Koeajo: tehokkain Mini

Kautta aikain tehokkain Mini on hinnakas ilopilleri. Hyvää: Hauska ja hyvä ajaa. Huonoa: Kallis, ahdas.

Mini John Cooper Works on kuin ammattikoomikko ­– se tekee täyspäiväisesti töitä ollakseen hauska. Aina se ei onnistu, mutta useimmiten ratissa hymyilyttää.

Hauskuus alkaa keulan suurista ilmanottoaukoista ja Minille tunnusomaisista pyöreistä nappisilmävaloista. John Cooper Worksin punaiset yksityiskohdat ja menevä takasiipi tuovat lisätunnelmaa.

Sisätiloista löytyy punamustaa urheiluistuinta, punaisin tikkauksin somistettua ohjauspyörää, nostalgisia katkaisimia ja lapsellisen pirteä ledikaari näyttöruudun ympärillä. Kokonaisuuden kruunaavat näytön tyylitellyt grafiikat.

Tehokkain Mini

Onneksi konepellin alla ei majaile mikään tuhnu. John Cooper Worksin 231 hevosvoimaa tekee siitä tehokkaimman sarjatuotantona valmistetun Minin. Arkiajoon tuo joustavuutta peräti 1 250 kierrokselta alkaen syntyvä 320 newtonmetrin vääntömomentti.

Kaksilitrainen bensiiniturbo on tuttu Mini Cooper S:stä ja etuvetoisista BMW:istä. Koeajoautossa voima välittyy tiehen kahdeksanvaihteisen automaatin kautta. Vaihteiston toiminta ansaitsisi kehuja, mutta oikeasti urheilulliseen pikkuautoon kuuluisi käsivaihteisto.

Pärisee ja paukkuu

Mini singahtaa mutkista iloisen pärinän säestämänä. Urheiluasetuksilla pakoputkistosta moottorijarrulla kuuluva keinotekoinen pauke sopii auton olemukseen täydellisesti.

Äänten alta löytyy oikeasti kyvykäs ajajan auto. Reipasta vauhtia ajaessa keula antautuu ennalta-arvattavasti, mutta vain pieni kaasunkevennys riittää siirtämään käytöstä yliohjaavan puolelle. Lyhyestä akselivälistä huolimatta auto etenee rauhallisesti kuljettajaa yllättämättä.

Ohjaus on tuntumaltaan jämäkkä, mutta keskialueen toivoisi erottuvan selkeämmin. Se lisäisi mikroautomaista tunnelmaa.

Nautinnollista ajokokemusta häiritsevät vain Pirellin P7 Cinturato -renkaat. Pirellit ovat käytökseltään ja pidoltaan perheautomaiset. Sporttisen Minin alla pito loppuu nopeasti kaarteista kiihdyttäessä. Sutimista hillitsevää tasauspyörästönlukkoa ei ole. Sateella liikennevaloista pitää lähteä korostetun rauhallisesti, muuten Mini innostuu spontaaniin sutimiseen.

Matka-ajossa rasittaa pompottavan jämäkkä alusta.

Auton hinta vaihteistosta riippumatta on 40 900 euroa. Koeajovarusteilla Mini maksaa 51 711 euroa. Se on hurja hinta pienestä ilopilleristä.

Teksti: Lauri Ahtiainen Kuvat: Antti Hentinen