Koeajo: Jaguar F-Type 2.0 i4 300 Convertible– nelosmoottori riittää iloon

Nelisylinterinen Jaguar F-Type 2.0 i4 on ilahduttavan tasapainoineni kokonaisuus.Hyvää: ulkonäkö, riittävä suorituskyky, ajettavuus varauksin, coupé-mallin hinta. Huonoa: ohjauspyörä ja ohjaustunto, vaihteiston toiminta.

Tummanvihreä Jaguar F-Type Convertible näyttää syntisen hyvälle Kalifornian kirkkaassa auringossa. Englantilainen urheiluauto on kotona kaukana kotoa. Tässä maisemassa Jaguarin pitkän konepellin odottaisi kätkevän V8:n, vaan koeajoautossa sylintereitä on puolet vähemmän: F-Typen saa nyt kaksilitraisella nelosmoottorilla.

Voimanlähde edustaa Jaguar Land Roverin tuoretta Ingenium-moottoriperhettä. Täysalumiinisesta voimanlähteestä on turboahtimella saatu tasan 300 hevosvoiman huipputeho. Vaikka lukema kalpeneekin esimerkiksi tuoreimmalle Honda Civic Type R:lle, on kyseessä lopulta varsin kelpo määrä tehoa pieneen autoon.

Keveämpi ja iloisempi

Nelosmoottorin läsnäolon huomaa heti. Aivan kuin turha painolasti olisi heitetty pois hidastamasta auton liikkeitä, 52 kilon painoeron V6-malliin todella huomaa (F-Type 2.0i painaa 1615 kg). Nyt F-Typen mainiosta balanssista on helpompi nauttia, auto tuntuu kuin tanssivan mutkasta toiseen yli- ja aliohjaamisen kapeassa, mutta helposti lähestyttävässä ikkunassa.

Tilannetta edesauttaa ainakin koeajettavassa USA-mallissa käytettävä varsin konservatiivinen 18-tuumainen rengastus, jonka tarjoama pito on järkevässä tasapainossa auton kykyihin nähden.

Jaguarin alusta on sopiva yhdistelmä mutkateille ja rantabulevardeille. Jousitus on nykymittapuulla hivenen pehmeä, joten kori saa elää luonnollisesti kaarteissa. Iskunvaimennus on tehtäviensä tasalla, joten suuremmissa heitoissakaan pehmeys ei kostaudu turhina liikkeinä. Maantiellä terävimmät töyssyt tulevat urheiluautomaisesti läpi, mutta se kuuluu asiaan.

Paksu ohjauspyörä

Ajettavuuden ainoa moite koskee ohjausta. Ensinnäkin F-Typen ohjauspyörä on edelleen liian paksu: kämmeniä on mahdoton kiertää valtavien puolien ympärille perinteisessä varttia-vaille-kolme -asennossa.

Välitykseltään ohjaus on sopivan nopea pieneen urheiluautoon. Keula reagoi ohjausliikkeisiin sopivan terävästi, muttei kuitenkaan samanlaisella äkäisyydellä kuin suurempimoottorisissa malleissa. Ehkä syynä on koeajoauton liikkeitä hieman pehmentävä korkeaprofiilinen rengastus, tai sitten keveämmän moottorin vuoksi keulan massaa ei tarvitse peitellä yliherkällä ohjauksen keskialueella. Valitettavasti tuntuma tiehen jää yhä hyvin etäiseksi. Koska pidon rajat ovat varsin matalat, oppii Jaguarin keulaan luottamaan sokeasti, mutta sormenpäihin tihkuva tieto tienpinnasta viimeistelisi urheiluauton ajokokemuksen.

Nelosmoottori riittää

Arvokkaampien F-Type -mallien kokemus luottaa vahvasti soinnikkaisiin V6- ja räkäisiin V8-moottoreihin. Nelisylinterisen äänimaailmaan kohdistuvat epäilykset kuitenkin kaikkoavat nopeasti. Etenkin täyskaasulla äänimaailmasta löytyy ilahduttava määrä voimantuntoa. Osakaasulla soinnissa on pahimmasta kilpailijasta Porsche 718:sta tuttua keinotekoista papatusta, mutta kokonaisuutena nelisylinterinen riittää mainiosti F-Typeen.

Ajettavuudeltaan turbomoottorin ja 8-portaisen automaattivaihteiston yhdistelmä on vaivaton. Voiman annostelu on helppoa ja vaihteisto pelaa kruisaillessa hienosti. Täyskaasulla meno on reipasta, mutta ei aivan niin ripeää kuin 300-hevosvoimaiselta pienikokoiselta autolta olettaisi – esimerkiksi viisiovinen Seat Leon Cupra 300 suoriutuu 0–100 km/h –kiihdytyksestä samaan 5,7 sekuntiin kuin Jaguar.

Kiihtyvyyden tuntua F-Type i4 300:ssa laimentaa 8-portaisen automaattivaihteiston toiminta, joka ei tässä malliversiossa ole urheiluasetuksilla yhtä napakkaa kuin V6- ja V8-malleissa. Myös alasvaihdot täyskiihdytyksissä tapahtuvat verkkaisesti. Hyvä manuaalivaihteisto sopisikin roadster-henkeen erinomaisesti, mutta valitettavasti se tuskin saavuttaisi kaupallista suosiota.

Kokonaisuutena nelisylinterinen Jaguar F-Type on silti mainio paketti. Teatraalisten V-koneisten mallien rinnalla se tuntuu tavallisemmalta, mutta silti aidolta ja eheältä kokonaisuudelta. Monella tapaa se tuo mieleen Mazda MX-5:n, mutta ripeämpään ja arvokkaampaan kuoreen paketoituna.

163 grammaan kilometrillä jäävien päästöjen ansiosta verolliseksi hinnaksi jää Coupéna 79 995 euroa ja Convertiblenä 91 617 euroa. Se on toki paljon rahaa, mutta harvoin sillä summalla on saanut yhtä näyttävää pakkausta.

Teksti ja kuvat: Lauri Ahtiainen