Koeajo: Mercedes-Benz G 580 EQ – kolmen tonnin sähkömoukari vailla tekemistä

2024 vei sähkövallankumouksen uusille urille. Hyundai teki aidosti hauskan sähköauton ja nyt Mercedes-Benz sähköistää itse Geländewagenin, joten “töpseliautoja” ei pääse enää pakoon maastoonkaan.

Jännittävien brändäysvaiheiden jälkeen sähköversio G-sarjan maasturista kulkee nimellä Mercedes-Benz G 580 EQ. Aiemmin tutustuimme jo auton maastokykyihin, joissa ei ole moittimista, mutta nyt vuorossa on pidempi pohdinta autosta arkikäyttiksenä. Auton ominaisuudet ja kymppitonneja muita malliversioita suotuisampi hinnottelu kun ohjaavat juuri tähän suuntaan. 

Mercedes-Benzin ikoninen G-sarja eli Geländewagen sai starttinsa Iranin šaahin ehdotettua saksalaisille, että kannattaisi kokeilla osaamista myös sotilasajoneuvojen saralla. Valmistuskumppaniksi löytyi Steyr Itävallasta ja 1979 vuorossa oli siviilimalli kyvykästä erillisrunkoista maastoautoa tarvitsevalle.

Erilaisten versioiden ja kehitysaskelien myötä G-sarja pysyi kuitenkin melko ennallaan aina 2018 saakka. Tuolloin edessä oli resettinapin painallus ja G-sarja suunniteltiin lähes kokonaan uudelleen, joten vain ovenkahvat, ajovalojen pesimet ja varapyörän kotelo jäivät ennalleen. Sisällä luvassa oli jo henkilöautomaista tunnelmaa MBUX-tietoviihdejärjestelmän muodossa. O tempora, o mores (G-sarjan tapauksessa varmaankin “oi aikoja, oi moreenia”).

Uusinta-uusintakierrokselle Mercedes-Benz G-sarja pääsi tänä vuonna uuden korikoodin (W465) myötä. Moottorivalikoimassa uskotaan enimmäkseen uusiin kutoskoneisiin. Verkka-asukuskien iloksi myös AMG:n V8-mallit säilyvät valikoimassa, vaikka vaikea kuvitella šaahin tarkoittaneen heitä G-sarjan ideaa synnytettäessä.

Erityisen ilahduttavasti mallistoon liittyy vihdoin “EQG”, joka nähtiin konseptiversiona jo jokin vuosi sitten. Auto sai samalla nimen Mercedes-Benz G 580 EQ sähköbrändäyksen roolin hiipuessa vähemmälle osalle markkinointiosaston tärkeysjärjestyksissä.

Nyt kun tiedetään edes mistä puhutaan, voidaan vihdoin siirtyä autoon.

Sähkötyökalun anatomia

Sähkö-G tuo mukanaan hienoisia uudistuksia kulmikkaan maastoauton olemukseen. Etu- ja takapuskurissa on tiettyjä hienovaraisia muutoksia ja pyöränkaariin on tehty ilmanohjaimet. Samalla A-pilarit on ikään kuin pyöristetty ohjaimilla. Katon etureunassa on pieni spoileri ja mielenkiintoisesti konepeltiä on korotettu aerodynaamisista syistä. Vanhan viisauden mukaan naisilta ei kannata kysyä ikää, eikä G-sarjalta ilmanvastuskerrointa, mutta pienillä muutoksilla on selvästi saatu tuntuvia parannuksia.

Mielenkiintoinen osuus on pinnan alla. Tikapuurunko on edelleen tallella. Etuakseli on erillisjousitettu, taka-akseli pohjautuu De Dion -ratkaisuun, joka antaa lisää maavaraa. Mercedes on ratkaissut G-sarjan maastokyvyt lisäksi laittamalla sähkömoottorin per pyörä ja jokaisella moottorilla on erikseen käytössä alennusvaihde sitä tarvittaessa. Erilliset moottorit mahdollistavat todellisen “torque vectoringin” ja sen äärimmäisinä esimerkkeinä somekelpoisen G Turn -tankkikäännöksen sekä huomattavasti kätevämmän G Steering -käännöksen, jossa sisäkurvin takapyörää hidastetaan aina lukitukseen asti kääntöymyprän pienentämiseksi maastopinnalla. 

Yhteistehoa sähkömoottoreista saadaan 432 kilowattia (587 hv) ja yhteisvääntöä 1 164 Nm. Yksittäinen moottori on 108 kW (147 hv) ja 291 Nm. 0–100 km/h onnistuu muun liikenteen hämmennykseksi 4,7 sekunnissa ja huippunopeus on 180 km/h. 

