Toyota Land Cruiser J250 lähemmässä tarkastelussa – nämä asiat menevät täysin uusiksi

Toyota julkisti muun muassa Eurooppaan tarkoitetun täysin uuden Land Cruiserin viime viikolla. Hyvin pitkään tuotannossa olleen edeltäjämallin jälkeen tavallista enemmän asioita meni uusiksi. Käydäänpä vähän Land Cruiser -yksityiskohtia läpi.

J250:n ensiesittely viivästyi nyt jo onneksi helpottamaan päin olevan puolijohdepulan vuoksi vähintään vuodella. Emme tosin varmaan koskaan saa tietää mikä oli auton alun perin aiottu julkistuspäivämäärä, mutta uutuuden tarve ainakin kasvoi odotellessa, sillä edeltäjämalli ehti varttua 14 vuoden ikään. Nyt on aika selvittää, mikä kaikki on mennyt uusiksi, kun Land Cruiser on siirtynyt reilusti kokonaisen vuosikymmenen yli.

Mallimerkintä

Land Cruiserit ovat vuodesta 1955 lähtien saaneet aina mallikohtaisen numeron. 68 vuotta sitten aloitettiin Land Cruiser 20:sta, ja kolmea eri linjaa pitkin on pisimmillään päädytty Land Cruiser 300:een, joka on mallisarjan suurin ja ylellisin, muttei saatavilla Länsi-Euroopassa.

Euroopan mallin edellisessä sukupolvenvaihdoksessa vuonna 2009 siirryttiin J120:sta J150:een. Onko sitten syynä jonkinlainen yhtenäistämispolitiikka vai tarkoitus kuvata aiempaa merkittävämpää harppausta, mutta nyt hypättiin J150:stä tasan sadalla suoraan J250:een.

Siinä missä Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tästä tulee Land Cruiser -malliston ainoa jäsen, joillain markkinoilla malli kaipaa täsmennystä. Suuremman ja ylellisemmän J300:n rinnalla autoa myydään edeltäjiensä tavoin nimellä Land Cruiser Prado. Ensimmäinen "Land Cruiser Prado" eli light-duty -malli totteli vuonna 1985 mallimerkintää J70. Vuodesta 1984 eteenpäin valmistettu heavy-duty -Land Cruiser on aina totellut samaa mallimerkintää J70. Edelleen joillain markkinoilla myynnissä oleva J70 sai muuten J250:n ensiesittelyn yhteydessä faceliftin.

Koko

J250 on kasvanut J150:een verrattuna käytännössä joka suuntaan, ja aika tuntuvastikin, lasketaanhan automaailmassa jokainen senttimetri tarkasti.

J250:n kokonaispituus on 4,920 metriä (+ 9,5 cm), leveys 1,980 metriä (+ 9,5 cm) ja akseliväli 2,850 metriä (+ 7 cm). Auton saa jatkossakin seitsenpaikkaisena, ja tilaa onkin odotettavissa eri suuntiin lisää. Kaikki penkit kaadettuna tavaratilaa on pienen pakettiautollisen verran, ja kyllähän J250 varmasti taipuu myös kaksipaikkaiseksi pakettiautoksi.

Mittasuhteet eivät ole käytännössä muuttuneet mihinkään, mutta Toyota kertoo laskeneensa hieman auton vyötärölinjaa, jotta näkyvyys kuljettajan paikalta on parantunut. Rankassa maastoajossahan täytyy nähdä aivan auton viereen, eikä siitä muuten ole esimerkiksi ostoskeskuksen parkkihallissakaan haittaa.

Edellispolvea valmistettiin aikanaan myös hieman alle 4,5-metrisenä kolmiovisena, mutta J250:stä moista versiota ei ole ainakaan näköpiirissä.

Hybridi ja kevythybridi

Eurooppaan suunnattavat J250:t perivät itse asiassa edeltäjämallista sekä Hiluxista jo muutaman vuoden ajalta tutuksi tulleen 2,8-litraisen dieselrivinelosen. 150 kilowatin eli 204 hevosvoiman tehoilla ja 500 newtonmetrin vääntömomentilla myös viritykset ovat täysin samat. Moottori onkin yksi harvoista yksityiskohdista, joka muistuttaa uutuudessa J150:stä.

Moottoriin kuitenkin loppuvat myös voimalinjojen yhtäläisyydet J150:n ja J250:n välillä, sillä esimerkiksi jo vaihdelaatikko on uusi. Aiemman kuusiportaisen automaatin korvaava 8-vaihteinen Direct Shift hoitaa hommansa taloudellisemmin, toivottavasti yhtä kestävästi, ja ainakin siten, että eräs Land Cruiserin ykkösvaatimuksista, täysi 3 500 kilon jarrullinen perävaunumassa, säilyy.

Toyota lupaa ennakossaan myös, että dieselmoottori saa kaverikseen mild hybridin eli 48 voltin kevythybridijärjestelmän vuodesta 2025 alkaen.

Jos kurkistetaan muiden markkinoiden tarjontaan, on siellä jopa mielenkiintoisempia uutisia kerrottavana J250:n voimalinjaan liittyen. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa ja Lähi-idässä aiemman janoisen, 4,0-litraisen vapaastihengittävän bensiinikäyttöisen V6:n korvaa iForce Max -hybridi, joka on tuttu useista Pohjois-Amerikassa tarjottavista uusista Toyota-malleista, kuten vaikkapa Crown Crossoverista.

