Talviautoilua

Liikenne Liikennepolitiikka Uutinen 4.2.2021

Kilometrivero ja autoilun hillintä esillä Traficomin selvityksessä

Autoliiton toimitusjohtaja: ”Uskon, että ihmiset tekevät järkeviä liikkumisratkaisuja ja käyttävät joukkoliikennettä silloin kun se on toimiva vaihtoehto.”

Traficom on selvittänyt kestävän liikkumisen edistämistä, jossa tavoitteena on jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen ja vastaavasti henkilöautoilun hillitseminen.

Kestävän liikkumisen toimien kulkutapavaikutukset -selvitys listaa joukon toimia, joiden avulla ihmisten voidaan arvioida tekevän arjessaan kulkutaparatkaisuja.

Erilaiset viranomaisselvitykset ovat osa sitä aineistoa, joka on mukana poliittisissa päätöspöydissä tehtäessä tulevaisuuden liikenneratkaisuja, jotka liittyvät monin tavoin ihmisten arkeen esimerkiksi joukkoliikenteen tukemisen ja yksityisautoilun edellytysten kautta.

Selvityksessä esiintuoduilla joukkoliikenteen edistämistoimenpiteillä tavoitellaan siirtymää henkilöautoilusta joukkoliikenteeseen, mutta kuten selvityksessä todetaan, ”toimenpiteen aikaansaama joukkoliikenteen käytön kasvu voi tapahtua myös kokonaismatkamäärien kasvuna tai siirtymänä jalankulusta ja pyöräilystä.”

Henkilöautoilun rajoittamistoimien tarkoitus on kannustaa pois henkilöautoilusta, joka voi tapahtua kokonaismatkamäärien vähenemisenä tai siirtymänä kävelyyn, pyöräilyyn tai joukkoliikenteeseen.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen kummeksuu selvityksen ristiriitaisuutta.

– Jos tavoite on kannustaa, kuten esitetään, niin sitä ei ole tarkoituksenmukaisimman liikkumistavan eli henkilöauton käytön hankaloittaminen.

Autoilu on aito tarve

Autoliiton Pasi Nieminen on havainnut, että ruuhkista puhuttaessa usein unohtuu, että ihmiset eivät tahallaan aiheuta ruuhkia. Autoilla liikutaan samoissa paikoissa samoihin aikoihin, koska siihen on aito tarve: käydään töissä, asioidaan kaupoissa tai liikutaan opiskelun tai harrastusten vuoksi. Niemisen mukaan ruuhka on myös pääkaupunkiseudulla tieliikenteen hetkittäinen ilmiö, muttei sietämätön riesa.

– Henkilöauto valitaan käyttöön siksi, että se on ihmisten omien arvioiden mukaan järkevin kulkutapa niin ajankäytön kuin kustannustenkin näkökulmasta. Uskon, että ihmiset tekevät järkeviä liikkumisratkaisuja ja käyttävät joukkoliikennettä silloin kun se on toimiva vaihtoehto.

Nieminen myös muistuttaa, etteivät fiksut kotitaloudet aja turhaan, kävisihän se kukkarollekin. Samalla autolla hoidetaan työssäkäynti, kyyditään jälkipolvea ja ollaan iäkkäille lähisukulaisille asiointiapuna. Henkilöautoilla kuljetetaan myös valtava määrä tavaraa.

Joukkoliikenne ei Niemisen mukaan ratkaise harvaan asutun Suomen kaikkia liikkumistarpeita, vaikka olisikin toimiva ratkaisu siellä missä asuu ja työskentelee tiheässä paljon ihmisiä.

– Suomi on EU:n harvimmin asuttu maa, jossa myös kaupunkiseudut ovat harvaan rakennettuja. Pieni väkiluku eli harva-asutus johtaa siihen, ettei meidän olosuhteissa ole riittävästi joukkoja joukkoliikenteeseen. Näin erityisesti, jos asiaa verrataan muihin väkirikkaisiin EU maihin.

Keinona matka-ajan pidentäminen

Selvityksessä todetaan, etteivät joukkoliikenteeseen kohdistuvat toimet yksistään ole kovin tehokkaita houkuttelemaan nykyisiä henkilöauton käyttäjiä joukkoliikenteen käyttäjiksi.

Tästä päätellään seuraavasti: ”Tuloksen voidaan tulkita heijastavan sitä, että henkilöauton ja joukkoliikenteen kustannuksia ei välttämättä koeta vaihdannaisiksi. Henkilöautolla matka-ajat ovat myös usein merkittävästi lyhyempiä kuin joukkoliikenteellä.”

Selvityksessä arvioidaan, että 10 % korotus polttoaineen hintaan tai käyttökustannuksiin tuottaa 2,5 % lisäyksen joukkoliikenteen käyttöön. Henkilöauton käyttäjien matka-aikojen pidentäminen vaikuttaa väkevämmin: 10 % korotus henkilöauton matka-aikaan lisää joukkoliikenteen käyttöä 8,1 %.