Kaikki tämä pihavajan kokoisella ja muotoisella autolla vaatii toki sähköä. Yhdistetty sähkönkulutus on 27,7–30,3 kWh/100 km (WLTP) ja WLTP-toimintamatka on 468 km. Toimintamatka on saatu yllättävän hyväksi ison akun avulla, sillä 116 kilowattitunnin akku on yksi markkinoiden vetoisimmista. DC-pikalatausteho (CCS) on enimmillään 200 kW, AC-asiointilatauksen (Type 2) teho jää 11 kilowattiin. Neljän sähkömoottorin ansiosta energian talteenoton huipputeho on muuten 217 kW, mutta sen rooli on lähinnä minimoida kulutusta.

Nokkelimmat ovat jo miettineet, miten auton pohjaan sijoitettu akkupaketti ja maastoajo oikein istuvat yhteen. Tasaisesta pohjasta puuttuvat selkeät jumikohdat. Pohjasuoja on 26 mm paksu hiilikuitukomposiittilevyt ja alimpana on kiveniskuilta suojaava kerros. Pelkkä pohjasuoja kestäisi myös muutaman G-sarjan lisäpainon ongelmitta, joten akku lienee rymyautossa turvassa. 

Ramppikulma jää aavistuksen polttomoottorimalleista, mutta 20,3° ei ole huono tulos. Lähestymiskulma on 32°, jättökulma 30,7° ja kallistusta sähkö-G sietää aina 35° saakka. Maavaraa on akselien välissä vähintään 250 mm, kahluusyvyys on peräti 850 mm ja nousukykyäkin möröllä on parhaimmillaan 100% eli 45° verran.

Mukavuuksista tinkimättä

Mercedes-Benz G 580 EQ esitteli maastokykyjään jo aiemmin, mutta kuten mattasinisestä maalipinnasta voi päätellä, auton mielihalut ovat ainakin osin pikitiellä. 4,62 metriä (+ varapyöräkotelo) pitkä maasturi on melkoinen ilmestys parkkipaikkalla kuin parkkipaikalla, joten värivalinta ei välttämättä auta ihmisten tuijotukseen pätkääkään. 

Makeasta painonappikahvasta ovi auki ja sisällä odottaa sisusta, joka kokee henkistä sukulaisuutta lähinnä A-sarjan kanssa. 12,3-tuumainen mittaristonäyttö ja 12,3-tuumainen tietoviihdejärjestelmän näyttö ovat perusnäkymiltään tutut, mutta niistä löytyy erityisesti G:tä varten kehitettyjä näkymiä. Keskikonsolin entiset (tasauspyörästön) lukkopainikkeet on kaapattu maastoajotoimintojen, kuten G Turnin ja G Steeringin, käyttöön. 

Langaton Apple CarPlay langattomalla latauksella, hierontaohjelma ja mainiot lämmittimet tarkoittavat, että G-sarjassa tunnelma on enemmän luksus kuin sään armoilla olemista. Koeajoviikolle osui vieläpä syysmyrsky puhureineen, joka ei kiinnostanut autoa edes huminan verran. Meluvaimennukseen on kiinnitetty huomiota sähkö-G:ssä ja sen kyllä kuulee. Lasinpyyhkimet ovat tosin jo vähän vanhahtavat.

Komentava ajoasento, hyvät kamerat ja peilit tekevät järkäleestä miellyttävän ajettavan, vaikka parkkipaikan hakeekin mieluiten väljemmiltä alueilta. Kääntöympyrääkin on 13,6 metriä. Suorituskyvyn ulosmittaaminen asvaltilla on mahdollista, mutta aktiivisesta iskunvaimennuksesta huolimatta pehmeä jousitus päästää auton nyökkimään ja heilumaan sen verran, että ajopelin luonnetta ei pääse unohtamaan. G välttää kuitenkin maastureille tyypillisen kumisaapasfiiliksen ja pitkätkin moottoritiesiirtymät sujuvat ongelmitta. Ohjaus on kevyt ja verkkainen, kuten odottaa sopii.

Etuistuinten suhteen ei ole moittimista, mutta takaistuimia voi luonnehtia korkeintaan riittäväksi. Polvitila jää korin verrattain lyhyiden mittojen takia pieneksi ja takaovi on niin ikään lyhyt, vaikka se aukeaakin lähes 90° kulmaan. Autoon täytyy myös kiivetä, mutta hyvien kahvojen ja astinlautojen ansiosta se on pienempi murhe. Sivuttain heilahtava takaluukku paljastaa 555 litran tavaratilan, jonka voi laajentaa 1 900 litraan saakka takaistuimet kaatamalla. Suksiluukkukin löytyy. Ovet ja takaluukku täytyy tosin sulkea G:ssä voimalla tiivisteiden ansiosta. 

