Autoalan suhdannebarometri lupaa alalle parempaa kannattavuutta

Autokauppa uskoo kannattavuuden kasvuun toiminnan ja prosessien parantumisen ansiosta. Myynnin pieni kasvu ei riitä kannattavuutta parantamaan.

Viime vuonna tähän aikaan 80 prosenttia autoliikkeistä arvioi myyntinsä kasvavan. Tänä vuonna 77 prosenttia uskoo kasvuun.

– Viime kesänä alkoi tulla positiivista värinää liikkeiden lattialle. Syksyllä tämä näkyi jo tulosennusteissa, Autoalan Keskusliiton puheenjohtaja Heikki Häggkvist kertoo.

Viime vuonna Suomessa ensirekisteröitiin 118 991 uutta henkilöautoa. Tälle vuodelle alan oma ennusteryhmä ennakoi 120 000 henkilöauton myyntiä.

Erityisesti pakettiautokauppa on alkuvuoden ilonaihe autokauppiaille. Alkuvuonna pakettiautoja on rekisteröity peräti 30 prosenttia viime vuotta enemmän. Ala itse selittää tilannetta aikaisempien vuosien vaisulla myynnillä.

– Normaalisti pienyrittäjät ovat vaihtaneet pakettiautonsa uuteen 3–4 vuoden välein. Se ei ole toteutunut viime vuosina, mutta nyt kun esimerkiksi rakennustoiminta on vilkastunut, pienyrittäjät ovat vaihtamassa autojaan. Kysymys on siis tavallaan patoutuneesta kysynnästä, joka nyt purkautuu, Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa toteaa.

Autokauppa kääntyi taantumaan vuonna 2009 ja ensirekisteröinnit ovat olleet selvästi normaalitasoa alhaisemmat koko 2010-luvun. Vähäinen uusien autojen myynti on kiristänyt alan taloudellista tulosta.

Vaihtoautokaupan ja huolto- ja korjaamotoiminnan kannattavuuden arvioidaan myös paranevan hiukan siitäkin huolimatta, että töiden määrän korjaamoilla ei uskota kasvavan.

Tiedot käyvät ilmi Autoalan Keskusliiton julkaisemasta suhdannebarometrista.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Veropuhe hiertää kauppaa

Asiakkailta kerättävän tiedon arvo on huomattu myös autoalalla. Asiakasdatan hyödyntämisestä on tullut merkittävin autoalan kehitykseen vaikuttava asia kauppiaiden mielestä. Toiseksi tärkein vaikuttaja kauppiaiden mielestä on epävarmuus autoilun verotuksen kehityksestä. Muut alan toimijat pitävät verotuksen epävarmuutta tärkeimpänä vaikuttajana.

Autoalalle verokeskustelujen vaikutus on aina ollut huolenaihe. Viimeksi kuluvan vuoden tammikuinen melske liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin esittämän liikenneverkkoyhtiön tiimoilta aiheutti usean viikon häiriön autokauppaan.

– Joidenkin viikkojen aikana noin puolet kaupoista jäi tekemättä. Tilanne on nyt palautumassa, mutta vielä maaliskuussa oltiin hiukan jäljessä viime vuoden myynneistä, Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa kertoo.

Autokaupan edunvalvojan mielipide tilanteesta on selvä.

– Haluamme mukaan niihin pöytiin, joissa liikenteen verotuksesta keskustellaan. Tähän mennessä olemme päässeet osallistumaan liian vähän, Heikki Häggkvist sanoo.

Uudet ilmiöt eivät vielä mullista kaupan näkymiä

Paljon puhuttua yhteiskäyttöautojen yleistymistä sen sijaan ei koeta ainakaan toistaiseksi kovinkaan isona muutostekijänä autoalan kehitykselle. Vähäisenä vaikuttajana pidetään myös uusia kuukausimaksullisia liikkumisen palveluita, autonomisia ja verkottuneita autoja, täyssähköautojen yleistymistä ja yksityisautoilun huonoa imagoa.

Vaihtoauto rahoittaa useimmat uuden auton kaupat

Auton osto on monipuolistumassa. Osamaksukaupan ja leasingin osuuden arvioidaan kasvavan selvästi niin uusien kuin käytettyjenkin autojen kaupassa.

Vaihtoauto on edelleen merkittävä maksuväline niin uuden kuin käytetynkin auton ostossa. Noin 70 prosenttia autoliikkeissä tehdyistä autokaupoista rahoitetaan osin vaihtoautolla.

Vajaa puolet uuden ja käytetyn auton ostajista hankkii autonsa ilman autoliikkeen kautta otettavaa rahoitusta. Osamaksua tai leasingsopimusta käytetään noin joka toisessa autokaupassa.

Leasing on kuitenkin Suomessa edelleen lähinnä yritysten käyttämä autonhankintatapa.

– Meillä on hyvä osamaksutuote, joten yksityisleasing tuskin kasvaa niin paljon kuin muissa Pohjoismaissa on tapahtunut. Suomalaisetkin toki oppivat, että tavaraa ei ole pakko omistaa. Mutta uskon, että suomalainen lastenistuimineen ja harrastevälineineen tulee vielä pitkään tarvitsemaan auton omalle parkkipaikalleen, Pekka Rissa pohtii.

– Henkilökohtaisuus on edelleen meillä Suomessa tärkeä juttu. Alueelliset erot ovat kuitenkin isoja. Suurimmissa kaupungeissa yhteiskäyttöautoille on jalansijaa, mutta harvaanasutuilla seuduilla ne tuskin yleistyvät kovinkaan nopeasti.

Teksti: Eila Parviainen Kuvat: Roman Razinkov

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy