Nimi muutettu: Jatka klassikkoautojen suoraa: Buick Regal, Holden Commodore, Opel Insignia…

…Vauxhall Insignia. Opelin viimeisen General Motors -yhteistyön hedelmänä kaksi isoa automallisukua sai jatkua ainakin hetken aikaa.

General Motorsiin kuuluvat merkit ovat tehneet läheistä yhteistyötä alkuajoistaan lähtien. Itse asiassa pelkästään näistä amerikkalaisista malleista saisi helposti jo monta kymmentä tapausta tähän juttusarjaan. Nyt olemme kuitenkin tekemisissä verrattain tuoreiden tapausten kanssa. On nimittäin aika selvittää, kuinka GM:n aikanaan isoja nimiä, yhdysvaltalaista Buick Regalia ja australialaista Holden Commodorea, yritettiin pitää hengissä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Insignia lähtee maailmalle

Vain Euroopan markkinoilla myytävä Opel – yhdessä brittiläisen sisarmerkkinsä Vauxhallin kanssa – esitteli Vectran seuraajaksi uuden Insignia-mallin vuonna 2008. Neljää vuotta aiemmin Buick oli pudottanut Regal-mallin pois tuotannosta, korvaten sen LaCrossella. Insignia-mallin ilmaannuttua konsernin toiseen päähän, päätettiin mallinimi Regal ottaa sen kautta takaisin kuvioihin, kooltaan samana vuonna uudistetun LaCrossen alapuolelle. Mallinimissä tehtiin neljän vuoden aikana kunnon silmänkääntötemppu.

Aivan alkujaan Buick Regal näki päivänvalon vuonna 1973. Ajan ja paikan kontekstin huomioiden kyseessä ei ollut mikään pikku kirppu, vaan kunnon kokoinen, suorituskykyinen luksusauto. Määritelmien näennäisestä elitistisyydestä huolimatta kyseinen autoluokka oli aikanaan Yhdysvalloissa erittäin suosittu. Näin sai jatkua, kunnes niin kutsuttu ensimmäinen öljykriisi pakotti autonvalmistajat kääntämään kelkkansa ja aloittamaan downsizingin. Seuraavat Regalit – niin kuin myös sen konsernisisarmallit – olivatkin sitten jo vähän pienempiä ja 1990-luvulta alkaen yhä enemmän tavallisia sedaneita. Eurooppalaiseen Insigniaan perustuva Regal on alkuperäissukupolviin verrattuna käytännössä täysin eri lähtökohdista suunniteltu automalli.

Vuoden 2009 eli viidennen sukupolven Regal oli nimiä, logoja ja tyylikästä pystyripaista maskia lukuun ottamatta käytännössä sama tuote kuin Opel/Vauxhall Insignia. Yksi rakenteellinen poikkeus löytyi niin ikään, sillä Yhdysvaltain USDOT vaatii EU-veljiään vahvemmat B-pilarit. Moottorit tulivat GM:n Ecotec-perheestä ja Buickissa nähtiin jopa sellainen harvinaisuus kuin manuaalivaihteisto.

Insignia kävi läpi sukupolvenvaihdoksen yhdeksän vuoden malli-iässä 2017. Regal jatkoi samalla pohjalla, mutta tällä kertaa mukaan otettiin myös korotettu farmarimalli Regal TourX, omaa sukua tietenkin Insignia Country Tourer. Tämä kuudennen sukupolven Regal poikkesi Insigniasta vielä edeltäjäänsäkin vähemmän. Logojen ja etusäleikön kosmeettisten erojen lisäksi Amerikan-serkku sai tutut, sikäläisten standardien mukaiset ”DOT-valot” lokasuojan pieleen. Moottoripuolella erona nähtiin Euroopassa tuntematon 3,6-litrainen V6.

Regalin vitossukupolvea valmistettiin Saksan Opel-tehtaan lisäksi Kanadassa ja Kiinassa sikäläisiä markkinoita varten. Kuudetta polvea puolestaan tehtiin vain Saksassa ja tehdään edelleen Kiinassa. Kävi nimittäin niin, ettei Regalia kannattanut surkeiden myyntilukujen vuoksi pitää enää Pohjois-Amerikan markkinoilla.

Commodoren joutsenlaulu

Sitten koitti vuosi 2018. Insignia vietiin Australiaan. GM oli juuri lakkauttanut Holdenin viimeisen tehtaan, ja merkki teki väistämätöntä kuolemaa. Insignia, jota oli aikaisemmassa polvessa markkinoitu Australiassa Holden Insigniana, sai nyt historian siipiä havisuttaneen nimen, Commodore (malli ZB).

Holdenin eräänlaisen lippulaivan, Commodoren, Opel-sukujuuria voi jäljittää aivan alkuun asti. Yli neljänkymmenen tuotantovuoden aikana Commodore ehti käväistä monien eri Opel-lippulaivojen alustoilla, ollen kuitenkin ainakin osittain myös Holdenin omaa kädenjälkeä. Uransa huipulla Commodoren voidaan katsoa olleen neljännessä polvessaan, jolloin malli oli kokonaan australialaismerkin käsialaa, ja jolloin sitä myös uudelleenbrändättiin muille GM-merkeille.

Viidennessä polvessa nähtiinkin sitten täysin päinvastainen tilanne. Se oli Holden Commodoreksi brändätty Vauxhall Insignia (oikeanpuoleinen ohjaus), johon oli istutettu väkevämpää voimalinjaa.

Saksa Commodoren valmistusmaana soti totisesti sitä ajatusta vastaan, että Holden perustettiin alun perin nimenomaan pelkästään autotehtaaksi Australiaan. Kun mitään suunnittelua saati edes valmistusta ei enää Australiassa tehty, jäi Holden pelkäksi ”postilaatikkomerkiksi”, jonka GM lopulta lakkautti. Näin viimeisen Commodoren tarina päättyi lyhyeen vain kahden mallivuoden jälkeen.

Teksti: Benjamin Helander Lähde ja kuvat: General Motors