Autot muistuttavat 40 vuoden päästä viihdekeskuksia – arvioivat VTT:n asiantuntijat

Moottori kysyi VTT:n liikenteen asiantuntijoilta näkemyksiä siitä, miten autoilu, liikenne ja ihmisten liikkuminen muuttuvat 40 vuoden kuluessa.

Tulevaisuus muuttaa liikkumista ja liikennettä, todennäköisesti merkittävästi.

Pyysimme kokeneilta liikenteen asiantuntijoilta näkemyksiä liikenteen tulevaisuudesta. Vastaukset ovat VTT:n tutkijoiden yhteisnäkemys, jossa tulee myös esiin kunkin vastaajan oma erityisalue ja näkökulma aiheeseen. Vastauksien takana ovat Anu Tuominen, Marko Paakkinen, Matti Kutila ja Ari Aalto.

Artikkelien avulla hahmotetaan sitä, kuinka autoilu, liikenne ja liikkuminen tulevat muuttumaan 20, 40 ja 80 vuoden aikajänteillä. Artikkelit on jaettu kolmeen osaan, josta tämä kertoo liikkumisesta 40 vuoden päästä.

Tulevaisuus on jo täällä!

Tavallaan tulevaisuus on jo täällä, kuten Moottorin haastattelema VTT:n liikennetutkimuksen johtaja Ari Aalto suhteutti artikkelissamme, joka julkaistiin 10.1.2023.

Ari Aalto vertasi nykytilannetta vuosikymmenten takaisiin scifi-elokuviin, joiden ennustukset ovat laajalti jo käytössä Suomessakin.

– Vaikka scifi-elokuvista tutut robottiautot eivät ole vielä korvanneet ihmistä kuljettajana, autonomiset toiminnallisuudet ovat eri muodoissa jo osa arkeamme. Autonomisia ominaisuuksia tulee jatkuvasti lisää henkilöautoihin, ja moni on esimerkiksi jo kohdannut kauppakasseja kuljettavan robotin, Aalto pohti.

Millä käyttövoimilla henkilöautot liikkuvat 40 vuoden päästä?

”Sähkö on syrjäyttänyt henkilöautoissa kaikki muut käyttövoimat, ja latausteknologia on kehittynyt niin, että autojen lataus tapahtuu täysin automaattisesti aina, kun autot ovat käyttämättöminä, hyödyntäen sekä aurinkoenergiaa että sähköverkkoja langattoman latauksen avulla.”

”Autot ja sähköverkko keskustelevat keskenään, ja autot huolehtivat lataamisen itsenäisesti niin, ettei kuljettajien tarvitse itse miettiä, missä tai miten auto ladataan. Automaattiajon laatima matkasuunnitelma huolehtii siitä, että energiaa riittää matkan suorittamiseen. Autot luovuttavat tarvittaessa tehoa takaisin sähköverkkoon päin automaattisesti, ja perinteiset sähkösopimukset ovat hävinneet käytöstä.”

”Autojen yksityisomistus on vähentynyt hyvin pieneen osuuteen, ja liikkumisen energia tulee liikenteen palveluntarjoajien kautta, jolloin autoilijat maksavat vain suoritetusta matkasta.”

”Yksityisautojen omistusta on edelleen jonkin verran harvaan asutuilla seuduilla, missä sähköautot toimivat omakotitalojen energiavarastoina ja varavoimaloina, ja suuri osa harvaan asuttujen alueiden omakotitaloista onkin irtautunut sähköverkoista, joka on helpotus myös paikallisille jakeluverkkoyhtiöille. Auto saadaankin käyttöön usein osana energiasopimusta.”

Autoilevatko suomalaiset 40 vuoden päästä? Siis ajavat itse henkilöautoa? Saavatko ihmiset yhä omistaa oman auton?

”Ajoneuvot ovat hyvin erityyppisiä kuin mihin tänään on totuttu. Niissä ei hallintalaitteita enää ole vaan muistuttavat enemmän pyörillä olevia konttoreita tai viihdekeskuksia.”

”Automaattiset ajoneuvot kulkevat niille varatuilla kaistoilla palveluna kuten junat nykyään ja vaihtaminen ”runkolinjasta” last-mile linjaan tapahtuu matkustajien huomaamatta.”

”Autoja ei enää omisteta eikä se ole edes sallittua. Erilliset operaattorit huolehtivat ajoneuvoverkoista, kuten sähköyhtiöt ja teleoperaattorit huolehtivat sähkö- ja kommunikaatioverkoista tänään.”

Onko yhteiskäyttöautoilu tyypillinen liikkumistapa 40 vuoden päästä?

”Autonomisuuden kehittymisen myötä myös harvemmin asutuilla alueilla autojen yhteiskäyttö on tullut mahdolliseksi. Kaupungeista yksityisautot ovat jo hävinneet lähes kokonaan, ja korvautuneet yhteiskäyttöautoilla ja vuokra-autoilla.”

Miten ihmiset valitsevat liikkumistapansa 40 vuoden päästä? Korostuuko ekologinen kestävyys vai mukavuudenhalu? Ovatko ihmiset siis valmiita esimerkiksi odottamaan yhteiskäyttöauton saapumista kotiovelle vai haluavat lähteä heti liikkeelle omin avuin?

