Liity Autoliittoon

Etsi auton merkillä ja mallilla kiinnostavat artikkelit
7.3.2025

Autoliitto: tavoitteeksi matka-aikojen lyhentäminen – 300 miljoonaa euroa perustienpitoon ja 300 miljoonaa euroa korjausvelan poistamiseen

Teksti Marko Jokela
Kuva Moottorin arkisto
nopeusrajoitus

”Henkilöauto on kaikkialla maassa useimmiten tehokkain liikkumismuoto, mutta harvaan asutulla maaseudulla se on täysin vaihtoehdoton.”

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt eri tahoilta lausuntoja luonnoksesta valtakunnalliseksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi vuosille 2026–2037.

Autoliitto on perehtynyt suunnitelmaluonnokseen tarkoin ja esittää kriittisiä huomioita, jos kohta myös kiitosta suunnitelman eri näkökohdista. Esimerkiksi liikenteen toimivuus, turvallisuus ja kestävyys ovat kannatettavia strategisia tavoitteita.

Suomen suurin autonkäyttäjien etujärjestö tuo kuitenkin esiin, että toimivuuden yhteydessä olisi tärkeää puhua selkeästi matka-aikojen merkityksestä kaikissa liikennemuodoissa, myös tieliikenteessä.

”Tieliikenteessä ollaan usein eri toimenpiteiden myötä valmiita kasvattamaan matka-aikoja, vaikka niillä on merkittävä kansantaloudellinenkin vaikutus”, huomautetaan Autoliiton tuoreessa lausunnossa.

Lausunto tuo esiin myös sen faktan, että tieliikenne kattaa yli 90 prosenttia niin henkilö- kuin tavaraliikenteestä nyt ja näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa

”Suunnitelmaluonnoksessa puhutaan kyllä matka-aikojen ennakoitavuudesta, mutta se ei ole sama asia kuin matka-aikojen lyhentäminen.”

Henkilöauto on kaikkialla maassa useimmiten tehokkain liikkumismuoto, mutta harvaan asutulla maaseudulla se on täysin vaihtoehdoton.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Suomi pidettävä saavutettavana

Autoliiton mukaan olisi ensiarvoisen tärkeää, että koko Suomi pidetään saavutettavana ja liikenneverkko liikennöitävässä kunnossa.

”Henkilöauto on kaikkialla maassa useimmiten tehokkain liikkumismuoto, mutta harvaan asutulla maaseudulla se on täysin vaihtoehdoton. Henkilöauton merkitys onkin tunnustettava kulkumuotona. Henkilöautoa käytettäessä tuotetaan käytännössä itse tarvittavat liikkumis- ja kuljetuspalvelut.”

Nopeusrajoitusjärjestelmän perusperiaatteiden selkeyttäminen sekä rajoitusten asettamista koskevan prosessin kehittäminen ei saa tarkoittaa nopeusrajoitusten alentamista.

Ei vain pyöräily, vaan myös henkilöautoilu

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Niemisen allekirjoittamassa lausunnossa tähdennetään, että kaupunkialueilla olisi liikenne otettava huomioon jo kaavoitusvaiheessa. Lausunnossa kantaa perustellaan sillä, että Suomessa myös kaupunkialueet ovat varsin harvaan asuttuja ja näilläkin alueilla tehokkaan joukkoliikenteen luominen on haastavaa ja kallista.

”Samalla kun pyöräilyn ja kävelyn sekä joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin panostetaan, on tärkeää huomioida myös henkilöautoilu. Autoilun tarpeeton haittaaminen vain lisää päästöjä.”

Lausunnossa muistutetaan myös, että liikenteen sähköistymisen myötä erityisesti kaupunkialueilla on kiinnitettävä huomiota myös riittävän latausinfran rakentamiseen niin, että syntyy myös toimijoiden välistä kilpailua.

Turvallisuutta, muttei nopeusrajoituksin

Liikenneturvallisuuden kohentamisen suhteen olisi Autoliiton mukaan huomioitava, että parantamista tehdään tiestön kuntoon panostamalla eikä esimerkiksi nopeusrajoituksia alentamalla ja painorajoituksia asettamalla.

”Myöskään suunnitelmassa mainittu nopeusrajoitusjärjestelmän perusperiaatteiden selkeyttäminen sekä rajoitusten asettamista koskevan prosessin kehittäminen ei saa tarkoittaa nopeusrajoitusten alentamista ja se pitäisi suunnitelmaan myös kirjata”, Autoliitto linjaa.

Valtion tieverkon korjausvelka on kasvanut jo liki 2,6 miljardiin euroon.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Euroja bitumiin ja kuoppakorjauksiin

Liikenne 12 -suunnitelmassa todetaan henkilöautoilun lisääntyvän tulevaisuudessa merkittävästi. Ja se edellyttää väyläverkon kehittämistä sekä kunnossapitoa.

Suunnitelmaluonnoksen rahoitusaikeista Autoliitolla on paljon sanottavaa. Rahoitusta pitäisi ensinnäkin suunnata voimakkaammin tieverkon kunnossapitoon ja kehittämiseen.

Liikenne 12 -suunnitelmassa mainittu rahoituksen lisäys on Autoliiton mukaan riittämätön ja sen toteutuminen on epävarmaa, koska rahoitus riippuu aina kuitenkin kulloisenkin hallituksen päätöksistä.

Valtion tieverkon korjausvelka on kasvanut jo liki 2,6 miljardiin euroon.

Autoliitto on rahoituksen painopisteiden suhteen samoilla linkoilla kuin SKAL, joka on maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö.

”SKAL esittää omassa lausunnossaan kokonaisuudessaan rahoituksen tason nostoa miljardin euron tasokorotuksella verrattuna liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksen rahoitustasoon: 300 miljoonaa euroa perustienpitoon, 300 miljoonaa korjausvelan poistamiseen ja 400 miljoonaa kehittämisinvestointeihin. Autoliitto yhtyy SKAL:n esitykseen.”

Ei kannattamattomia ratahankkeita!

Autoliitto on tiukkana ratahaaveiluista. Lausunnossa tuodaan terävästi esiin, että hyöty/kustannus -suhteeltaan huonoja hankkeita, kuten kannattamattomia ratahankkeita, jotka ”vaativat lisäksi jatkuvaa rahoitusta operatiivisen toiminnan ylläpitämiseksi, ei tule toteuttaa.”

Liikenteestä tulisi Autoliiton mielestä kehittää Suomessa kilpailukykytekijä.

”Meidän olosuhteissamme sillä on erityistä merkitystä hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn edistämisen kannalta. Myös huoltovarmuuden takia investointeihin pitää saada lisärahoitusta, jotta huoltovarmuuden takia tehtävät investoinnit eivät ole pois sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden eteen tehtävistä hankkeista.”

Näin suunnitelma etenee

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee liikennettä monipuolisesti ohjaavaa ns. Liikenne 12 -suunnitelmaa, jonka virallinen nimi on Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Kyseessä on Suomen liikennejärjestelmän kehittämisestä 12 vuodeksi. Suunnitelma tarkistetaan kunkin hallituskauden alussa ja ”sovitetaan yhteen julkisen talouden suunnitelman kanssa.” Virkkeen loppuosa tarkoittaa käytännössä sitä, paljonko valtion kirstusta irtoaa veroeuroja suunnitelman toteuttamiseksi. Kaikkeen haluttuun ja tarvittuun eivät rahat tietty koskaan riitä.

Valtioneuvosto tekee suunnitelmasta myöhemmin päätöksen. Liikenne 12 -suunnitelma annetaan eduskuntaan syysistuntokauden 2025 aikana.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kaikki liikennemuodot mukana

Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa vuosille 2026–2037 yhteistyössä suunnitelman kannalta keskeisten ministeriöiden, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Suunnitelmasta tehdään valtioneuvoston päätös, joka annetaan eduskunnalle selontekona.

Liikenne 12 -suunnitelma koskee kaikkia liikennemuotoja, jotka ovat henkilö- ja tavaraliikenne, liikenneverkot, palvelut ja liikennejärjestelmän tukitoimet.

Päämääränä on, että valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ”luo yhtenäisen tilannekuvan liikennejärjestelmän kehittämistarpeista ja ratkaisuista ja kokoaa yhteen valtion ja kuntien toimenpiteet liikennejärjestelmän kehittämiseksi.”

Visio peräti vuoteen 2050

Suunnitelmassa esitetään liikennejärjestelmän nykytilaa ja toimintaympäristön muutoksia koskeva arvio sekä ”visio liikennejärjestelmän kehittämisestä vuoteen 2050, valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet ja niitä tarkentavat strategiset linjaukset, alueelliset painotukset sekä toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.” Vuosien 2026–2029 osalta suunnitelmaluonnos valmistellaan julkisen talouden suunnitelman asettamaan taloudelliseen raamiin, kuten laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä edellyttää.

Kommentit (1)

  • ESA SAIRIO

    Matka-aikojen lyhentäminen on erinomainen ja kannatettava tavoite!

    Matka-aikojen pidentäminen on kansantaloudellemme todella kallista ja tavallisia autoilijoita harmittavaa eikä siitä ole mitään hyötyä liikenneturvallisuudelle, pikemminkin päin vastoin. Liikenteessä kärsitään jo nyt osin liian alhaisista nopeusrajoituksista sekä ”ainutlaatuisista” talvirajoituksista. Tavallisten autoilijoiden lisäksi nopeammat matka-ajat hyödyttäisivät myös liike-elämää ja koko Suomen yhteiskunnan toimivuutta.

    Liikenneturvallisuutta tulee parantaa nimen omaan tässä artikkelissa Autoliiton esittämin keinoin: Rutkasti lisää rahaa tienpitoon ja korjausvelan poistamiseen. Lisäisin vielä, että autokannan uudistamiseksi autovero tulee poistaa kaikilta uusilta henkilöautoilta. Veron tuottokin vuodessa on enää alle 300 miljoonaa euroa. Kaikki uudet autot ovat turvallisempia kuin vanhat ja riippumatta käyttövoimasta myös saastuttavat vähemmän.

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat

Liity Autoliiton jäseneksi

Autoliiton jäsenenä saat rajattoman pääsyn kaikkiin Moottori+ -sisältöihin ja lisäksi Moottori-lehden 9 kertaa vuodessa.

Liity jäseneksi