Ajokieltoa jopa kymmeniä kuukausia – katso poliisin taulukko törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen seurauksista

Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen johtaa rangaistuksen lisäksi usean kuukauden ajokieltoon, uusijoille rapsahdus on kovempi.

Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen johtaa rangaistuksen lisäksi useiden kuukausien ajokieltoon.

Mutta mikä on törkeätä liikenneturvallisuuden vaarantamista? Ja minkä pituisia ajokieltoja voi siihen syyllistyneelle koitua?

Kerromme tässä artikkelissa poliisin ja oikeuden vakiintuneista käytännöistä. Asiantuntijoina ovat Poliisihallituksen poliisitarkastaja Heikki Kallio ja poliisitarkastaja Tuomo Katajisto.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Raju ylinopeus, holtiton ohitus

Liikenteessä törttöilyä on hyvin eri asteista, autoilijoiden lievistä epähuomiossa tehdyistä ajovirheistä tahallisiin kanssaliikkujia vaarantaviin ylilyönteihin. On kiinnostavaa tietää, milloin ylittyy ”tavallisen” tai ”lievän” liikenneturvallisuuden vaarantamisen raja ja teko muuttuu törkeäksi.

Asiantuntijoiden mukaan törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen on kyseessä, jos autoilija ylittää roimasti nopeusrajoituksen, ohittaa näkyvyyden ollessa turvalliseen ohitukseen riittämätön, ohittaa muita autoja ohituskieltoalueella tai laiminlyö pysähtymis- tai väistämisvelvollisuuden.

– Lisäksi edellytyksenä on, että teko on omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle, Heikki Kallio täydentää.

Minimisanktio törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta on 30 päiväsakkoa. Toista äärtä on enimmillään kaksi vuotta vankeutta.

Taulukko törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen perusteella määrättävän ajokiellon normaalista kestosta ensikertalaiselle ja uusijalle

	Ajokiellon normaali kesto	Liukuma	Ajokiellon normaali kesto	Liukuma	Ajokiellon normaali kesto	Liukuma
Rangaistusseuraamus	Ensikertalainen (min. 3 kk)	Ensikertalainen	Uusija A (min. 6 kk)	Uusija A	Uusija B (min. 1 vuosi)	Uusija B
alle 50 päiväsakkoa	4 kk	3–5 kk	7 kk	6–9 kk	1v 1 kk	1 v–1 v 3 kk
50–59 päiväsakkoa	5 kk	4–6 kk	9 kk	7–11 kk	1v 3 kk	1 v 1 kk–1 v 5 kk
60–69 päiväsakkoa	6 kk	5–7 kk	11 kk	9 kk–1 v 1 kk	1v 5 kk	1 v 3 kk–1 v 7 kk
yli 69 päiväsakkoa	7 kk	6–8 kk	1v 1 kk	11 kk–1 v 3 kk	1v 7 kk	1 v 5 kk–1 v 9 kk
vankeutta	8 kk	7 kk–5 v	1v 3 kk	1 v 1 kk–5 v	1v 9 kk	1v 7 kk–5 v

Ensikertalainen: kuljettaja, joka ei edeltävän 5 vuoden aikana ole syyllistynyt rattijuopumukseen, törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai vaarallisten aineiden kuljetusrikokseen.

Uusija A: kuljettaja, joka edeltävän 5 vuoden aikana on syyllistynyt rattijuopumukseen tai vaarallisten aineiden kuljetusrikokseen.

Uusija B: kuljettaja, joka edeltävän 5 vuoden aikana on syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen tai törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen.

Lähde: Poliisitarkastaja Heikki Kallio / twitter

Abstrakti vaara riittää

Poliisitarkastaja Tuomo Katajisto Poliisihallituksesta kertoo seurauksesta, jota kaikki autoilijat eivät tiedä. Hän tähdentää, että törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen ei edellytä konkreettisen vaaran aiheutumista, abstrakti vaara riittää.

– Tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää sitä, että teosta olisi voinut aiheutua vakava vaara toisen hengelle tai terveydelle, eikä vain toisen henkilön turvallisuudelle.

Katajiston mukaan erona perusmuotoiseen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen on siis vakavan vaaran aiheutumisen mahdollisuus ja mahdollisen vaaran kohdistuminen toisen henkeen tai terveyteen.

– Se ei siis vielä riitä, että oma terveys on vaarassa.

Liikenneturva: taajamanopeudet osalle heikkous

Suojatie-giljotiini tyyppitapaus

Poliisit kertovat, että tyypillisesti mieleen tuleva esimerkkitapaus törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta on tilanne, jossa autoilija ajaa rinnakkaista kaistaa pysähtymättä suojatien eteen, vaikka viereisellä kaistalla on suojatien eteen seisahtunut auto. Tällaisessa tilanteessa näköesteen takaa (seisahtunut auto) liikkuvan auton eteen joutuva jalankulkija on ilmeisessä hengenvaarassa.

Korkeimmassa oikeudessa on käsitelty tapauksia, joissa autoilija on esimerkiksi kääntynyt kaupunkialueen suuressa ja vilkkaasti liikennöidyssä risteyksessä, jossa on tyypillisesti liikennettä myös yöaikaan, päin punaisia valoja.

Myös törkeästä huolimattomuudesta johtunut väistämisvelvollisuuden laiminlyönti johti tuomioon törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta kuten tässä tapauksessa, jossa pakettiautoilija törmäsi kevytmoottoripyöräilijään, joka kuoli.

Kuljettaja uusintakoulutukseen

Tuomo Katajista tuo esiin, että Suomessakin on mahdollista ohjata toistuvasti rikkomuksin syyllistyvä autoilija uudelleenkoulutukseen.

– Ajokorttilaissa on annettu poliisille mahdollisuus määrätä kuljettaja uuteen kuljettajantutkintoon, jos hän moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljettaessaan on toistuvasti syyllistynyt tieliikennelain säännösten rikkomiseen ja tämän vuoksi tai muutoin on todennäköistä syytä epäillä, ettei hän ole säilyttänyt ajotaitoaan, Katajisto taustoittaa.

Lisäksi ajokieltoon määrätty uusi kuljettaja eli henkilö, joka on määrätty ajokieltoon kahden vuoden kuluessa ensimmäisen ajokortin saamisesta, joutuu ennen ajokortin takaisin saamista käymään riskikäyttäytymistä ja sen vaikutuksia liikenneturvallisuuteen käsittelevän lisäkoulutuksen.

Onko nykyinen käytäntö ajokieltojen suhteen poliisin näkemyksen mukaan oikealla tasolla vai tulisiko seurauksia törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta koventaa esimerkiksi ajokieltoja pidentämällä?

– Suomessa on muihin Pohjoismaihin verrattuna lyhyemmät ajokiellot eli siihenkin nähden ajokieltojen pituutta tulisi tarkastella, Katajisto pohtii.

Kaikki liikenneturvallisuuden keinot tervetulleita

Poliisikaksikko korostaa, että kaikki liikenneturvallisuutta parantavat keinot ovat tervetulleita pyrittäessä siihen, että kaikkien liikennemuotojen tulisi olla vuoteen 2050 mennessä niin turvallisia, ettei kenenkään tarvitsisi kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä, kuten Suomessa on tavoitteena.

Kansallisena välitavoitteena on liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten puolittaminen vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tällöin vuonna 2030 tieliikenteessä kuolisi enintään 112 ihmistä ja vakavia loukkaantumisia olisi enintään noin 460.

Artikkeli julkaistu alkujaan huhtikuussa 2023.

Teksti: Marko Jokela Lähteet: Poliisihallitus, Finlex / Korkein oikeus

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy