Entinen GM-pomo Bob Lutz avasi amerikkalaislehdelle Saabin lakkauttamiseen johtaneita syitä

Amerikkalainen Motor1 -sivusto pääsi haastattelemaan entistä GM-pohattaa konsernin 15 vuotta sitten tekemistä päätöksistä koskien useita sen alaisia automerkkejä, mukaan lukien Saabia.

Sveitsiläis-amerikkalainen Robert Anthony "Bob" Lutz, 92, ei juuri esittelyjä kaipaa mitä tulee amerikkalaiseen autoteollisuuteen. Mahdollisesti jopa itse Lee Iacoccaan verrattavan uran tehnyt Lutz ehti vaikuttaa Amerikan kolmesta suuresta autokonsernista jokaisella, nimittäin Fordilla, Chryslerilla ja General Motorsilla. Viimeksi mainitulla hän oli hallituksen varapuheenjohtaja 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä eli ajanjaksolla, jolloin GM teki isoja päätöksiä tulevaisuuteensa liittyen. Tuona aikana konserni lakkautti useamman merkin, monien suureksi harmiksi myös ruotsalaisen Saabin.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Miten vain, aina väärin päin

Amerikkalainen Motor1 -autosivusto haastatteli siis taannoin Lutzia, joka oli yksi vastuuhenkilöistä GM:n lakkauttaessa ja toisaalta myös säästäessä ison kasan merkkejään. Taustasta todettakoon sen verran, että tuolloin hieman ennen 2010-luvun taitetta elettiin maailmanlaajuista finanssikriisiä ja GM:n talous oli niin kuralla, että Yhdysvaltain liittovaltio päätti tukea sitä massiivisena työpaikkojen ja verotulojen lähteenä taloudellisesti. Ehtona valtiolla oli kuitenkin, että GM hankkiutuisi eroon toimimattomista jäsenistään. Tämä pisti konsernin johdossa ruletin pyörimään.

Artikkelissaan Motor1 lainaa Lutzia suoraan eli hän saa sanoa tekstissä asiat suoraan niin kuin ne hänen näkemyksensä mukaan viitisentoista vuotta takaperin menivät. Suomalaisittain kiinnostavinta on varmasti se, mitä Lutzilla oli sanottavanaan lakkautettujen listalle joutuneesta Saabista. Vastaus ei ole niin sanotusti kovin mieltä ylentävä, etenkään meille, jotka muistamme Saabia lämmöllä:

Olin yrittänyt vuosia vakuutella pomolleni, että meidän pitäisi hankkiutua eroon Saabista, mutta vastaus oli aina odotetaan ensi vuoteen, odotetaan ensi vuoteen, odotetaan ensi vuoteen – eikä ensi vuotta koskaan tullut. Se oli hassu brändi, ei ollenkaan valtavirtainen, ja aina kun sitä yritettiin valtavirtaistaa, se ei myynyt. Ja kun se oli hassu, mitä autolehdet rakastivat, koko helkkarin maailmassa oli vain 100 000 ihmistä, jotka halusivat sellaisen [Saabin].

General Motors päätyi siis lopulta lakkauttamaan Saabin omalta osaltaan, eikä ruotsalaismerkin hallinnan siirtyminen hollantilaiselle Spyker Carsille pelastanut sitä lopulliselta tuholta. Saabin viimeisiksi malleiksi jäivät toisen sukupolven 9-5 sedanina ja farmarina sekä katumaasturi 9-4X, joita kumpaakin valmistettiin vain hyvin lyhyen aikaa. Viimeiset Saabit valmistettiin vuoden 2011 lopulla Ruotsissa ja Meksikossa. Kuten tiedämme, valtava määrä Saabeja ehti vuosina 1969 - 2003 valmistua myös Uudenkaupungin autotehtaalla Suomessa, 96:sta aina 9-3 Cabrioletiin asti.

Saab 900 Cabriolet — Moottorin klassikkokoeajossa oli taannoin yksi kymmenistä tuhansista Suomessa valmistetuista avo-Saabeista, 900 Cabriolet vuodelta 1985.

Emme koskaan saa tietää, olisiko joku muu omistaja voinut saada Saabin kurssin käännettyä, jos Lutz olisi saanut aiemmin tahtonsa läpi ja GM olisi luopunut Saabista ikään kuin "ajoissa", ennen kuin oli liian myöhäistä.