Selvityksessä todetaan: ”Henkilöauton käyttäjät siirtyvät joukkoliikenteen käyttäjiksi silloin, kun henkilöautoilun kustannukset tai matka-aika kasvavat. Henkilöautoliikenteen matka-aikojen kasvu voi myös lisätä aktiivisten kulkutapojen suosiota.”

Päättely jatkuu: ”Toisaalta voidaan päätellä, että henkilöautoliikenteen ruuhkautumisesta johtuva matka-aikojen kasvu yhdessä joukkoliikenteen matka-aikojen lyhentämisen kanssa voisi houkutella eniten vaihtajia henkilöautosta joukkoliikenteeseen.”

Taustalla ovat myös koronan rajut vaikutukset, sillä joukkoliikenteen matkustajamäärät vähenivät eri liikennemuodoissa viime vuonna romahdusmaisesti.

Arvio: kilometriveron vaikutus 4 %

Tiemaksujen osalta Traficomin selvityksessä vedetään yhteen, että auto- ja ajoneuvoveron korvaaminen kilometriverolla vähentäisi kokonaissuoritetta eli autolla ajamista keskimäärin 4 %.

Traficomin asiakirjassa viitataan myös kahteen suomalaiseen VTT:n selvitykseen vuosilta 2015 ja 2016. Niissä arvioitiin, että kilometriveron käyttöönotto siirtäisi mahdollisesti henkilöautomatkoja joukkoliikenteellä, pyörällä tai kävellen tehtäviksi. Pääkaupunkiseudun osalta arvioitiin, että kilometriveron myötä tehtäisiin 9 % lisää matkoja joukkoliikenteellä ja 5 % kävellen ja pyöräillen.

Arvio perustuu oletukseen, että ”puolet niistä, jotka vaihtavat henkilöauton muihin kulkutapoihin työmatkoilla ja muilla lyhyillä matkoilla, siirtyy joukkoliikenteeseen ja puolet pyöräilyyn tai kävelyyn. Pitkillä matkoilla kaikkien kulkutapaa vaihtavien arvioitiin siirtyvän joukkoliikenteeseen.”

Esiin nousee myös arvioinnin ilmeinen heikkous: ”Kilometriveron tutkimustulokset perustuvat suomalaisten subjektiiviseen arvioon niiden vaikutuksista todettujen käyttäytymismuutosten sijaan.”

Selvitystä varten on käyty läpi monia liikkumistutkimuksia, pääasiassa muista maista. Se luo monenlaista epävarmuutta niistä tehtäviin tulkintoihin, sillä esimerkiksi Hollannin sääolosuhteet ovat Suomea otollisemmat esimerkiksi ympärivuotisen pyöräilyn ja kävelyn näkökulmasta. Kun läpikäydyistä tutkimuksista valtaosa on muista maista ja liikenneympäristöistä, ovat ne monilta osin vain ”jossain määrin sovellettavissa Suomeen.”

Talviliikenne_Helsinki

Tutkija: liikkumiseen vaikuttaa 20 minuutin sääntö

Tohtori Iisakki Kosonen Aalto-yliopistosta on liikennevirtojen mallinnuksen asiantuntija. Painettuun Moottoriin 7/2020 haastatellun Kososen mukaan ruuhka on tilanne, jossa ajonopeudet liikennevirrassa ovat huomattavasti alentuneet tai jossa ajoneuvot joutuvat toistuvasti pysähtelemään. Kosonen erottaa ruuhkan ja jonoutumisen.

–  Jonoutuneessa liikennevirrassa ilmenee ajoneuvojonoja, mutta niiden välissä on tyhjää tilaa eikä nopeustaso ole oleellisesti laskenut. Kaupunkiliikenteessä autot usein jonoutuvat liikennevaloissa, vaikka ei olisi ruuhkaa.

Moottoriin haastatellun Kososen mukaan ruuhkiin liittyy erottamattomana osana saavutettavuus eli se, kauanko kestää, jotta ihminen pääsee perille päämääräänsä.

– Suppeassa mielessä saavutettavuutta kuvataan usein matka-ajalla, johon ruuhkat vaikuttavat pidentämällä matka-aikaa ja lisäämällä epävarmuutta matka-ajan arviointiin. Julkisilla liikennevälineillä matka-ajan lisäksi korostuvat muun muassa kulkuvälineen vaihtoon liittyvä vaiva.

Kosonen kertoi myös tutkimustuloksesta, jonka mukaan ihmiset ovat valmiita miettimään vaihtoehtoisia reittejä tai kulkutapoja, kun ruuhkan aiheuttama lisäviivytys on yli 20 minuuttia.

Jaa artikkeli

Keskustelu