Koeajo: Range Rover P510e -lataushybridi on täydellisesti jakautunut persoona
Siinä missä muut crossoverit ovat perheautojen korotettuja versioita, ladattava Range Rover risteyttää maastoauton ja edustusauton vieläpä urheiluauton suorituskyvyllä. Hyvää: etenemiskyky, mukavuus, tilat, suorituskyky, varustelu. Huonoa: isot ulkomitat.
Range Roverin viides sukupolvi on aiempaa sliipatumpi olemukseltaan, mutta sillä ei pysty kätkemään yli viisimetrisen järkäleen mahtipontisuutta. Koeajettu ”lyhyt” versio on omiaan ratin takana viihtyvälle omistajalle. Pitkän mallin 20 cm -jatkopala takajalkatilan kohdalla merkinnee maksajan siirtymistä taakse.
Siinä missä muualla perusmoottorit ovat kolmilitraisia rivikuutosia joko bensana tai dieselinä, meillä autovero ohjaa lataushybridien puoleen. Ilman verosuunnittelua valittavana on myös 4,4-litrainen V8. Varustetasoja on viisi: SE, HSE, Autobiography, First Edition ja SV, jotka ovat toinen toistaan ylellisempiä. Tehon ja herkkujen suhde levittää hintahaitarin korskeasti 150 000–400 000 euroon. Samalla kilpailijakenttä lavenee saksalaisnelikosta jopa Bentleyn ja Rolls-Roycen tontille. Koeajossa oli tehokkaampi lataushybridi keskimmäisellä varustetasolla.
Lumimyrskyä ennusteessa?
Range Rover ei tingi perinteistään: se on edelleen yksi maastokelpoisimmista ajokeista. Normaalisti maavaraa on 21, maastoajossa 28 ja hetkellisesti 34 senttimetriä. Lähestymis- ja jättökulmat ovat riittävät, eniten arveluttaa akseleiden välissä alimpana oleva hybridiakusto. Se lienee suojattu tiiviisti, sillä kahluusyvyydeksi ilmoitetaan 90 cm. Sekä halkaisijaltaan että leveydeltään valtavat pyörät eivät uppoa pienimpiin koloihin, vaikka painoa on liki kolme tonnia.
Lataushybridimallissa sähkömoottorin vääntö on käytössä jo ryömintänopeuksilla. Ajo-ohjelmia on erilaisille pinnoille ja nopeuksille. Järjestelmä ohjaa voimaa pitävimmille pyörille ja sallii sopivan luiston vaikkapa umpihangessa. Nelipyöräohjaus ja kameranäkymä ympäri auton helpottavat niin maastossa kuin parkkihallissakin. Etukamera näyttää myös auton keulan piiloon jäävät esteet tai jyrkänteet.
Niinpä useimmilta kuljettajilta loppuvat taidot ennen kuin Rangelta kyvyt. Suurin este maastoajolle onkin aiemmin mainittu hintalappu, jo lumihangessa möyriminen hiostaa kämmenpohjia vahinkoilmoituksen tekoa miettien.
Valtiovieraita tulossa?
Pesukadun kautta Range Rover muuttaa salonkikelpoiseksi aivan toisenlaisiin tehtäviin. Se kuuluu nimittäin myös parhaiden edustusautojen joukkoon. Istumakorkeus on ylevä, mutta sisäänkäynti silti vaivatonta pysäköitäessä automaattisesti laskevan korin ansiosta. Ovet ovat leveät, tilaa runsaasti ja isot ikkunat sekä lasikatto tuovat valoisuutta ynnä tummennusverhot suojaa julkisuudelta.
Varustelu on aina vähintään kattava, kalleimmissa versioissa ylenpalttinen. Istuimet säätyvät takanakin sähköllä, ja matkustajilla on oma kosketusnäyttö. Ilmajousitus tasoittaa jääpolanteet, lumivallit eivät autoa juuri heilauta eikä loskan kohina tunkeudu sisälle. Melutaso on hemmottelevan vaimea. Rivikuutosen soundikin on kuiskaava pintakaasulla, enempää ei liukkaalla uskalla tarjota.
Akusto on nettokapasiteetiltaan 31,8 kWh, ja pikalatauksen ansiosta akun täyttäminen onnistuu jopa tunnissa. Puhdasta sähköajoa voi parhaimmillaan päästä yli sata kilometriä, mutta talvitulos jäi 70 km:iin. Akun tyhjennyttyä kulutus karkaa yli kymmenen litran. Jos akkua varailee aina tilaisuuden tullen ja antaa hybridijärjestelmän touhuilla, keskikulutus asettuu viiden litran tienoille. Se on toki ihan muuta kuin 0,9 l/100 km -normikulutus, mutta rauhoittaa omaatuntoa ajaa näin isolla ja tehokkaalla autolla.