Takaluukussa olevan varapyörän paikan on Mercedes-Benz G 580 EQ:ssa vallannut latauskaapeli. Paikka on vitsikäs ja osin käteväkin, mutta ilmeisesti vararenkaalle ei arvioida olevan tarvetta.

Reunaehtojen keskellä

Vararenkaan tarpeesta päästäänkin aasinsillan kautta auton massaan ja käyttötarkoitukseen. Omamassaltaan sähkö-G on 3 085 kilogrammaa, joten auton kantavuus jää 415 kilogrammaan. Viisipaikkaisena henkilöautona kantavuus tulee täyteen jo matkustajien kanssa vaivatta, tavaratilasta puhumattakaan. Kun vielä vetomassakin on 0 kg, samoin kuin kattokuorma, päästään pohtimaan työkalun ongelmaa. 

Ei ole epäilystäkään, etteikö G 580 EQ täyttäisi G-sarjalle asetettuja vaatimuksia maastokyvyn suhteen. Jos työkäyttö tarkoittaa 2-3 erikoisosaajan ja maltillisten työkalujen kuljettamista hankalaan paikkaan sähköverkon tuntumassa, onnistuu sekin, mutta reunaehdot ovat tuntuvasti polttomoottoriversioita kovemmat. 

Entäs se sähkö? Ison akun ansiosta Mercedes-Benz G 580 EQ pääsee sangen käyttökelpoisiin kilometrilukemiin. Kesänopeuksilla moottoritiellä sähköäkin kuluu, keskikulutus on noin 37-40 kWh/100 km, joten käytännön toimintamatka jää noin 300 kilometriin. Maantiellä, kaupungissa ja maastossa tilanne on jo parempi. Toisaalta matkustamon lämmitystarve jäi +7°C lämpötilassa talvikelejä vähäisemmäksi.

Akun esilämmitys löytyy laturille navigoitaessa. Latauskäyrä on melko sahalaitainen, mutta noin 75% varaukseen asti latausteho pysyttelee vähintäänkin 100 kilowatin tuntumassa, joten G myös lataa hyvin. Maastoelämän kutsuessa pidemmälle seikkailulle aggregaatti lienee paras vaihtoehto. Toisaalta on harmi, että autosta ei löydy tukea sähkön V2L-ulosotolle, vaikka auton muilla liitännöillä voikin ladata puhelimen tai täyttää ilmapatjan. 

Autoilun sukeltajankello

Sähkön myötä Mercedes-Benz G-sarjan aloitushinta putoaa 154 350 euroon, eli säästöä syntyy G 450 d -kevythybrididieseliin verrattuna noin 52 000 euroa. Se ei tee autosta lähellekään edullista, eikä välttämättä riitä rajoitusten kanssa muuttamaan auton ammattikäyttöprofiilia tuntuvasti, vaikka molemmat avaavatkin joitain uusia mahdollisuuksia. 

Eniten hintaero tuntunee siviilikäyttöön G-sarjaa harkitsevien kohdalla. Ovi auki loksahtaen ja isolla leluautolla kaupassa käymään. Mercedes-Benz G 580 EQ ei ehkä ole niin luksusta, kuin vaikkapa Maybach EQS SUV, mutta jollain tavalla sähkö-G on äärimmäinen hyvänolonauto. Autossa ollessa sää tapahtuu kaikille muille. Kulunut klisee sukeltajankellosta pätee tässäkin: on jotenkin rauhoittavaa, että tarvittaessa autolla tai kellolla tai kameralla voi ylittää arkikäytön olosuhteet mennen tullen. Toisaalta ei olekaan tarkoituksenmukaista, että kaikilla olisi kolmea tonnia painava ja melkoisesti sähköä vaativa maastoauto ihan vaan kauppakassina.

Mercedekselle G-sarjan sähköistäminen on ollut ennen kaikkea kunniakysymys ja osoitus merkin sähköistymispyrkimysten totisuudesta, vaikka markkinat ovatkin olleet viimeisen vuoden aikana vähemmän progressiivisia kuin johtajien linjapuheet. Samalla se on antanut kosolti tietotaitoa, jota voidaan hyödyntää pienempien maasturien kykyjen ja sähkösuunnittelun kanssa. 

Ja G-sarjalle harjoitus on ollut osoitus alkuperäisen konseptin tehosta. Jotkin ideat ovat aikaakin kestävämpiä.