Tartto hioo matkailukuntoa – vuosi kulttuuripääkaupunkina odottaa

Baltian vanhin ja Viron toiseksi suurin kaupunki Tartto aloittaa vuodenvaihteessa Euroopan kulttuuripääkaupunkina.

Tallinna on monille suomalaisille jo tuttu ja tiuhaan vierailtu matkailukohde, mutta olisiko nyt Tarton vuoro? Baltian vanhin ja Viron toiseksi suurin kaupunki Tartto aloittaa vuodenvaihteessa Euroopan kulttuuripääkaupunkina.

Euroopan vuoden 2024 kulttuuripääkaupungin teemana eloonjäämisen taiteet.

Tarton kulttuuripääkaupunkivuoden kantavana teemana ovat eloonjäämisen taiteet, eli tiedot, taidot ja arvot, jotka auttavat ihmiskuntaa elämään tulevaisuudessa hyvää elämää. Vuosi 2024 tuo Etelä-Viroon yli tuhat tapahtumaa.

Tartto on Tallinnan vuoden 2011 jälkeen toinen virolainen kaupunki, jolla on kunnia kantaa Euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä.

Syvät juuret, elävä nykyaika

Etelä-Viron alueen pääkaupunki Tartto omaa pitkät juuret eurooppalaisen sivistyksen, kulttuurin ja tieteen historiassa. Vuonna 1632 Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf perusti Tarttoon yliopiston, joka kuuluu edelleen maailman huippuihin.

Yliopiston tarkoittaa eläväistä, taiderikasta ja nuorekasta kaupunkikuvaa. Tarttoon on syntynyt myös vilkas startup- ja IT-sektori.

Kaupunki sijaitsee Euroopan rajalla ja sen lähialueella asuvat Viron setukaisten ja võrumaalaisten alkuperäiskansat ja vanhauskoisten yhteisö.

Ajankohtaisempi kuin koskaan

Kun kulttuuripääkaupunkivuoden kunnia myönnettiin Tartolle vuonna 2019, ei ollut tietoa koronakurimuksesta saati Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

Tartu 2024 -kulttuuripääkaupunkivuoden taiteellinen johtaja Kati Torp erittelee teemavuoden toteutustapoja.

– Selviytymisen ja eloonjäämisen taiteita tulkitaan meillä kulttuurin eri alojen ja suuntausten kautta laajasti. Teema näkyy ja kuuluu kansankulttuurista musiikkiin, elokuviin ja kuvataiteeseen, kiehtovaa virolaista ruokakulttuuria unohtamatta.

Torpin mukaan viime vuodet ovat opettaneet paljon.

– Huomaamme eloonjäämisen taiteiden merkityksen. Valppaus, kestävyys, solidaarisuus, yhteistyö ja demokratia ovat kriittisiä niin kulttuurimme, kuin koko Euroopankin selviytymiselle, Torp tähdentää.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Mana Maasik, Kiur Kaasik