Koeajo: Rauhalliseen nautiskeluun – Harley-Davidson Forty-Eight Special

Tuttu runko ja moottori, mutta ulkonäkö ja ajoasento muokattiin uusiksi Harley-Davidson Forty-Eight Specialia varten. Hyvää: äänet, ajoasento, kevyt ajettavuus. Huonoa: kallistusvarat, toimintamatka tankillisella.

Harley-Davidson lupasi viime vuonna, että se julkistaa sata uutta mallia vuoteen 2027 mennessä. Osa on täysin uusia, osa taas pienemmillä muutoksilla olemassa olevista malleista muokattuja variaatioita, kuten nyt ajettu Harley-Davidson Forty-Eight Special.

Yllättää mukavuudellaan

Forty-Eight Special yllättää selvästi ennakkokäsitystä paremmalla mukavuudellaan – sekä sillä, että saman tutun rungon ja moottorin ympärille osataan suunnitella yhä uusia versioita.

Korkea Tallboy-ohjaustanko ei tunnu käytännössä niin korkealta ja kapealta kuin näyttää. Kova ja yksinkertainen satula osoittautuu koeajossa melko miellyttäväksi, ja eteen sijoitetut jalkatapit kruunaavat luontevan ajoasennon.

Ulkonäön viimeistelee 8-litrainen tankki, joka on yksi markkinoiden pienimmistä. Moottori on selvästi säiliötä leveämpi, minkä vuoksi jalat heiluvat ajoviimassa nojaamatta tankkiin lainkaan. Kytkin ja vaihdepoljin vaativat reipasta voimankäyttöä, mikä sopii hyvin pyörän tyyliin.

Kallistuskulma hillitsee

Rantabulevardilla lipuminen onnistuu Harrikalla helposti, samoin hidas ajo ruuhkassa. Moottori vastaa pehmeästi kaasuun lähes tyhjäkäynniltä alkaen, eikä moottorijarrutukselta vedolle siirryttäessä tunnu haitallista nykäisyä.

Lähes sadan newtonmetrin vääntö riittää tarjoamaan 250-kiloiselle pyörälle riittävän suorituskyvyn. Ajotuntumaa voisi sanoa jopa urheilulliseksi, jollei 27 asteeseen rajoittuva kallistuskulma hillitsisi vauhdikkaampaa ajoa. Pakoputkien ja jalkatappien raapimaäänet ja kipinät nimittäin rajoittavat suurimpia kallistushaluja.

Jarrujen teho on tasapainossa suorituskyvyn kanssa, samoin etujarrun vaatima puristusvoima kytkinkahvan jäykkyyden kanssa. Jousitus toimii urheilullisinta ajotyyliä lukuun ottamatta riittävän hyvin, joskin takajousituksen lyhyt joustomatka tuntuu selässä suurempien heittojen kohdalla.

Moottoritienopeuksissa ajoviima rasittaa, ja kuljettaja roikkuu kyydissä käsien varassa. Alhaisemmissa nopeuksissa H-D on mukavan leppoisa matkakaveri, joka taipuu mutkiin kevyesti katseen voimalla.

Pieni polttoainetankki osoittaa, ettei kyseessä ole pitkille matkoille tarkoitettu malli. Parhaimmillaan pyörä on rauhallisessa nautiskelussa mutkateillä tai kaupungissa.

Bonuksena tulee se, että Harrikka kerää aina huomiota, ja sillä saa juttukavereita jokaisella ajotauolla.

Teksti: Janne Huhtala Kuvat: valmistaja