Ratkaisussa 2,4-litrainen turboahdettu nelisylinterinen bensiinimoottori saa kaverikseen 1,87 kilowattitunnin akulla ruokittavan sähkömoottorin. Hybridijärjestelmän kokonaisteho on 330 hevosvoimaa ja 630 newtonmetriä.

TNGA-F

Täysin odotetulla tavalla Land Cruiser J250:n perustaksi on valikoitunut viimeisintä huutoa edustava TNGA-F eli Toyota New Global Architecturen mukainen erillis- eli tikapuurunkorakenne. Edeltäjämalli J150:een verrattuna uusi perusrakenne on aiempaa kevyempi ja jäykempi. Koko auton jäykkyys on parantunut 30 prosentilla, rungon jäykkyys puolestaan 50 prosentilla.

Rakenteensa ja kokonsa puolesta J250 on läheisintä sukua sisarmallilleen Lexus GX:lle sekä myös Toyotan tuoreimmalle pickup-uutuudelle, Pohjois-Amerikan Hiluxille eli Tacomalle. Myös tulevan maailmanlaajuisen Hiluxin voi odottaa kulkevan samalla alustalla.

Ennennäkemätöntä avustintekniikkaa

Toyota tarjoaa J250:een sellaisia ajoavustinvempaimia, joita ei ole ennen Land Cruiserissa nähty, ja mahtuuhan mukaan sellainenkin ratkaisu, jota Toyota ei ole käyttänyt vielä missään mallissan tähän mennessä.

Toyota Land Cruiser -mallinimellä kulkevassa ajoneuvossa koetaan nyt ensimmäistä kertaa sähköinen ohjaustehostin, jonka pitäisi vähentää ratin potkaisuja haastavassa maastossa. Maantieolosuhteissa se mahdollistaa myös Lane Tracing Assistin lisäämisen Land Cruiserin Safety Sense 3.0:n toimintoihin. Land Cruiserissa tuijotetaan muuten jatkossa digitaalimittaristoa.

Ylipäätään Toyotalle ennennäkemättömänä ratkaisuna J250:ssä nähdään poiskytkettävät etukallistuksenvakaimet. SDM eli Stabiliser with Disconnection Mechanism kytketään päälle ja pois kojelauda painikkeella. Ratkaisu sallii joustavammat pyöränliikkeet haastavassa maastossa, ja kuulemma myös mukavoittaa menoa suoralla mutta ei niin tasaisella tiellä.

Lisäksi uusittu Multi-Terrain Monitor mahdollistaa kamerakuvat auton sivuilta sekä alta, mistä on apua monenlaisissa tilanteissa. Multi-Terrain Select puolestaan automaattisesti mukauttaa auton säädöt ympäröivien olosuhteiden mukaisiksi.

Maastoajosta puheen ollen, J250 mahdollistaa 31 asteen tulo- ja 25 asteen jättökulman. Maavaraa löytyy 22 senttimetrin verran.

Takaluukku aukeaa väärään eri suuntaan

Kuten jo vähän aiemmin esitellystä Lexus GX -sisarmallista voitiin päätellä, Land Cruiserin takaluukku aukeaa nyt ylöspäin, kuten valtaosassa kaikista henkilöautoista. Näin on muuten myös J300:n kohdalla. Tähän asti Land Cruisereissa on totuttu näkemään sivulleaukeava tavaratilan luukku.

Syy ratkaisulle on ollut yksinkertaisesti se, että mainitussa Land Cruiser Pradossa vararengaskotelo on sijainnut takaluukulla, jolloin sivulleaukeava ratkaisu on ollut ainoa mahdollinen. Nyt, ehkäpä uuden TNGA-F -alustarakenteen mahdollistamana, vararengas tullaan sijoittamaan kaikissa malleissa tavaratilan alle. Näin takaluukusta saadaan täysin symmetrinen, ja se voidaan saranoida yläreunastaan.

Ulkonäkö

Hyppäys aikanaan J120:sta J150:een oli myös ulkonäöllisesti vain kohtuullista kehitystä, enemmänkin vain suuri facelift, mutta nyt J250:n kohdalla myös tässä asiassa on menty isosti eteenpäin. Vuonna 2023 Toyota Land Cruiser osaa jopa ilotella ulkonäöllään.

Paitsi että J250 näyttää maasturimaailmassa juuri nyt erittäin trendikkäältä, lainaa se joitain muotoiluyksityiskohtia aivan spesifisti tietyiltä esi-isiltään. Pysty tuulilasi sekä laatikkomainen yleisilme muistuttavat esi-isistä monia.

Kuitenkin First Edition, 5 000 kappaletta (joista 3 000 Euroopaan) valmistettava aloituserikoisuus menee pyöreine (led)-lamppuineen nimenomaan yli 60 vuoden takaisiin J20- ja J40 -sarjoihin. Sen sijaan muiden malliversioiden kulmikkaat ajovalot on tehty muistuttamaan spesifisti 80-luvun J60 -sarjaa.

Kaikissa malliversioissa palataan joka tapauksessa nyt aitoon ja oikeaan Land Cruiser -maskiin, jossa lukee mustalla taustalla turhia kiertelemättä ja kaartelematta TOYOTA.

Lähteet: Toyota, Yallamotor Kuvat: Toyota