Joukkoliikenteen käyttö romahti Helsingin seudulla – kiitos koronan
Joukkoliikenteen matkustajamäärät laskivat viime vuonna romahdusmaisesti Helsingin seudulla, käy ilmi Helsingin seudun kauppakamarin toimialakatsauksesta.
Joukkoliikenne kärsi viime vuonna käyttäjämäärän laskettua merkittävästi – kiitos koronakurimuksen. Helsingin seudun joukkoliikenteen matkustajamäärä väheni viime vuonna 36 prosenttia vuoden 2019 ennätykselliseen tasoon verrattuna, käy ilmi tuoreesta Helsingin seudun kauppakamarin toimialakatsauksesta.
Katsauksessa tähdennetään, että liikenteen volyymi Helsingin seudulla on yhteydessä talouden ja väestön kasvuun. Viime vuonna tuotannon ja työllisyyden heikentyminen vähensi liikkumista, mutta erityisen paljon siihen vaikuttivat poikkeusolojen rajoitukset sekä etätyön ja -opiskelun yleistyminen.
”Koronaepidemia vaikutti erittäin voimakkaasti henkilöliikenteeseen maaliskuusta 2020 alkaen”, katsaus erittelee.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tuo samat trendit esiin vuosikatsauksessaan: ”Korona vaikutti voimakkaasti myös matkustaja- ja henkilöliikenteeseen. Kaikkien joukkoliikennevälineiden matkustajamäärät laskivat merkittävästi. Lisäksi lento- ja meriliikenne on ollut suurelta osin keskeytyksissä.”
Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulki ennätysmäärä matkustajia – lähes 22 miljoonaa – vielä vuonna 2019. Matkustajamäärät laskivat vuoden 2020 poikkeusoloissa dramaattisesti: Helsinki-Vantaan lentoasemalla yli 75 prosenttia ja Helsingin satamassa lähes 60 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Jäävätkö liikkumismuutokset pysyviksi?
Vasta tulevaisuus näyttää, jäävätkö koronavuoden muuttuneet liikkumistottumukset pysyvämmäksi ilmiöksi.
– Etätyökäytännöt näkyvät toimihenkilöiden työmatkatarpeissa, mutta palvelualojen työlliset tarvitsevat edelleen joukkoliikennepalveluja. Kaupungistumiskehitys jatkuu edelleen, seudun kasvu ja yhdyskuntarakenne vaikuttavat liikenteen määrien taustalla, HSL:n osaston johtaja Sini Puntanen arvioi.
– Joukkoliikenne on palvellut koronapandemian aikaan lähes normaalisti ja varmistanut osaltaan yhteiskunnan toimivuuden, hän muistuttaa.
Helsingin seudun joukkoliikenteen matkustajamäärien kasvua viime vuosikymmenen lopulla vauhdittivat väestön, työpaikkojen ja tuotannon kasvun lisäksi uusien raideyhteyksien käyttöönotto. Kehäradan liikenne käynnistyi vuonna 2015 ja Länsimetron liikenne vuoden 2017 lopulla.
Tällä oli vaikutuksensa: metron ja lähijunien osuus joukkoliikenteestä kasvoi ja erityisesti bussien osuus pieneni.
Helsinki varsin vähäruuhkainen
Helsingin seudun kauppakamarin toimialakatsauksen mukaan ajoneuvoliikenteen volyymi Uudenmaan teillä supistui yli kymmenyksellä.
Moottori uutisoi aiemmin Fintrafficin tieliikenteenohjauksesta pyydettyjen tietojen perusteella, että yksityisautoilu väheni kuluvan vuoden tammikuussa 18 prosenttia ja helmikuussa yli 16 prosenttia edellisvuoden vastaaviin ajanjaksoihin verrattuna.
Ja jos Fintrafficin tilastoja tarkastellaan koko alkuvuoden osalta alueellisesti, on yksityisautoilun määrä vähentynyt eniten väkirikkaalla Uudellamaalla, jossa laskua on ollut yksityisautoilun osalta liki 23 prosenttia ja raskaan liikenteenkin osalta 8 prosenttia.
Eurooppalaisten kaupunkien liikenneruuhkavertailussa Helsingin seudun ruuhkat ovat pieni ongelma. Helsinki sijoittui vuonna 2019 ruuhkavertailussa vasta sijalle 191.
Poliisi: hurjia ylinopeuksia
Vuosi 2020 oli erittäin poikkeuksellinen liikenteessä myös poliisin liikennevalvonnan ja liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Liikennemäärien vähentyminen toi ikäviä seurauksia.
– Tämä aiheutti haasteita poliisille, koska teillä oli enemmän tilaa. Osa erityisesti nuorista, eli alle 25-vuotiaista mieskuljettajista, käyttäytyivät liikenteessä hengenvaarallisesti. Poliisin tietoon tulleet todella kovat ylinopeudet lisääntyivät noin 40 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna, poliisiylitarkastaja Hannu Kautto Poliisihallituksesta sanoo.
Näissä tapauksissa oli kyse vähintään luokkaa 50 km/h sallitun nopeuden ylittäneistä tapauksista.
Keskustelu