4.2.2021 Liikenne Kilometrivero ja autoilun hillintä esillä Traficomin selvityksessä Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Autoliiton toimitusjohtaja: ”Uskon, että ihmiset tekevät järkeviä liikkumisratkaisuja ja käyttävät joukkoliikennettä silloin kun se on toimiva vaihtoehto.” Traficom on selvittänyt kestävän liikkumisen edistämistä, jossa tavoitteena on jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen ja vastaavasti henkilöautoilun hillitseminen. Kestävän liikkumisen toimien kulkutapavaikutukset -selvitys listaa joukon toimia, joiden avulla ihmisten voidaan arvioida tekevän arjessaan kulkutaparatkaisuja. Erilaiset viranomaisselvitykset ovat osa sitä aineistoa, joka on mukana poliittisissa päätöspöydissä tehtäessä tulevaisuuden liikenneratkaisuja, jotka liittyvät monin tavoin ihmisten arkeen esimerkiksi joukkoliikenteen tukemisen ja yksityisautoilun edellytysten kautta. Selvityksessä esiintuoduilla joukkoliikenteen edistämistoimenpiteillä tavoitellaan siirtymää henkilöautoilusta joukkoliikenteeseen, mutta kuten selvityksessä todetaan, ”toimenpiteen aikaansaama joukkoliikenteen käytön kasvu voi tapahtua myös kokonaismatkamäärien kasvuna tai siirtymänä jalankulusta ja pyöräilystä.” Henkilöautoilun rajoittamistoimien tarkoitus on kannustaa pois henkilöautoilusta, joka voi tapahtua kokonaismatkamäärien vähenemisenä tai siirtymänä kävelyyn, pyöräilyyn tai joukkoliikenteeseen. Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen kummeksuu selvityksen ristiriitaisuutta. – Jos tavoite on kannustaa, kuten esitetään, niin sitä ei ole tarkoituksenmukaisimman liikkumistavan eli henkilöauton käytön hankaloittaminen. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Autoilu on aito tarve Autoliiton Pasi Nieminen on havainnut, että ruuhkista puhuttaessa usein unohtuu, että ihmiset eivät tahallaan aiheuta ruuhkia. Autoilla liikutaan samoissa paikoissa samoihin aikoihin, koska siihen on aito tarve: käydään töissä, asioidaan kaupoissa tai liikutaan opiskelun tai harrastusten vuoksi. Niemisen mukaan ruuhka on myös pääkaupunkiseudulla tieliikenteen hetkittäinen ilmiö, muttei sietämätön riesa. – Henkilöauto valitaan käyttöön siksi, että se on ihmisten omien arvioiden mukaan järkevin kulkutapa niin ajankäytön kuin kustannustenkin näkökulmasta. Uskon, että ihmiset tekevät järkeviä liikkumisratkaisuja ja käyttävät joukkoliikennettä silloin kun se on toimiva vaihtoehto. Nieminen myös muistuttaa, etteivät fiksut kotitaloudet aja turhaan, kävisihän se kukkarollekin. Samalla autolla hoidetaan työssäkäynti, kyyditään jälkipolvea ja ollaan iäkkäille lähisukulaisille asiointiapuna. Henkilöautoilla kuljetetaan myös valtava määrä tavaraa. Joukkoliikenne ei Niemisen mukaan ratkaise harvaan asutun Suomen kaikkia liikkumistarpeita, vaikka olisikin toimiva ratkaisu siellä missä asuu ja työskentelee tiheässä paljon ihmisiä. – Suomi on EU:n harvimmin asuttu maa, jossa myös kaupunkiseudut ovat harvaan rakennettuja. Pieni väkiluku eli harva-asutus johtaa siihen, ettei meidän olosuhteissa ole riittävästi joukkoja joukkoliikenteeseen. Näin erityisesti, jos asiaa verrataan muihin väkirikkaisiin EU maihin. Keinona matka-ajan pidentäminen Selvityksessä todetaan, etteivät joukkoliikenteeseen kohdistuvat toimet yksistään ole kovin tehokkaita houkuttelemaan nykyisiä henkilöauton käyttäjiä joukkoliikenteen käyttäjiksi. Tästä päätellään seuraavasti: ”Tuloksen voidaan tulkita heijastavan sitä, että henkilöauton ja joukkoliikenteen kustannuksia