Koeajo: perushyvä Kia Sorento

Hyvä monitoimikone, vai kompromissi kaikessa? Hyvää: Tilankäyttö, turvallisuus. Huonoa: Korkea melutaso, kaukovalot.

Ihmemies MacGyver pelastui usein pälkähästä linkkuveitsen ansiosta. Moni-käyttöisyyden symbolina tunnettu esine ei ole missään tehtävässä paras työkalu, mutta se suoriutuu monista askareista riittävän hyvin.

Katumaasturi on eräänlainen automaailman vastine sveitsiläiselle yleistyökalulle. Monikäyttöisyydessä katumaasturit ja linkkuveitset ovat lyömättömiä.

Hyvän esimerkin tarjoaa Kia Sorento, valmistajansa kookkaimman katumaasturin kolmas sukupolvi. Versiosta riippuen autoon mahtuu viisi henkilöä mukavasti tai seitsemän sulassa sovussa.

Viisipaikkaisena myös matkatavarat mahtuvat kyytiin, sillä tavaratilaa on 660 litran edestä. Litrojen ja toisen penkkirivin jalkatilan suhdetta voi säätää, sillä istuin liikkuu 27 senttimetriä pituussuunnassa. Penkit kaadettuna tavaratila kasvaa 1 660 litraan.

Ratissa liikaa painikkeita

Sorenton sisällä asiat ovat kunnossa. Suhteellisen korkea ikkunalinja ja rajallinen takanäkyvyys saavat auton ympäröimään matkustajat tehokkaasti, mikä luo tehokkaan illuusion turvallisuudesta. Se ei ole pelkkää lumevaikutusta, sillä sillä Sorento suoriutui EuroNCAP -törmäystestistä viiden tähden arvoisesti.

Ulkokuori ei tee autosta katsemagneettia, mutta muotoilu kestää pidemmänkin tarkastelun. Rauhallisen tyylikäs linja jatkuu sisällä. Korealaisautoja taannoin koristaneet hopeanväriset muovit on jätetty historiaan.

Kojelaudan päällys on kumimaista materiaalia tikkaustehostein. Muu sisusta on pääasiassa mustaa, mutta laadukkaan tuntuista muovia ja selkeästi toimivia painikkeita. Ohjauspyörän nappien ja kytkimien määrä on tosin jo turhankin runsas. Navigaatio- ja viihdejärjestelmän näyttö on grafiikaltaan selkeä.

Perushyvä ajettavuus

Koeajetun Business Premium -varustetason kymmensuuntaisesti säätyvät sähköpenkit tarjoavat hyvän ajoasennon. Ajettavuudeltaan Sorento on perushyvä. Suurehkot ulkomitat ja auton massa asettavat omat rajoitteensa, mutta niiden puitteissa auto on vaivaton ajettava kaduilla ja maaseudulla.

Ohjaus on pitävällä alustalla luonnollisen tuntuinen, mutta liukas tie paljastaa tuntuman olevan keinotekoista.

Käsijarru on hieman vanhanaikaista jalalla käytettävää tyyppiä, ja sähköinen versio kuuluu vasta kalleimpaan varustetasoon.

Takarenkaista kantautuva melu verottaa mukavuutta. Kokoon ja hintaan nähden Sorento on jopa yllättävän äänekäs. Pientä mukavuusmoitetta tulee myös terävästi kuoppiin reagoivasta takajousituksesta.

Kaikki Sorentot liikkuvat 2,2-litraisen turbodieselin voimin. Kaksisataahevosvoimainen nelisylinterinen moottori liikuttaa autoa kevyen oloisesti pintakaasulla, mutta täyskaasulla voimaa tulee odotettua vähemmän lisää. Täydellä kuormalla meno saattaa jo muuttua verkkaiseksi.

Automaatti rajoittaa

Dieselmoottorin voima viedään aina neljälle pyörälle. Neliveto on henkilöautomaista tyyppiä, eli alennusvaihteita tai muita hienouksia ei tarjota. Liukkaalla maantiellä käytös on johdonmukaista. Nelivedon toiminta riittänee selättämään pysäköintipaikkojen lumiesteet.

Käsivaihteistolla Sorenton perään saa kytkeä 2 500 kiloisen jarrullisen perävaunun, mutta koeajettu automaattivaihteinen hinaa vain 2 000 kilogrammaa. Automaattivaihteisto myös vaihtaa ajoittain turhankin terävästi.

Kattava varustelu

Sorenton vakiovarustelu sisältää muun muassa bluetoothin, vakionopeudensäätimen, lämpiävän ohjauspyörän ja hätäjarrutustehostimen.

Koeajetussa Business Premium -varustetasossa lista venähtää pitkäksi. Mielenkiintoisia poimintoja varusteista ovat muun muassa jäähdytetyt etuistuimet, nahkaverhoilu ja kaistavahti.

Koeajoauton kaasunpurkausvalot ovat kääntyvää tyyppiä. Valitettavasti kaukovaloina on perinteiset halogeenivalot, vieläpä erittäin huonotehoiset sellaiset. Pimeällä tiellä huomaa ajoittain tarkistavansa ovatko kaukovalot todellakin päällä.

Kokonaisuutena Sorento on toimiva ja monipuolinen auto. Tehokkaasti säätyvät sisätilat ovat ehdottomasti sen terävintä kärkeä. Kattavan varustelun ansiosta auto löytää tien kotiin ja ohjauspyörä lämmittää talven kangistamat sormet.

Mutta kaukovalot, ne ovat Sorenton henkinen yhteys linkkuveitsen naskaliin, siihen piikkiin, joka nyrjähtää kiinni ja rikkoo rystyset.

Teksti: Lauri Ahtiainen Kuvat: Jari Saarentaus