Koeajo: miedosti muuttunut – Volkswagen Golf

Päivitetty Volkswagen Golf näyttää, ja myös tuntuu, tutulta. Hyvää: ajettavuus, suorituskyky, tilat. Huonoa: vaihteiston nykäykset.

Volkswagen Golf nauttii markkinoilla erikoista statusta. Paitsi, että auto on oman luokkansa perustajajäseniä, se on tänä päivänäkin merkkinsä kivijalka, ja toimii yhä kilpailijoilleen tietynlaisena mittapuuna.

Kun tällaiseen asemaan on ylletty, mallipäivitys pitää tehdä harkiten, ettei vahvoiksi koettuja ominaispiirteitä häirittäisi. Oli kyseessä sitten täysi uudistus (viimeksi vuonna 2012) tai kasvojenkohennus (tänä keväänä) taktiikkana ei ole irrottelu, pikemminkin hienohionta.

Desi piilossa

Niinpä Golf-ilmeen viimeisimpiä viilauksia on vaikea erottaa, vaikka ajaisi väistyneen version rinnalle. Vieläkin mielenkiintoisempaa on se, ettei edes tärkein tekninen uudistus nouse esiin, vaikka sitä kuinka kutittelisi.

Kyse on desillä kasvaneesta bensiinimoottorista eli 1.5 TSI EVO:sta, jonka numeroarvot ovat varsin lähellä edeltäjää eli 1.4 TSI:tä. Saman verran tehoa ja vääntöä identtisillä kierrosluvuilla, 0,1 litraa alhaisempi EU-yhdistetty kulutus ja neljä grammaa vähemmän CO2-päästöjä.

Moottorit ovat pohjimmiltaan samaa sukua – suurennos on saatu aikaan kasvattamalla iskun pituutta. Lukuisten sisäisten muokkausten ohella 1.5 TSI:ssä käytetään aina sylinterien lepuutustoimintoa, kun 1.4 TSI:tä tehtiin sen kanssa ja ilman.

Vain se vaihteisto

Vähitellen kaikki 1.4 TSI:t väistyvät uuden moottorisukupolven tieltä – esimerkiksi 130-hevosvoimainen painos 1.5 TSI:stä on jo putkessa. Näin alkuun mallistosta löytyy kuitenkin vain DSG-kaksoiskytkinvaihteistolla ja Highline-varustelulla varustettu versio, joko viistoperänä tai farkkuna.

Jos ovat muutokset lukuarvoina pieniä, samaa voi sanoa ajotuntumista. Eroa 1.4 TSI:hin on kaiken kaikkiaan vaikea havaita. Samat kehut pätevät: vääntää hyvin alhaalta, kiihdyttää Golfia reippaasti mutta tarpeeksi hiljaisesti, ja on taloudellinen.

Myös kestomoite on ennallaan. Tuntuu tavallaan turhauttavalta, että uuden(kin) moottorin pehmeät käyttöominaisuudet kärsivät kaksoiskytkinvaihteiston nykäyksistä liikkeellelähdöissä. Koeajoautossa ne tuntuivat erityisen terävinä.

Ajettavuus on onneksi taattua Golfia: jämäkänsorttista, mutta silti meikäläiset reikätiet huomioon ottavaa. Hieman yllättäen havaitsimme kiihdytyksissä selvää uravetelyä, vaikka rengastus onkin enemmän kuin järkevä 205/55 R16.

Järkinäyttöjä

Highline-varustetaso sisältää vakiona uuden digitaalisen mittariston, jonka näkymiä voi säädellä haluamakseen. Selkeää, hyväresoluutiosta ja havainnollista.

Sama pätee suurentuneeseen kojelaudan kosketusnäyttöön, jonka tässä versiossa on varustettu ”oikealla” äänenvoimakkuussäätimen nupilla. Prameamman näyttökokonaisuuden uutta hipaisemalla käytettävää volume-säädintä, jonka tuntumaa kritisoimme ulkomaan ensikoeajossa, ei tule ikävä.

Automaatti-ilmastoinnin säätimiin ­– kuten oikeastaan muuallekaan sisustuksessa – ei ole kajottu, ja hyvä niin. Golf Variantin ajoasento ja tilat ovat sen verran hyvät, että suurempaa autoa ei oikeastaan kukaan tarvitsisi.

Sitä manuaalivaihteistoa kannattaa silti ehkä jäädä odottelemaan.

Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Jari Saarentaus

Lisätietoja: www.volkswagen.fi/uusi-golf