Suomen surkein tie

Liikenne Liikennepolitiikka Uutinen 2.7.2021

Kehnot tiet myös päästöaikeiden vihollinen

Eduskunnan liikennevaliokunta huolissaan: tiepäällysteen epätasaisuus, päällystevauriot ja urautuminen lisäävät merkittävästi polttoaineenkulutusta.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokuntaa huolettaa tiestömme kunto ja korjausrahoituksen riittävyys myös päästöjen vähentämistoimien näkökulmasta.

”Tiepäällysteen epätasaisuus, päällystevauriot ja urautuminen lisäävät merkittävästi polttoaineenkulutusta”, toteaa valiokunta tuoreessa mietinnössään, joka liittyy valtioneuvoston selontekoon valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021–2032.

Sen avulla pyristellään eroon aiemmasta lyhytnäköisyydestä tie- ja raideinvestoinneissa ja väylien kunnossapidossa. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan liikennejärjestelmäsuunnitelman – jota kutsutaan sen aikajänteen mukaisesti myös nimellä Liikenne12 – tavoitteena on lisätä pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämisessä. Kaksitoistavuotinen suunnitelma ulottuu yli hallituskausien vuosille 2021–2032, ja sitä on tarkoitus päivittää neljän vuoden välein aina 12 vuodeksi kerrallaan.

Valiokunnan huoli väylänpidon rahoitustason turvaamisesta tuodaan esiin seuraavasti: ”eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto sitoutuu valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman linjauksiin ja huolehtii siitä, että suunnitelman toimeenpanoon tarvittavat määrärahat otetaan huomioon julkisen talouden suunnitelmissa ja valtion talousarvioesityksissä.”

Teiden kunnolla on merkitystä

Valiokunta tuo mietinnössään esiin, että tieverkoston kunnossapidolla on merkitystä myös päästöjen vähentämisessä. Tiepäällysteen epätasaisuus, päällystevauriot ja urautuminen lisäävät merkittävästi polttoaineenkulutusta, myös talvikunnossapito vaikuttaa polttoaineenkulutukseen, mietinnössä kirjataan.

”Tien kunnossapidolla on siten arvioitu olevan verrattain suuri vaikutus polttoaineenkulutukseen ja sitä kautta myös päästöihin”, mietintö linjaa.

Valiokunta tähdentää, laajan asiantuntijakuulemisen koulimana, että tien kunnossapito tulisi nostaa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa selvemmin esille myös päästöjen vähentämistoimenpiteenä, jolle on määriteltävissä päästövaikutukset.

”Tieverkon kunnossapidon kehittämistoimenpiteet tulisi suunnitella siten, että ne edistävät myös päästöjen vähentämistä ja tukisivat osaltaan fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpidevalikoimaa.”

Sujuvuus edesauttaa päästövähennyksiä

Jos autot etenevät tahmeasti nytkähtelevissä ruuhkissa, käryttävät ne päästöjä taivaalle enemmän kuin jos liikennevirta soljuu jouheasti ja tasavauhtisesti. Eduskunnan liikennevaliokunta ottaa esiin tämän ihan terveellä maalaisjärjelläkin käsitettävän seurauksen: liikenteen sujuvuus edesauttaa päästövähennyksiä.

”Tieliikenteen sujuvuus ja päällysteiden kunto vähentävät tieliikenteen päästöjä. Raide- ja vesiliikennettä edistävät investoinnit toimivat samaan suuntaan. Tämän vuoksi valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että liikenneväylien kunnossapidon ja kehittämisen päästövähennysvaikutukset on arvioitava investointiohjelman yhteydessä, ja ne kuuluvat myös osaksi fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteitä”, kirjataan mietinnössä.

Päällystettä vain 2 500 kilometrille

Tänä vuonna korjausvelan peittoaminen ei onnistu yhtä hyvin kuin viime vuonna. Viime vuonna tiepäällyste uusittiin noin 4 000 kilometrin matkalta. Saavutus mahdollisti korjausvelan pysäyttämisen päällystettyjen teiden osalta. Väylävirasto ja ELY-keskukset arvioivat, että tänä vuonna uutta pintaa saadaan noin 2 500 kilometrille maanteitä.

Väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttila Väylävirastosta on tähdentänyt, että päällysteiden uusiminen on tärkeää sekä tienkäyttäjän että tienpitäjän näkökulmasta.

– Hyväkuntoinen päällyste parantaa asiakastyytyväisyyttä ja vähentää ajokustannuksia, mutta samalla se myös varmistaa tien rakenteen kunnon säilymisen ja pidemmän käyttöiän.

Autoliitto: matka-ajoilla on merkitystä

Autoliiton mukaan tieverkon kehittämisellä ja kunnossapidolla on erittäin suuri vaikutus niin liikenteen päästöihin, liikenneturvallisuuteen kuin myös matka-aikoihin. Jos riittämätön rahoitus johtaa nopeuksien alentamiseen väyläverkon kehittämisen sijaan, niin seurauksena on henkilö- ja tavaraliikenteen kustannusten nousu, Autoliitto uumoilee lausunnossaan, joka liittyy valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan vuosille 2021–2032.

Seurannaisvaikutukset ovat selvät: jos matka-ajat kasvavat teiden kehnon kunnon vuoksi, tahmaa se monin tavoin yhteiskunnallista toimeliaisuutta ja kansalaisten liikkumisedellytyksiä – ja osaltaan lisää päästöjä.

Autoliitto on laskenut, että esimerkiksi nopeuksien laskiessa kymmenellä prosentilla 60–120 km/h teillä, matkoihin kuluisi vuodessa yhteensä reilut 46 miljoonaa tuntia enemmän, mikä tarkoittaa yli 25 000 henkilötyövuotta. Luvut on laskettu vuoden 2019 liikennemäärillä ja oletuksella, että toteutunut nopeus on nopeusrajoituksen mukainen.

Taustalla kovat päästötavoitteet

Liikennevaliokunnan huolen taustalla ovat kovat kansalliset liikenteen päästötavoitteet. Valtioneuvoston on tehnyt periaatepäätöksen liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä, ja se perustuu hallitusohjelmaan.

Ensimmäisessä vaiheessa keväällä 2021 päätetään tuista ja kannusteista, joilla edistetään liikenteen päästöttömyyttä. Toisessa vaiheessa syksyllä 2021 muun muassa Suomen kestävän kasvun ohjelman, valtiovarainministeriön liikenteen verotustyöryhmän ratkaisujen sekä EU-aloitteiden selvittyä lisätään valikoimaan tarkoituksenmukaiset lisäkeinot. Kolmannessa vaiheessa, viimeistään syksyllä 2021, hallituksen on määrä arvioida ja päättää mahdollisesta kansallisten lisätoimien tarpeesta liikenteen päästövähennyksiä koskien.

Lisää aiheesta

Jaa artikkeli

Keskustelu