Alfa Romeo palasi superautojen maailmaan – kumarrus ja niiaus mahtavalle 33 Stradalelle!

Rajoitetusti valmistettavan Alfa Romeo 33 Stradalen voi melkein heti kättelyssä laskea moderniksi klassikoksi ja tulevaisuuden huutokauppojen miljoonahelmeksi. Keskimoottorinen superauto perustuu ainakin joiltain osin Maserati MC20:een, ja sen 3,0-litrainen V6 tuottaa iloiset 620 hevosvoimaa. TAI sitten täyssähköisenä 750 hevosvoimaa!

Alfa Romeo 33 Stradale on kehunsa ansainnut. Etukäteen pidemmän aikaa tiedossa ollut, arvuuteltu ja odotettu luomus on Biscionen ensimmäinen superautomalli miesmuistiin ja ensimmäinen urheiluauto sitten vuonna 2019 tuotannosta poistetun 4C:n. Sitä ei ole tehty rahan kiilto silmissä, eikä se varmasti tuota konsernille muhkeita voittoja, hyvä jos maksaa omat kehityskulunsa. Tribuuttisuperauto Alfa Romeo 33 Stradale onkin tehty vilpittömästi rakkaudesta lajiin. Siitä Alfa Romeossa on pohjimmiltaan kyse.

Annettakoon Alfa Romeolle anteeksi jopa se, että 33 Stradalea alettiin myydä salaa harvoille ja valituille asiakkaille jopa ennen kuin Stellantis oli antanut projektille lopullisen siunauksensa. Rippi suotakoon siitäkin, että kaikki 33 valmistettavaa yksilöä ehdittiin myydä ennen kuin suuri yleisö näki autosta vilaustakaan.

Keskelle sijoitetun V6:n riemua - tai sitten kolmen sähkömoottorin kera 750 hevosvoimaa!

Jospa siirrytään tunteellisen vuolaista kehuista hetkeksi teknisempiin asioihin. Alfa Romeo on löytänyt 33 Stradalelle täydellisen pohjan konsernisisar Maseratin MC20 -urheiluautosta. Maseratin ultrakevyt hiilikuitumonokokki on päätynyt 33:een ilmeisesti käytännössä sellaisenaan. Myös korin kaikki peruselementit - perhosovista alkaen - muistuttavat MC20:sta. Konsernisisarelta lainaaminen on erittäin järkevää, kun kyseessä on rajatun tuotantomäärän superauto. Erittäin lieventävä asianhaara on lisäksi se, että lainaus tapahtuu Maseratin suunnasta.

Yhtäläisyydet loppuvat pitkälti koriin, sillä pyörivissä osissa on enemmän Alfaa. MC20:n 3,0-litrainen Nettuno V6 pitää jo lähtökohtaisestikin sisällään Alfan suunnitteluratkaisuja, mutta 33:een onkin itse asiassa asennettu jatkokehitelmä Giulia ja Stelvio Quadrifoglion 2,9-litraisesta, Ferrari-sukuisesta V6:sta, joka tuottaa sattumalta saman verran tehoa kuin MC20.

Keskelle sijoitetusta V6:sta voima välittyy aina takapyörille, ja jälleen Maseratista vahvasti poiketen ZF:n 8-vaihteisen kaksoiskytkinautomaatin kautta.

Ja sitten meillä voimalinja, joka vastaa kuitenkin varmasti kaikkein suurimmasta yllätyksestä. Maserati GranTurismon Folgore -täyssähköversiosta 33 Stradaleen lainataan kolme väkevää sähkömoottoria yhdistävä voimalinja, jonka yhteisteho on 750 hevosvoimaa ja -vääntö peräti 1 350 newtonmetriä.

Suorituskyvystä tiedämme tässä vaiheessa sen verran, että käyttövoimasta riippumatta nollasta sataan päästään alle kolmen sekunnin, huippunopeuden asettuessa maksimissaan sellaisen 333 km/h kohdalle. Ei sattumaa sekään.

Yksityiskohtien virtaa

Alfa Romeo 6C:n eräänä suurimpana kantavana voimana on Alfan oma historia. Sitä piisaa, ja jo etukäteen auton mallinimestä tehdyt valistuneet arvaukset - 33 ja 6C - viittasivat siihen suuntaan. Vasta tänään Alfa Romeon virallisessa museossa Italian Aresessa tapahtuneessa maailmanensi-illassa saatiin tietää, että auto todellakin sai näistä nimen 33 Stradale.

Alkuperäinen Alfa Romeo 33 Stradale oli vuosina 1967 - 1969 valmistettu 18 kappaleen sarja superautoja. Pelkkä "Alfa Romeo 33" puolestaan viittaa 80- ja 90-luvuilla valmistettuun pienehköön perhesedaniin. 33 Stradale on siis 60-luvun ikonin retromalli, vähän kuin uusi Fiat 500, mutta todellisuudessahan todelliset yhteneväisyydet ovat eritoten keskimoottorirakenteen ansiosta paljon sitä merkittävämmät.

Auto on viimeistelty lukuisilla upeilla yksityiskohdilla lattiasta kattoon ja syvälle sisimpään. Maskin asettelu, lokasuojat, nuo ajovalot... kaikki 60-lukua, mutta niin freesillä tavalla toteutettuna.

Sitten on se sisätila. Kaikesta näkee, että nyt ei ole tarvinnut miettiä mitä mikäkin maksaa. 33 ennalta tiedetylle asiakkaalle on valittu vain parasta. Sisustukseen on saanut valita kaksi teemaa, herkemmän Tributon tai räväkämmän Alfa Corsen. Monet ohjaamon yksityiskohdat viittaavat myös lentokoneen ohjaamoon, onhan Alfa Romeolla vahva historiansa niin ikään lentokonemoottoreiden valmistajana.

Ja nyt ollaan jo sillä tasolla, että ostaja on saanut keksiä itse omalle autolleen kahdeksannumeroisen VIN:in eli korinumeron. Se on näkyvissä keskikonsolissa. Ai ai, kun näitä ruvetaan joskus huutokauppaamaan.

Lähde ja kuvat: Alfa Romeo Teksti: Benjamin Helander