Autoliitto: Sokea tuijotus ylinopeuksiin vaarantaa liikenneturvallisuutta

Sokea tuijotus ylinopeuksiin vaarantaa liikenneturvallisuutta Autoliitto Merilinna

Rattijuopumusten ja ajokortittomien määrä liikenteessä on kasvussa. Autoliitto näkee keskeisenä syynä sen, että peltipoliiseilla korvataan perinteinen poliisin liikennevalvonta.

Keväällä julkaistu valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastusraportti arvioi liikennevalvonnan kehitystä Liikkuvan poliisin lakkauttamisen jälkeen. Tarkastusraportin mukaan liikenneturvallisuustyön painoarvo on vähentynyt valtionhallinnossa ja samalla liikennevalvonnan resurssit ovat vähentyneet. Raportin mukaan poliisin liikenneturvallisuustyöllä ei ole tällä hetkellä strategisia linjauksia.

Myös Autoliiton puheenjohtaja Martti Merilinna yhtyy tähän näkemykseen.
– Poliisien puute on iso ongelma liikenteen valvonnan ja sitä kautta liikenneturvallisuuden kannalta. Liikennevalvonnassa panostetaan peltipoliiseihin ja niiden suorittamaan nopeusvalvontaan. Samaan aikaan kuitenkin rattijuoppojen ja ajokortittomien määrä on kasvussa. Voidaan helposti ajatella, että kysymys on kiinnijäämisriskin vähenemisestä. Peltipoliisi kun ei rattijuoppoa tai kortitonta tavoita, Merilinna tiivistää.
– Sokea tuijotus ylinopeuksiin on turmiollista. Niin sanottujen ylinopeusonnettomuuksien* taustalla on usein sairaus tai vakava asennevamma. Näihin todellisiin syihin tulisi puuttua, eikä vain niiden seurauksiin, Merilinna vaatii.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ruotsalainen peltipoliisi päihittää suomalaisen

Merilinna kummastelee myös suomalaista tapaa sijoittaa peltipoliisit mahdollisimman huomaamattomasti.
– Suomessa uskotaan, että huomaamattomasti sijoitetut tolpat alentaisivat koko tieosuuden nopeuksia. Todellisuudessa seurauksena on äkkijarrutuksia tolpan kohdalla, kun kuljettaja ei muista varmasti nopeusrajoitusta ja jarruttaa varmuuden vuoksi vielä alhaisempaan nopeuteen.

Porissa SuomiAreenassa haastateltu Merilinna ihmettelee suomalaisten nopeusvalvontakameroiden sijoittelua.

– Ruotsissa kameratolpat sijoitetaan vaarallisena pidettyihin paikkoihin, yleensä risteyksiin. Niistä varoitetaan etukäteen, samoin nopeusrajoituksen alenemisesta ilmoitetaan parisataa metriä etukäteen varoitusmerkillä. Kaikki tämä tähtää siihen, että ajonopeudet todella alenisivat juuri siinä vaarallisessa kohdassa, Merilinna selittää.

Tuottavuus kasvaa

Yhdessä asiassa peltipoliisit pärjäävät hyvin: ne ovat nostaneet liikennevalvonnan kannattavuutta. Liikennevalvonnasta onkin tullut budjetoinnin pelimerkki. Sakkotulot budjetoidaan vuosittain sopivan tavoitteellisiksi ja lopulta myös liikennevalvonnan onnistumista mitataan sakkotulojen määrällä.
– Tuottavuustavoitteet ovat aina mukana, kun päätetään kameravalvonnan laajentamisesta. Muuta on turha edes väittää, Merilinna toteaa.
– Ymmärrän, että poliisihallituksella on resursseja rajallisesti ja poliisille on tullut jatkuvasti lisää uusia tehtäviä. Erilaiset uudet turvallisuusuhat vievät poliisin huomiota liikennevalvonnasta. Siitäkin huolimatta on löydettävä keinot tehdä oikeaa poliisin liikenneturvallisuustyötä. Tehtävän siirto peltipoliisille ei ole sitä.

Teksti: Eila Parviainen Kuvat: Antti Hentinen ja Eila Parviainen

* Artikkelia on muokattu 12.8. täsmentämällä sitaattia.