Koeajo: Toyota GR Yaris – ainutlaatuista rallijohdannaista on kehitetty hajottamalla

Poikkeuksellisen kattavan kasvojenkohotuksen saanut Toyota GR Yaris perkaa yhä paremmin – vaikka automaattina. Hyvää: Hauskuus, keveys, voimalinja. Huonoa: Provosoi epäsosiaaliseen ajotapaan, käytännöllisyys.

Toyota GR Yaris on ehdottomasti yksi Suomen automarkkinoiden hauskimpia tuotteita. Arkiajoihin ja hauskanpitoon samanaikaisesti sopivat ”hot hatchit” ovat yleisestikin vähenemään päin – saati nelivetoiset sellaiset. GR Yariksella ei käytännössä olekaan lainkaan kilpailijoita.

Tämä ei ole kuitenkaan aiheuttanut taantumusta Toyotan GR-kehitysosastolla. Toyota kertoo kehittäneensä autoa seuraavalla reseptillä: ”Aja, riko, korjaa, aja uudestaan – ja sitten vaihda mäntä”. Kahdessa ensimmäisessä vaiheessa aktiivisesti avustamassa on ollut myös rallipuolelta tuttuja nimiä, kahdessa jälkimmäisesti ilmeisesti ei.

Monopoliaseman ansiosta GR Yarista ei olisi tarvinnut päivittää oikeastaan lainkaan, joka usein onkin Toyotan voittava taktiikka kasvojenkohotuksissa. Etenkin kun Toyotan mittapuulla 20 000 auton myynti Euroopassa ei näy edes valmistajan viikkobudjetissa. Mutta mitä vielä. Uudistuksia on tullut niin paljon, että on vaikea edes päättää mistä aloittaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Moottori auki, ja kehittämään

Aloitetaan kuitenkin uudesta vaihteistovaihtoehdosta. Aiemmin GR Yaris oli saatavilla ainoastaan kuusilovisella käsivaihteistolla, mutta nyt sen rinnalle on tarjolla 8-portainen automaatti, joka on Toyotan näyttämän datan perusteella nopein Gazoo Racing -tuoteperheessä.

Myös moottoria on päivitetty. Jatkossa turboahdetusta rivikolmosesta irtoaa 206 kilowatin (280 hevosvoiman) huipputeho. Myös vääntöä on tarjolla 30 newtonmetriä aiempaa enemmän, eli kaikkiaan 390 Nm. Moottorissakaan ei ole suinkaan pitäydytty vain ohjelmistomuutoksissa, vaan sisuksissa on aiempaa kevyemmät ja kestävämmät männänrenkaat ja muutoksia on tehty myös imu- ja pakopuolelle, sekä venttiilikoneistoon. Myös moottorin jäähdytys on suunniteltu täysin uusiksi.

Toyotan mukaan GR Yariksen nelivetojärjestelmä pystyy teoriassa jakamaan 100% tehosta kummalle akselille vain. Käytännössä uudistettujen ajotilojen myötä kuljettajan valittavissa on normaali (60:40), rata (muuttuva 60:40–30:70) ja sora (53:47).

Toinen huomattava muutos on auton ohjaamossa. Hallintalaitteet ja 12,3-tuumainen tietoviihdejärjestelmän näyttö on kallistettu kuljettajaa päin, aiemmin näkyvyyttä haitannut taustapeili on vaihtanut paikkaa ja kuljettajan istuinta on laskettu 25 mm. Mittaristo on tätä nykyä digitaalinen.

Auton koria on saatu jäykistettyä lisäämällä pistehitsien ja koriliiman määrää. Iskunvaimennuksen puolella jousivakioita on kasvatettu ja iskunvaimentimien yläpää on jatkossa kiinnitetty yhden pultin sijaan kolmella.

Puskurit poikki ja pinoon

GR Yariksia ulkoilutetaan käyttötarkoituksensa mukaisesti varsin paljon suljetuilla alueilla, tarkoituksena ajaa isoa kovaa. Ajoittain tämä johtaa esimerkiksi puskurin palasien irtoamiseen. Edellisen GR Yariksen kohdalla tämä on tarkoittanut koko puskurin uusimista, mutta päivittyneen mallin kohdalla lompakkoa ei kirpaise välttämättä aivan niin paljon: etupuskuri on nimittäin vaihdettavissa osissa.

Myös takana on tehty pieniä muutoksia. Sumu- peruutus- ja pakkivalot on sulautettu samaan valoyksikköön muiden takavalojen kanssa. Jarruvalon paikka on muuten Toyotan mukaan vaihdettu takasiivestä pois sen takia, että rakentelijoiden on helpompi vaihtaa vakiosiipi mieleiseensä lintulautaan.

Tapetille teipattu

Kyseisen ensiesittelyn aikana ajettiin ainoastaan suljetulla jääradalla, joten erityisen syvääluotaavia ajokokemuksia pääsemme antamaan vasta kun auto saadaan pidempään kotimaan koeajoon. Joitain huomioita oli kuitenkin helppo tehdä, kun autoilla pääsi kerrankin ajamaan laillisesti niin kovaa kuin uskoi taitojensa riittävän.

GR Yariksen automaattivaihteisto toimii todella huomaamattomasti. Edes kovemmassa ajossa ei tuntenut minkäänlaisia nykäyksiä. Kyseisellä jääradalla ei ollut oikeastaan manuaaliversiolla tarvetta vaihtaa vaihdetta lainkaan, mutta automaatti ehti käyttämään pisimmällä suoralla isompaa pykälää sisässä, kun keppivaihteistolla aika olisi hukkaantunut itse vaihtotapahtumaan.

Päivityksen myötä sympaattisen kolmoskoneen mylvintä ei kantaudu enää yhtä kovasti ohjaamoon. Tämä tietysti rokottaa joissain tilanteissa tunnelmaa, mutta vastaavasti mukavoittaa arkiajelua.

Ennen kaikkea radalla ihastui jälleen kerran GR Yariksen aitouteen. Mitä enemmän jäällä uskalsi vauhtia ottaa, sitä helpommalta auto tuntui. Kevyen auton painonsiirrot havaitsi herkästi, ja nelivedon ansiosta auto oikeni kulmasta kuin kulmasta. Ajossa ei jäänyt mitään häiritsevää mieleen, joka kertonee kuljettajan hurmostilan lisäksi myös Toyotan panostamisesta auton hienosäätämiseen.

Oikeastaan ainoita huonoja asioita autossa on se, että se saa kaipaamaan Suomen markkinoille kokoluokkaa isompaa Toyota Corolla GR:ää. Ei Corollassakaan tilat tietysti ole täysintegroidun Hiacen tasolla, mutta se sopisi jossain määrin jo perheellisenkin käyttöautoksi.

Ajokouluttajana toiminut kymmenenkertainen rallin suomenmestari Juha Salo intoutui vertaamaan autoa Mitsubishi Lancer Evo -malleihin. Juuri Lancer Evo olikin allekirjoittaneen lapsuudessa se ultimaattinen unelma-auto – eikä vähiten rallikorrelaation vuoksi. Harmittavinta GR Yariksessa onkin se, että vastaavia, lähes kohtuuhintaisia unelmoimisen arvoisia on erittäin harvassa.

Pääsyy hauskojen mallien kärsimiseen lienee päästörajat. Kun Toyota on onnistunut painamaan keskipäästönsä tarpeeksi alas jo aikapäiviä sitten, sillä on varaa tehdä tällaisia irrottelumalleja – vaikka sitten vain imagomielessä. Toivottavasti tilanne paranee myös muiden valmistajien kohdalla, että tulevillakin sukupolvilla on syy kiinnittää autojulisteita huoneensa seinille. GR Yaris on kuitenkin paikkansa tapeteilla jo ansainnut.

Teksti ja kuvat: Eetu Kokkonen

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy