Liikenne Liikennepolitiikka 5.1.2023

Omistammeko autoja enää 20 vuoden päästä? – VTT:n asiantuntijat arvioivat

Moottori kysyi VTT:n liikenteen asiantuntijoilta näkemyksiä tulevaisuudesta, siitä, miten autoilu, liikenne ja ihmisten liikkuminen ylipäätään muuttuvat 20 vuoden kuluessa.

Autoilu, liikenne ja liikkuminen ylisummaan tulevat muuttumaan. Näin vuoden alussa on tyypillistä tähytä tulevaisuuteen. Moottori kysyi VTT:n asiantuntijoilta, miltä tulevaisuuden liikkuminen näyttää, mitä kaikkea uutta on odotettavissa, mistä vanhasta saamme ja joudumme luopumaan.

Pyysimme kokeneilta liikenteen asiantuntijoilta näkemyksiä, jotka pohjaavat parhaaseen käytettävissä olevaan tieteelliseen tutkimustietoon – mutta rohkaisimme asiantuntijoilta myös heittäytymistä, sillä yritämme hahmottaa liikkumisen tulevaisuutta 20, 40 ja peräti 80 vuoden päähän nykyajasta!

Artikkelit on jaettu kolmeen osaan, josta tämä ensimmäinen kertoo liikkumisesta 20 vuoden päästä.

Vastaukset ovat VTT:n tutkijoiden yhteisnäkemys, mutta vastausten painotuksissa tulee myös esiin kunkin vastaajan oma erityisalue ja näkökulma aiheeseen. Vastauksien takana ovat Anu Tuominen, Marko Paakkinen, Matti Kutila ja Ari Aalto.

Keskeisiä kysymyksiä

Keskeisiä kysymyksiä tulevaisuuden liikenteestä on useita.

Mitkä käyttövoimat nousevat yksityisautoilun keskiöön? Kuinka töihin, opiskelemaan, sukuloimaan, harrastuksiin ja asioille voidaan liikkua mahdollisimman päästöttömästi? Miten joustavasti eri kulkumuotojen matkaketjut saadaan toteutetuksi?

Mitä liikkuminen maksaa tulevaisuudessa? Miten liikkumistottumukset tulevat muuttumaan – vai muuttuvatko ne? Miten joukkoliikenne järjestetään? Mitkä ylipäätään ovat ihmisten liikkumistarpeet, eroavatko tarpeet nykyisestä?

Millä käyttövoimilla henkilöautot liikkuvat 20 vuoden päästä?

”Koska autokanta uusiutuu melko hitaasti, on autokannassa 20 vuoden päästä vielä paljon sellaisia autoja, jotka ostetaan tämän vuosikymmenen aikana, ja siksi pääkäyttövoimina ovat sähkö ja bensiini, joista sähköllä ajetaan selkeästi suurempi osa kilometrisuoritteesta”, arvioivat tutkijat.

”Bensiiniautojen suurempien käyttökustannuksien vuoksi niillä ajetaan vain välttämättömiä ajoja. Autokannasta suurin osa autoista on sähköautoja, ja ladattavat hybridit ovat vähenemässä.”

”Diesel on käyttövoimana lähes kokonaan hävinnyt henkilöautoista, samoin kaasu, ja kaasutankkausasemat palvelevat lähes pelkästään raskasta liikennettä. Vety on hävinnyt henkilöautokäytöstä, ja sitä käytetään tieliikenteessä vain raskaan kaluston niché-sovelluksissa.”

”Perinteisten henkilöautojen myynti on laskusuunnassa, ja henkilöautot ovat korvautumassa etenkin kaupungeissa kevyemmillä yhteiskäyttöisillä ajoneuvoilla, jotka sovitetaan käyttäjien tarpeisiin. Aurinkoenergian käyttö kevyissä ajoneuvoissa on räjähtänyt, ja ajoneuvot, joita ei tarvitse ladata koskaan, ovat jo vakiintuneet markkinoilla.”

Käyttötesti Nissan Qashqai

Autoilevatko suomalaiset 20 vuoden päästä? Siis ajavat itse henkilöautoa? Saavatko ihmiset yhä omistaa oman auton?

”Mahdollisesti ajetaan erikoistilanteita tai annetaan ajoneuvolle lupa edetä, mikäli sen oma äly ei riitä.”

”Erikoistilanteita voivat olla veden tulviminen tielle, jonka syvyyttä on vaikea hahmottaa tekniikan avulla. Toinen vaihtoehto on, että etädiagnostiikka -keskus hoitaa tällaiset tilanteet eikä ajoneuvon matkustajien puuttumista tarvita kuin ehkä sallimaan etäohjauksen haltuunotto.”

”Ihmiset voivat omistaa autoja, mutta eivät sen kalleuden takia enää toimi niin. Pääosa autokannasta on leasing-yhtiöiltä vuokrattuja ajoneuvoja aivan kuten lentokoneet tänä päivänä. Autojen hinta nousee suhteessa palkkoihin ja siksi on perusteltua jakaa ajoneuvot useamman käyttäjän kanssa.”

linja-auto

Mikä on joukkoliikenteen merkitys ihmisten arkiliikkumisessa 20 vuoden päästä?

”Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on kasvussa, mutta koska joukkoliikenneprojektit ovat hitaita, ovat suurimmat projektit vasta valmistumassa tai käynnissä.”

”Panostukset raideliikenteeseen ovat kasvaneet ja uusien, puhtaiden raideliikenneyhteyksien valmistumista odotetaan innolla.”

Onko yhteiskäyttöautoilu tyypillinen liikkumistapa 20 vuoden päästä?

”Yhteiskäyttöautoilu on lopulta ottanut kunnolla tuulta alleen, ja autojen omistaminen on selkeästi vähentynyt, etenkin kaupungeissa. Kaupungit ovat muuttaneet omia pysäköintipolitiikkojaan siten, että yhteiskäyttöautot saavat parhaat edut, ja oman auton omistaminen kaupungissa on tullut kalliiksi.”

”Harvaan asutuilla alueilla autojen omistajuus ja käyttö on edelleen yleistä.”

Miten ihmiset valitsevat liikkumistapansa 20 vuoden päästä? Kumpi korostuu valinnassa: ekologisesti kestävät perusteet vai mukavuudenhalu? Ovatko ihmiset siis valmiita esimerkiksi odottamaan yhteiskäyttöauton saapumista kotiovelle vai haluavat lähteä heti liikkeelle omin avuin?

”Molemmat vaikuttavat käyttäytymiseen tilanteen mukaan. Kiireessä ekologisuus unohtuu, mutta pääosin taustajärjestelmät ottavat sen huomioon ja toisaalta liikennepäästöjen osalta tilanne on muutenkin erittäin hyvä.”

”Ajoneuvojen päästöt ovat edelleen leikkaantuneet ja isompi ongelma kuin liikenne on asuntojen lämmitys. Raskas kalusto toki aiheuttaa edelleen kuormitusta, mutta osittaisen automaation ansiosta pakettien kuljetus on siirtynyt isoista autoista pieniin ympäristöä vähän kuormittaviin ajoneuvoihin, esimerkkinä sähköiset skootterit.”

”Mukavuudenhalu ohjaa myös siihen, että etenkin kaupungeissa asuvat ihmiset valitsevat mieluummin ovelle lämpimänä ja puhtaana ajavan yhteiskäyttöauton kuin lumen alla makaavan oman auton.”

Onko autoilu 20 vuoden päästä täysin tai lähes täysin autonomista? Ovatko Suomen tiet siis robottiautojen letkoja eli autojunia täynnä, jossa ihmiset ovat vain matkustajia?

”Autoilu on siirtynyt vaiheeseen, joka on 90 % automaattista. Tietyissä erityisolosuhteissa – esimerkiksi mökkireitti yksityistiellä, jota ei ole kartoissa – tarvitaan vielä kuljettajan toimipiteitä. Tämä ei kuitenkaan tapahdu ohjauspyörää kääntäen vaan syötetään kosketusnäytöltä oikea ajoreitti ajoneuvolle.”

”Maanteitä hallitsevat automaattisesti moottoritiellä noin 150 km/h etenevät automaattiletkat. Muilla teillä autot auttavat toisiaan selviytymään reiteillä ja antavat taustajärjestelmän kautta jopa ”ajo-ohjeita.”

Onko älyliikenne, älykäs liikenneympäristö sekä ajoneuvojen älyratkaisut ja ajoneuvojen automaattinen keskinäinen viestintä reaaliaikaisesti ajon aikana kehittyneet 20 vuoden päästä jo sille tasolle, ettei liikenteessä enää satu onnettomuuksia?

”Ajoneuvojen elektroniikka on käytännössä poistanut inhimillisen onnettomuusriskin (päihtyneenä tai väsyneenä ei voi ajaa). Valitettavasti elektroniikka ja ohjelmistotekniikka on tullut niin monimutkaiseksi, että niiden ´uudelleen käynnistys´ on enemmän kuin arkipäivää ja aiheuttavat myös onnettomuuksia silloin tällöin. Toisaalta onnettomuudet ovat luonteeltaan lieviä ojaanajoja tai hitaan nopeuden naarmuuntumisia.”

”Ongelmia aiheuttavat kuitenkin edelleen ajoneuvoille ´näkymättömät´ vaarat kuten katvealueelta tulevat skuutit ja nopeat sähköpyörät. Viranomaiset säätävät lainsäädännön, jonka nojalla jokaisen ajotietä käyttävän pitäisi rekisteröityä mukaan liikennejärjestelmään ja sallia seuranta/varoituksien välitys muille.”

Voiko käydä niin, että 20 vuoden päästä ihmisten ei juuri tarvitse liikkua kodistaan – ellei erikseen halua? Voiko olla niin, että ihmiselämän tarpeet (työnteko, opiskelu, ruokakuljetukset, liikunta, elämyspalvelut, sosiaaliset kontaktit) saadaan tyydyttävästi toteutetuiksi yhteiskunnallisen tasavertaisuudenkin näkökulmasta ja erilaisille ihmisryhmille (nuoret/iäkkäät, liikuntavammaiset, eri kansallisuudet) kotoa käsin?

”Teknologiakehitys on mahdollistanut erilaisten palveluiden hoitamisen, työnteon ja jopa harrastamisen kotoa käsin. Tämä on edistänyt toimintojen saavutettavuutta kaikille ihmisryhmille, mutta tuonut mukanaan liikkumattomuuden, vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja edelleen myös kansanterveydellisen haasteen, johon on kuitenkin ymmärretty puuttua suhteellisen nopeasti.”

”Asutusalueiden kaavoitus on muuttunut siten, että pyritään siihen, että lähes kaikki ihmisten tarvitsemat palvelut ja tarpeet löytyisivät enintään 15 minuutin kävelymatkan päästä, jolloin valtaosa liikkumistarpeista kaupungeissa voidaan hoitaa kävellen, jolla on myös kansanterveyttä edistävä vaikutus.”

”Kaupunkien sisäinen liikenne on murroksessa, missä autojen käyttö kaupungeissa on häviämässä, ja korvautumassa kävelyllä, pyöräilyllä ja joukkoliikenteellä, sekä erilaisilla tarpeisiin soveltuvilla kevyillä ajoneuvoilla. Haja-asutusalueilla palveluita on lähdetty tuomaan muun muassa dronetoimitusten avulla.”

Liikutaanko jo 20 vuoden päästä paikasta toiseen muutaman ihmisen kantavilla kauko-ohjattavilla droneilla? Ovatko ne tulevaisuutta tavaroiden kuljetuksen lisäksi taksiliikenteessä?

”Dronien käyttöä kaupungeissa rajoittaa niiden aiheuttama melu. Voi kysyä mihin sovelluksiin dronet soveltuvat parhaiten? Miten kehitys tulee menemään – tuleeko ensin samanlainen tilanne kuin sähköpotkulautojen kanssa, missä mennään haasteiden kautta sääntelyyn?”

”Dronien käyttö tavaralogistiikkaan ja ihmisten kuljettamiseen on tällä hetkellä kovan kiinnostuksen kohteena ympäri maailmaa. VTT:n oman tutkimustiekartan pohjalta uskomme, että jo seuraavan 5 vuoden kuluessa on olemassa sääntelyn ja teknologian kehityksen puolesta valmiudet pilotoida ihmiskuljetuksia.”

”Seuraavan 20 vuoden kuluessa dronetaksit ovat jo löytäneet roolinsa liikennejärjestelmässä. Dronien nousu- ja laskeutumiskenttiä, vertiportteja, on nykyiseen lentokenttäverkostoon nähden moninkertainen määrä. Automaattisesti ohjautuvien dronitaksien roolia voidaan verrata nykyiseen taksitoimintaan.”

”Dronet kulkevat niille tarkoitetun automaattisen lennonohjauksen alaisena lentoreittejä, jotka ovat optimaalisia niiden aiheuttaman melun, turvallisuuden ja kaupunkikuvan kannalta.”

Visiot auttavat ennakoimaan päätösten vaikutuksia

Liikenteen tulevaisuuden luotaus on aivan erityisen tärkeää ja kiinnostavaa, onhan liikenne ja liikkuminen historiansa suurimmassa murrosvaiheessa, jonka myös Suomessa vaikuttavia globaaleja megatrendejä ovat esimerkiksi liikenteen haitallisista päästöistä eroon pääseminen, autoilun käyttövoimamurros ja sen lukuisat seurannaisvaikutukset, liikenneturvallisuuden kohentaminen sekä väestönkasvu ja kaupungistuminen.

Moottorin haastatteleman VTT:n tutkijanelikon kiteytyksen mukaan tulevaisuuden visiot auttavat arvioimaan tänään tehtävien päätösten vaikutuksia ja varautumaan tulevaan.

Tutkijoiden mukaan olemme osa hyvin monimutkaista järjestelmää ja ottamalla erilaiset silmälasit päähämme, näemme erilaisia asioita kirkkaammin. Eri näkökulmista esitetyt visiot voivat myös herättää keskustelua, miten ne liittyvät toisiinsa ja mitä yhteisiä toimenpiteitä on tehtävissä niiden saavuttamiseksi. Visioiden avulla voidaan siis määritellä, millaisen tulevaisuuden haluamme rakentaa.

Lisää aiheesta

Jaa artikkeli