”Mukavuudenhalu ja liikkumisen nopeus on määräävä tekijä, mutta taustajärjestelmät pitävät huolta siitä, että ympäristö ei kuormitu. Tämä tapahtuu automaattisesti ilman että sitä tarvitsee erikseen miettiä.”

Onko autoilu 40 vuoden päästä täysin tai lähes täysin autonomista? Ovatko Suomen tiet siis robottiautojen letkoja eli autojunia täynnä, jossa ihmiset ovat vain matkustajia?

”Autot ajavat ´runkolinjoja´ pitkin automaattisesti mutta myös erikoisolosuhteissa pystytään automaatiolla ajamaan yli 60 km/h vaikka tie olisi liukas ja jäinen. Ajonvakautus on poistanut tarpeen suolata teitä.”

”Ensimmäisen kerran automaattiauto voittaa ihmiskuljettajan Jyväskylän MM-rallissa sorapintaisella tiellä. Automaattiautot eivät enää muistuta perinteisiä autoja vaan niitä on hyvin erilaisia – jopa kaksipyöräisiä versioita.”

Onko älyliikenne ja ajoneuvojen automaattinen keskinäinen viestintä  reaaliaikaisesti ajon aikana kehittyneet 40 vuoden päästä jo sille tasolle, ettei liikenteessä enää satu onnettomuuksia?

”Liikennekuolemat ovat painuneet nollaan, ellei huomioon oteta muutamaa Euroopassakin tapahtuvaa terrori-iskua, joissa automaattiautoja käytetään laittomasti hyväksi murtamalla niiden suojaukset. Liikenne on kuitenkin yleisesti erittäin turvallista (autossa on jopa turvallisempaa kuin kotona).”

”Kaikki ajoneuvot ja myös liikenne-infra on verkottunut ja jokaisen ajoneuvon paikka ja tilatiedot on tarkasti tiedossa. Tietosuojalaista huolimatta seuranta on säädetty pakolliseksi, mikäli tieinfraa haluaa käyttää. Ajoneuvot kysyvät V2I-verkkojen kautta aina lähtöluvan keskitetystä EU:n laajuisesta mutta hajautetusta data space -verkosta. Samalla ne saavat takaisin reittitiedot, jota pitkin edetään kuten lentoliikenne tänään. Tällä vältetään teiden ruuhkautuminen.”

Mikä on joukkoliikenteen merkitys ihmisten arkiliikkumisessa 40 vuoden päästä?

”Joukkoliikenteessä on saatu syntymään suuria projekteja, joilla Suomi on yhdistetty Euroopan laajuiseen suurnopeusjunaverkostoon, ja kaupunkien liikkuminen on muuttunut kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteen pohjautuvaksi. Suomen sisällä raiteilla ja tiellä liikkuvaa joukkoliikennettä tukee myös sähköinen lentäminen, joka nopeasti yhdistää myös harvaan asutummat seudut nopeisiin runkoverkkoihin.”

Voiko käydä niin, että 40 vuoden päästä ihmisten ei juuri tarvitse liikkua kodistaan – ellei erikseen halua? Voiko olla niin, että ihmiselämän tarpeet (työnteko, opiskelu, liikunta, elämyspalvelut, sosiaaliset kontaktit) saadaan tyydyttävästi toteutetuiksi yhteiskunnallisen tasavertaisuudenkin näkökulmasta ja erilaisille ihmisryhmille (nuoret/iäkkäät, liikuntavammaiset, eri kansallisuudet) kotoa käsin?

”Kotiin pystyy saamaan tilattuna jo kaikki oleellisimmat palvelut, mutta on vielä paljon ammatteja, joissa työtä ei voi suorittaa kotoa käsin. Ihmiset haluavat myös edelleen tavata toisiaan ja kerätä kokemuksia ja elämyksiä liikkuessaan.”

”Liikkuminen on muuttunut tasa-arvoisemmaksi, ja yhä useampi pystyy täyttämään liikkumistarpeensa. Nk. liikenneköyhyys on vähentynyt, mutta tämä on vaatinut merkittäviä resursseja ja mittavaa yhteiskunnan sektorit ylittävää yhteistyötä viimeisten vuosikymmenten aikana.”

”Ihmiset ovat kuluttaneet liikkumiseen aikaa päivittäin keskimäärin 60–70 minuuttia niin kauan kuin tilastotietoja on saatavilla (ja kauemminkin). Aiemmin samassa ajassa ei vain päästy niin pitkälle kuin nykyisin. Tämä lienee tilanne myös tulevaisuudessa, niin 20 kuin 80 vuoden päästä.”

”Liikkuminen ja liikenne liittyy moneen päivittäiseen sosiaaliseen tilanteeseen, tarpeeseen ja kontaktiin, joille myös tulevaisuudessa on tarvetta. Vaikka tietyille erityisryhmille kaikkien palveluiden saaminen kotiin on toivottavaa ja myös tulevaisuudessa todennäköistä, perusväestön osalta se ei ole toivottava kehitys, vaan lisää yhteiskunnallisia haasteita entisestään (syrjäytyminen, osattomuus, fyysisen aktiivisuuden romahtaminen ja sen terveysvaikutukset, jne.).”

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Shutterstock Lähteet: tutkijahaastattelut ja VTT:n tulevaisuusvisio 

a:2:{i:0;s:6:"126285";i:1;s:6:"126299";}