Vain Buick ja GMC selvisivät uhasta

Finanssikriisin aikaan lakkautusuhan alla oli kuusi brändiä, nimittäin Buick, GMC, Hummer, Pontiac, Saab ja Saturn. Lutzin mukaan silloisen Barack Obaman hallinnon GM-asiaa hoitamaan asettama työryhmä - joka ei Lutzin näkemyksen mukaan tiennyt autoista hölkäsen pöläystä - oli sitä mieltä, että General Motorsista olisi pitänyt tehdä kahden brändi konserni, ja nuo kaksi brändiä olisivat olleet Chevrolet ja Cadillac. Esimerkiksi Buick ja GMC kuuluivat työryhmän mukaan ehdottomasti lakkautettavien listalle. Mainittujen brändien lisäksi GM:n hallussa olivat tuolloin Opel ja Vauxhall, jotka myytiin vuonna 2017 PSA:lle Ranskaan, Australian-siipi Holden, joka lakkautettiin vuonna 2020 sekä entinen Daewoo eli vuonna 2014 lakkautettu GM Korea, joka valmisti Chevroleteja muun muassa tänne Eurooppaan.

Siitäkin huolimatta, että vuonna 1899 perustettu Buick on konsernin nykyisistä merkeistä vanhin, ja itse asiassa koko konsernin perustaja, se on ollut 2000-luvulla varsinainen automallien kaatopaikka. Buick oli kovasti lakkautusuhan alla, mutta Kiinan menestys pelasti sen. Kuvassa Buickin uusinta ilmettä edustava katumaasturi Encore GX.

Nykyisin GM koostuu vain Buickista, Cadillacista, Chevroletista ja GMC:stä. Buickin täytyi Lutzin mukaan jäädä, koska se oli GM:n merkeistä vahvin Kiinassa. GMC oli työryhmän mukaan vain versio Chevroletista, mutta sen lakkautus taas saatiin Lutzin mukaan torpattua vakuuttamalla työryhmä siitä, että GMC oli taloudellisesti varsin terveellä pohjalla, ja sillä oli merkkiuskollinen asiakaskunta, joka ei todennäköisesti löytäisi kotiaan jäljelle jäävistä GM-brändeistä.

Pontiacin lakkauttamisesta Lutz oli henkilökohtaisesti eniten harmissaan, ja siitä koko Motor1 -haastattelun idea oli ilmeisesti lähtöisinkin. Pontiac vain oli yksinkertaisesti taloudellisesti kannattamaton ja väsähtänyt brändi, ja siksi se sai lähteä. Saturn oli Euroopassa tuntematon GM-merkki, joka perustettiin 1980-luvulla lähinnä valmistamaan kompaktimpia autoja ja etenkin kilpailemaan japanilaismerkkien tuolloista vyörytystä vastaan amerikkalaisittain ennennäkemättömillä resepteillä. Viime aikoinaan Saturnin mallisto kuitenkin koostui lähinnä uudelleenbrändätyistä Opeleista, ja sen funktio osana konsernia oli menettänyt merkityksensä.

2022 GMC HUMMER EV — Hummer palasi GM:n kuvioihin kuluvan vuosikymmenen alussa osana GMC:tä, aivan kuten Bob Lutz olisi toivonut asian alun perinkin olevan.

Hummer puolestaan oli Lutzin mukaan itsenäisenä brändinä virhe alkujaankin. Sen sijaan Hummereita olisi pitänyt valmistaa osana GMC:tä, niin kuin nyt vuosien tauon jälkeen täyssähköisessä muodossa tehdäänkin.

Sähköautoihin liittyen, Bob Lutz totesi GM-aikanaan, että automaailman siirtyminen sähköön olisi väistämätöntä. Tuo väite on tällä hetkellä uskottavampi kuin 15 vuotta sitten, joskaan ei edellenkään mikään itsestään selvyys. Tällä saralla Lutz toimi idean isänä muun muassa eräässä tuolloin maailman johtavassa lataushybridiautoprojektissa, joka johti Chevrolet Voltiin sekä Opel Amperaan.

Lähteet: Motor1.com, General Motors