ei välttämättä koeta vaihdannaisiksi. Henkilöautolla matka-ajat ovat myös usein merkittävästi lyhyempiä kuin joukkoliikenteellä.” Selvityksessä arvioidaan, että 10 % korotus polttoaineen hintaan tai käyttökustannuksiin tuottaa 2,5 % lisäyksen joukkoliikenteen käyttöön. Henkilöauton käyttäjien matka-aikojen pidentäminen vaikuttaa väkevämmin: 10 % korotus henkilöauton matka-aikaan lisää joukkoliikenteen käyttöä 8,1 %. Selvityksessä todetaan: ”Henkilöauton käyttäjät siirtyvät joukkoliikenteen käyttäjiksi silloin, kun henkilöautoilun kustannukset tai matka-aika kasvavat. Henkilöautoliikenteen matka-aikojen kasvu voi myös lisätä aktiivisten kulkutapojen suosiota.” Päättely jatkuu: ”Toisaalta voidaan päätellä, että henkilöautoliikenteen ruuhkautumisesta johtuva matka-aikojen kasvu yhdessä joukkoliikenteen matka-aikojen lyhentämisen kanssa voisi houkutella eniten vaihtajia henkilöautosta joukkoliikenteeseen.” Taustalla ovat myös koronan rajut vaikutukset, sillä joukkoliikenteen matkustajamäärät vähenivät eri liikennemuodoissa viime vuonna romahdusmaisesti. Arvio: kilometriveron vaikutus 4 % Tiemaksujen osalta Traficomin selvityksessä vedetään yhteen, että auto- ja ajoneuvoveron korvaaminen kilometriverolla vähentäisi kokonaissuoritetta eli autolla ajamista keskimäärin 4 %. Traficomin asiakirjassa viitataan myös kahteen suomalaiseen VTT:n selvitykseen vuosilta 2015 ja 2016. Niissä arvioitiin, että kilometriveron käyttöönotto siirtäisi mahdollisesti henkilöautomatkoja joukkoliikenteellä, pyörällä tai kävellen tehtäviksi. Pääkaupunkiseudun osalta arvioitiin, että kilometriveron myötä tehtäisiin 9 % lisää matkoja joukkoliikenteellä ja 5 % kävellen ja pyöräillen. Arvio perustuu oletukseen, että ”puolet niistä, jotka vaihtavat henkilöauton muihin kulkutapoihin työmatkoilla ja muilla lyhyillä matkoilla, siirtyy joukkoliikenteeseen ja puolet pyöräilyyn tai kävelyyn. Pitkillä matkoilla kaikkien kulkutapaa vaihtavien arvioitiin siirtyvän joukkoliikenteeseen.” Esiin nousee myös arvioinnin ilmeinen heikkous: ”Kilometriveron tutkimustulokset perustuvat suomalaisten subjektiiviseen arvioon niiden vaikutuksista todettujen käyttäytymismuutosten sijaan.” Selvitystä varten on käyty läpi monia liikkumistutkimuksia, pääasiassa muista maista. Se luo monenlaista epävarmuutta niistä tehtäviin tulkintoihin, sillä esimerkiksi Hollannin sääolosuhteet ovat Suomea otollisemmat esimerkiksi ympärivuotisen pyöräilyn ja kävelyn näkökulmasta. Kun läpikäydyistä tutkimuksista valtaosa on muista maista ja liikenneympäristöistä, ovat ne monilta osin vain ”jossain määrin sovellettavissa Suomeen.” Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Tutkija: liikkumiseen vaikuttaa 20 minuutin sääntö Tohtori Iisakki Kosonen Aalto-yliopistosta on liikennevirtojen mallinnuksen asiantuntija. Painettuun Moottoriin 7/2020 haastatellun Kososen mukaan ruuhka on tilanne, jossa ajonopeudet liikennevirrassa ovat huomattavasti alentuneet tai jossa ajoneuvot joutuvat toistuvasti pysähtelemään. Kosonen erottaa ruuhkan ja jonoutumisen. – Jonoutuneessa liikennevirrassa ilmenee ajoneuvojonoja, mutta niiden välissä on tyhjää tilaa eikä nopeustaso ole oleellisesti laskenut. Kaupunkiliikenteessä autot usein jonoutuvat liikennevaloissa, vaikka ei olisi ruuhkaa. Moottoriin haastatellun Kososen mukaan ruuhkiin liittyy erottamattomana osana saavutettavuus eli se, kauanko kestää, jotta ihminen pääsee perille päämääräänsä. – Suppeassa mielessä saavutettavuutta kuvataan usein matka-ajalla, johon ruuhkat vaikuttavat pidentämällä matka-aikaa ja lisäämällä epävarmuutta matka-ajan arviointiin. Julkisilla liikennevälineillä matka-ajan lisäksi korostuvat muun muassa kulkuvälineen vaihtoon liittyvä vaiva. Kosonen kertoi myös tutkimustuloksesta, jonka mukaan ihmiset ovat valmiita miettimään vaihtoehtoisia reittejä tai kulkutapoja, kun ruuhkan aiheuttama lisäviivytys on yli 20 minuuttia. Lue lisää: Autoliiton Pasi Nieminen: tietävätkö päättäjät kuinka ihmiset liikkuvat? Autoliiton Pasi Nieminen: Henkilöauto on välttämätön harvaan asutussa Suomessa Autoliiton viesti poliitikoille – liikkumisen kustannuksia ei saa verotuksella nostaa Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Traficomin tutkimuksia ja selvityksiä 13/2020 Lue lisää Kaikki artikkelit 17.4.2024 Liikenne Veroaikeet: Autoilulle keppiä ja porkkanaa 16.4.2024 Uutinen Dacia Duster alkaen 24399 euroa – eikä muitakaan hintoja tarvitse muistaa kuin kaksi 12.4.2024 Liikennepolitiikka Näin taksien ryvettynyt maine palautuisi – eikä toimia ole ihan vähän! 12.4.2024 Sähköautot Porsche odottaa uuden Taycanin myötä uusia asiakkaita – automalli noussut Porschen myydyimmäksi malliksi 11.4.2024 Uutinen Volkkarin sähköfarkku nähtiin ensi kertaa Suomessa – tätä on luvassa kesällä lisää 10.4.2024 Uutinen Vertailu: sähkö- ja bensiiniauton kustannukset – bensabudjetista sähkönsäästöön 8.4.2024 Yleinen Taksin käyttö: kuluttajien karut kokemukset – myös kuskit kertovat 7.4.2024 Uutinen Boeingin syvä kierre: vaaratilanteita, oikeusjuttuja, laadunvalvonnan puutteita, konetoimitusten myöhästymisiä 3.4.2024 Uutinen Arvottavan Yamaha MT-07:n uusi omistaja selvillä – onni potkaisi Mattia Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 19.4.2024 Koeajo Maistiainen: Škoda Kodiaq – suosikki nyt lataushybridinä alkaen 48955 euroa 19.4.2024 Ajoneuvot Suomen presidentin käyttöön ensimmäistä kertaa koskaan Audi - mutta onko 1,1 miljoonan euron A8 L Security suhteessa edes kallis? Meillä on keinoja selvittää 20.4.2024 Huutokauppahelmet Huutokauppahelmet – Opel Calibra Turbo ja aikamatka ysärille 19.4.2024 Ajoneuvot 24 senttimetriä ja yksi kokonainen istuinrivi lisää: uuden C3 Aircrossin myötä Citroën C3:n käsite venyy ja paukkuu 17.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: tältä olisi näyttänyt ainutlaatuinen Porschen versio Lada 2103:sta, jota VAZ ei lopulta hyväksynyt 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 17.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: tältä olisi näyttänyt ainutlaatuinen Porschen versio Lada 2103:sta, jota VAZ ei lopulta hyväksynyt 16.4.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: ”onko teillä edes oikeita työkaluja autoonne?” 16.4.2024 Koeajo Koeajo: Škoda Superb Combi – kuin hengähdystauko kaiken nykymaailman hektisyyden keskellä 17.4.2024 Ajoneuvot Uudistunut Nissan Qashqai leikittelee muun muassa valoilla, väreillä ja isompien autojen herkuilla 24.3.2024 Ajoneuvot Et ollutkaan ainoa, joka ei ymmärtänyt Audin numeropohjaista mallimerkintäpolitiikkaa - siksi se siirtyy historiaan 20.3.2024 Ajoneuvot Vanhassa, yli 170 000 kilometriä ajetussa Škodassa havaittiin suuri öljynkulutus pian kauppojen jälkeen – myyjän mielestä autossa ei ollut vikaa luovutushetkellä 1.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Toyota Yariksen avolavaversio ei ole ollenkaan hassumpi 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 9.4.2024 Autoilu Auton kilometrimittaria rukattu – mistä huijaus paljastuu?