Fagerlundin traktorimuseo: ihanat traktorit saaristossa eli Suomen yllättävin museo?

Autot nostivat ehkä Suomen pyörille, mutta traktorit olivat nostamassa Suomea teollisuusmaaksi. Ja vanhat traktorit nostavat myös kaikille heti hymyn huulille.

Nauvon saari Turun saaristossa. Saariston Rengastie. Mieli haluaa pienen tauon ja ruumis jotain juotavaa sekä huikopalaa. Pieni hiekkatie. Viitta oikealle vie Viinitila Paratiisiin ja taidenäyttelyyn. Kahvilasta – joka tyylinsä puolesta voisi sijaita keskellä Tukholmaa – saa juotavaa ja syötävää. Viiniköynöksien välissä isossa kasvihuoneessa kiertävä taidenäyttely hämmentää ja ihastuttaa. Ja paras on vasta edessä.

Parkkipaikan laidalla on puinen halli, jonka oven avaaminen vetää sanattomaksi. Pieneen tilaan on sullottu nelisenkymmentä viimeisen päälle kunnostettua traktoria. Ne kiiltävät kuin uusina.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vähän kuin varkain

Kuten niin monen kokoelman kanssa, yhdestä se lähti. Tässä tapauksessa Valmet 20:sta. Ja yhtäkkiä tarvittiin lisää tilaa. Ja pian sekään ei riittänyt. Nyt kokoelma on sellainen, että se hakee vertaistaan Suomessa. Ainoa kritiikki museota kohtaan on se, että nämä upeasti entisöidyt traktorit tarvitsisivat ympärilleen tilaa. Nauvolaisveljekset Per-Erik ja Sven Fagerlund ovat tehneet kulttuurityön, jolle pitää jakaa roppakaupalla kunniaa ja kunnioitusta.

Paitsi että traktorit ovat viimeisen päälle kunnostettuja ja käyttökelpoisia, niistä kerrotaan kävijöille kaikki tärkeimmät tekniset tiedot. Historiakin tulee tutuksi.

Valtaosa kokoelmasta on 1940–60-luvuilta. Mukaan kelpaavat vain kopittomat eli avonaiset mallit. Merkkikirjo on erittäin vaikuttava.

Esillä ovat esimerkiksi kaikki viisi V-kirjaimella alkavaa traktoria eli Valmet, Verguson, Viiat, Volvo ja Voorti. Tai no, onpa kokoelmassa myös Voortson. Vuoden 1938 Fordson N on kokoelman vanhin traktori. Merkki oli aluksi Henry Ford & Sons, mutta sulautui vuonna 1939 osaksi Fordia. Fordson edusti 1920-luvulla noin puolta koko Suomen traktorikannasta.

Kokoelmasta löytyy myös suurelle yleisölle tuntemattomia merkkejä: Allgaier, Allis-Chalmers, BMC, British Anzani, Harkov, Nuffield, Ritscher – ja tamperelainen Takra.

Sitten esillä on puolituttuja brändejä, kuten Case, Deutz, Hanomag, McCormick ja Steyer. Ja kaikki tietävät, että Porsche teki traktoreita, mutta se on vähemmän tunnettua, että myös Renault valmisti niitä.

Ja totta kai sitten ovat ne tunnetut brändit – noiden V-kirjain alkuisten lisäksi eli John Deere, Man, ja Zetor. Ja paljon muuta.

Arvostusta niille, joille se kuuluu

Traktoreiden lisäksi esillä on myös kaikenlaista muuta kalustoa: mm. saaristolaishengessä veneiden moottoreita, pari vanhempaa mopoa sekä sekalainen kokoelmaa vanhaa maaseudulla käytössä ollutta työkalustoa.

Jonkinlaisena erikoisuutena voi pitää myös Johnsonin moottorikelkka 1960-luvun lopulta.

Ja jotta kävijät osaavat arvostaa sitä työn määrää, joka traktoreiden entisöintiin on kulunut, seinällä on myös valokuvia traktoreista ennen kunnostusta. Ja luonnollisesti näytillä on myös pienoismalleja.

Ja jos haluatte oppia traktoreista enemmän, kannattaa pyytää opastettua kierrosta Fagerlundin veljeksiltä. He opettavat, mikä on Kallis Jalmari, Jontikka, Kultamaha, Mörkö-Majuri tai Piikkilangankiristäjä.

Traktorit ovat iso osa Suomen historiaa. Suomessa teollistuminen lähti toden teolla käyntiin toisen maailmansodan jälkeen, kun Suomen piti saada maksettua sotakorvaukset Venäjälle. Heti kun tämä oli tehty eli vuonna 1952 alkoi Suomen teollistaminen. Valmet valmisti ensimmäisen 75 traktorin koe-erän.

Museo sijaitsee siis Nauvossa ja lähes Saariston Rengastien varrella ja on avoinna toukokuun alusta lokakuun loppuun kello 8–20. Sisäänpääsymaksu on vain viisi euroa.

Ehdottomasti pysähtymisen arvoinen kohde. Ja kannattaa sinne tulla myös varta vasten vähän kauempaakin.

Museon omat kotisivut: www.fagerlundstraktormuseum.fi/