8.2.2019 Liikenne Suomen tiet ja muut liikenneväylät rapautuvat, ellei jostain löydy 300 miljoonaa lisäeuroa Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Perusväylänpitoon tarvitaan ainakin 1,3 miljardia euroa vuodessa. Suomen tiestön ja muiden liikenneväylien kunto rapautuu entisestään, mikäli valtion kirstunvartijat eivät suo lisärahoitusta. Vakavan huolen toi esiin Finlandiatalolla puhunut Väylän pääjohtaja Kari Wihlman. – Perusväylänpidon budjetin tulee olla vähintään 300 miljoonaa euroa nykyistä suurempi eli ainakin 1,3 miljardia euroa vuodessa, Wihlman linjasi. Väyläviraston eli Väylän sidosryhmätilaisuudessa esiintynyt Wihlman lähetti puheellaan tulikivenkatkuiset terveiset poliitikoille, jotka valmistautuvat kevään eduskuntavaaleihin. Poliitikot lopulta päättävät, paljonko Suomen väylien kunnostamiseen ja rakentamiseen riittää budjettirahaa. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua koskeva selonteko on parasta aikaa eduskunnan käsiteltävänä ja suunnitelman laatiminen aloitetaan liikenne- ja viestintäministeriön johdolla parlamentaarisessa ohjauksessa uuden eduskunnan aloitettua työnsä. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Korjausvelka vain kasvaa Wihlman huomautti puheessaan, että perusväylänpidon rahoitus on laskenut tänä vuonna noin 350 miljoonaa euroa viime vuoden tasosta. Se johtaa väistämättä korjausvelan lisääntymiseen jo tänä vuonna myös vilkasliikenteisemmällä väyläverkolla. Sen seurauksena liikkuminen hankaloituu nopeus- ja painorajoitusten lisääntymisten aiheuttamien pidempien matka-aikojen vuoksi. – Tämä johtaa väistämättä korjausvelan lisääntymiseen myös vilkasliikenteisemmällä väyläverkolla. Wihlmanin mukaan myös kehittämishankkeiden rahoitukseen tarvitaan riittävä rahoitustason nosto. Hänen mukaansa sopiva määrärahataso kehittämisinvestointeihin olisi noin miljardi euroa vuodessa nykyisen alle 500 miljoonan euron sijaan. Ratahankkeisiin uusia rahoitustapoja Mittavat väylähankkeet ovat rahoituksen näkökulmasta aivan oma lukunsa. Erittäin suurten infrahankkeiden, kuten uusien nopeiden rautatieyhteyksien rahoittamiseksi tarvitaan Wihlmanin mukaan valtion budjetin ulkopuolisia rahoituskeinoja, kuten hankeyhtiöitä. – Kaikissa tulevissa investoinneissa on entistä enemmän hyödynnettävä EU-rahoitusta sekä oltava avoin myös käyttäjämaksuille ja hyötyjä maksaa -periaatteelle. Wihlman korosti samaa realiteettia kuin Autoliittokin on pitänyt esillä julkisuudessa: Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jonka väylien on oltava kunnossa. Ruotsi rutkasti edellä Vertailu monin tavoin liikenteellisesti samankaltaisten Suomen ja Ruotsin välillä antaa karun kuvan. Maiden kokoon suhteutettuna Suomen väylien kunnostusrahoitus on vain noin puolet siitä, mitä kunnostukseen käytetään naapurimaassamme. – Uusia väyliä tarvitaan ja vanhoja pitää parantaa – joka puolella maata. On koko yhteiskunnan etu, että ihmiset ja tavarat, raaka-aineet ja valmiit tuotteet liikkuvat liikenneverkossa sujuvasti ja kustannustehokkaasti. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Väylät keskiössä 2020-luvulla Väyläverkon rahoitus on 2020-luvun tärkeitä teemoja. Näin linjasi Finlandiatalolla puhunut Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen, joka toi esiin armottomia lukuja. Pursiaisen mukaan elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kestävää kasvua tukevien liikennehankkeiden rahoitukseen tarvitaan rahaa seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa 60 miljardia euroa. Budjetissa on osoitettu liikenneinvestointeihin keskimäärin vain 450 miljoonaa euroa vuosittain. – Liikenneverkkojen pitää olla kunnossa ja vastata tarpeisiin. Ja näinhän se