaa tietoviihdejärjestelmän näyttöä, jolle ei ainakaan ennen luvattuja ohjelmistopäivityksiä ja videonkatseluominaisuuksia juuri löydy merkittävää käyttöä.
Mercedeksen 5-puolaisiin vanteisiin on haettu parempaa aerodynamiikkaa muovisilla välikappaleilla.
Sen sijaan Airmatic-ilmajousitus ja nelipyöräohjaus 10 asteen takapyörien kääntökulmalla tuntuvat erinomaisilta varusteilta. Nelipyöräohjauksen ansiosta EQE SUV on näppäryydeltään pikkuauton luokkaa, kookkaasta koristaan huolimatta.
Edullisimmillaan EQE SUV:n saa takavetoisena 87 300 euron hintaan ja nelivetoisena 6 000 euroa kalliimmalla. Varustelistan kanssa tuleekin pitää pää viileänä, ettei auton hinta kipua EQS SUV -isosisaren tuntumaan.
Kaikkiaan EQE SUV lähenteleekin monilta ominaisuuksiltaan tuota erinomaista isosisartaan, muttei tarjoa yhtä edustusautomaista tunnelmaa. Porrasperäiseen EQE:hen sijaan EQS SUV voisi itse asiassa sopia paremmin taksikäyttöön etenkin paremman matkustamon pääntilan ja helppokäyttöisemmän tavaratilan ansiosta.