on, että tiemaksumörkö tulee teiden rahoituksen kehittämisessä helposti vastaan, Pursiainen arvioi ottamatta tarkemmin tiemaksuasioihin kantaa. Kaupungit eroavat maaseudusta Pursiaisen mukaan hiiletön liikenne vuonna 2045 on haastava tavoite, joka vaatii kovia päätöksiä – erityisesti liikenteessä. – Ilmastopolitiikka tuo mullistuksia. Keskustelun painopisteen pitäisi siirtyä siihen, millä keinoin tavoitteisiin päästäisiin. Ja ei siitä ole kysymys, että liikkuminen kiellettäisiin, vaan siitä miten päästään hiilettömään liikenteeseen niin että se onnistuu reilusti eri osapuolien kannalta. Helppoa se ei tule olemaan. Kansliapäällikkö toi esiin sen, että kaupungeissa ihmisillä ja yrityksillä on aivan erilaiset liikkumisen vaihtoehdot kuin maaseudulla. Pursiainen viittaa tällä siihen, ettei harvaan asutuilla seuduilla joukkoliikenteestä ole yksityisautoilulle välttämättä realistista vaihtoehtoa. Teksti ja kuvat: Marko Jokela Lue lisää Kaikki artikkelit 4.5.2024 Liikenne Turun seudun Föli-bussiliikenne voitokas 4.5.2024 Liikenne Liikennevakutuuksen historia – satavuotiasta suojaa 2.5.2024 Uutinen Autojen ensirekisteröinnit pahasti jäljessä viime vuodesta 1.5.2024 Uutinen Huollettuna myyty Audi hajosi 1 500 kilometriä kauppojen jälkeen – kuluttajariitalautakunnan puoleen kääntyminen oli auton omistajalle jopa virhe 29.4.2024 Uutinen Kokonaan uudistunut Škoda Superb sai hinnat – ja se kasvaa vain koko ajan 28.4.2024 Matkailuajoneuvot Suomessa kehitetty retkeilyvaunu tähtää samantien kansainväliselle markkinalle 28.4.2024 Uutinen Autohallin rikkonainen ovi aiheutti riidan – sitä ratkottiin kuluttajariitalautakunnassa asti 27.4.2024 Liikenne Suomalaisten tyytyväisyys joukkoliikenteeseen on noussut – takseihin päinvastoin 26.4.2024 Moottoripyörät Testi: Vedenpitävä reppu pyöräilyyn ja moottoripyöräilyyn – vesitiiveys menee käytettävyyden edelle Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 4.5.2024 Kysy Autoista Kysy autoista: voiko automaattivaihteista autoa hinata? 4.5.2024 Huutokauppahelmet Huutokauppahelmet – Citroën 2CV 4x4 'Sahara' on rättäreiden kunkku 3.5.2024 Lentokoneet LATAM:in lennon 800 alustava raportti julki - voiko lentoemännän väärä napinpainallus syöstä Boeing 787 Dreamlinerin syöksyyn? 5.5.2024 Moottoripyörät Honda GL 1800 Gold Wing saamassa 8-sylinterisen kilpailijan 4.5.2024 Ajoneuvot Ferrari 12 Cilindri - nimi kertoo kaiken oleellisen tästä upeasta super-grand tourerista 1.5.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: ihan sama kumman otat? - Näillä kaikilla Suomessa tällä hetkellä myytävillä henkilöautomalleilla on identtisiä kaksosia 28.4.2024 Matkailuajoneuvot Suomessa kehitetty retkeilyvaunu tähtää samantien kansainväliselle markkinalle 1.5.2024 Uutinen Huollettuna myyty Audi hajosi 1 500 kilometriä kauppojen jälkeen – kuluttajariitalautakunnan puoleen kääntyminen oli auton omistajalle jopa virhe 29.4.2024 Uutinen Kokonaan uudistunut Škoda Superb sai hinnat – ja se kasvaa vain koko ajan 29.4.2024 Koeajo Koeajo: Ostohousut jalkaan! Sähköfarkku Peugeot e308 SW hurmaa mökkikansan 24.4.2024 Uutinen Sähköautoista paljastunut yksi merkittävä ongelma – lähes joka viides hylätty katsastuksessa 1.5.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: ihan sama kumman otat? - Näillä kaikilla Suomessa tällä hetkellä myytävillä henkilöautomalleilla on identtisiä kaksosia 28.4.2024 Matkailuajoneuvot Suomessa kehitetty retkeilyvaunu tähtää samantien kansainväliselle markkinalle 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 1.5.2024 Uutinen Huollettuna myyty Audi hajosi 1 500 kilometriä kauppojen jälkeen – kuluttajariitalautakunnan puoleen kääntyminen oli auton omistajalle jopa virhe