Alvar Aallon arkkitehtuurista matkailutäky – peräti Unescon maailmanperintökohde?

Suomi haluaa nostaa aikansa edelläkävijän taidonnäytteet uuteen tietoisuuteen ja matkailullisiksi vetovoimatekijöiksi.

Arkkitehtuuri ja muotoilu – ei hassumpi syykaksikko matkailla ja valita matkakohteita.

Alvar Aalto (1898–1976) on yksi kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia, samaa sarjaa säveltäjä Jean Sibeliuksen (1865–1957) tai kirjailija Mika Waltarin (1908–1979) kanssa.

Aalto loi poikkeuksellisen laajan ja monipuolisen uran arkkitehtina ja muotoilijana.

Nyt Suomi haluaa nostaa aikansa edelläkävijän taidonnäytteet uuteen tietoisuuteen eli Unescon maailmanperintökohteeksi – joka innoittaa myös matkailijoita käyntikohteita valinnassa. Aalto Works -esitys on toimitettu opetus- ja kulttuuriministeriön puoltamana Unescolle.

Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh arvioi, että maailmanperintölistaus lisäisi suuren yleisön kiinnostusta Aino, Elissa ja Alvar Aallon arkkitehtuuria ja muotoilua kohtaan, sekä ”laajemmin ajateltuna pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa kohtaan, jonka rakentamisessa arkkitehtuurilla on ollut merkittävä rooli.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

13 rakennusta ja aluetta

Museoviraston vuodesta 2022 valmistelema esitys sisältää 13 Aaltojen suunnittelemaa rakennusta ja aluetta, jotka ovat vaikuttaneet kansallisen hyvinvointivaltion rakentamiseen ja tukeneet yhteisöjen hyvinvointia tavalla, jolla on yleismaailmallista merkitystä ja vaikutusta modernin arkkitehtuurin kehitykseen kansainvälisesti.

Aalto Works -kokonaisuuden kohteet ovat Sunilan asuinalue Kotkassa, Paimion parantola, Muuratsalon koetalo, Säynätsalon kunnantalo ja Aallon kampus Jyväskylässä, Seinäjoen Aalto-keskus, Imatran Kolmen ristin kirkko, Kelan päätoimitalo, Kulttuuritalo, Alvar Aallon ateljee, Alvar Aallon kotitalo ja Finlandiatalo Helsingissä. Valmistelutyötä on koordinoinut Museovirasto yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön, ICOMOS:n maailmanperintöasiantuntijoiden sekä Aalto kohteiden omistajien kanssa. Yksi kohde on Aaltojen ystävilleen Maire ja Harry Gullichsenille kodiksi suunnittelemassa Villa Maireassa Porissa, jossa sisustus ja arkkitehtuuri ovat erottamattomia.

Yksi tunnetuimmista töistä eli Paimion parantola toimi mallina lääketieteen ja psykologian kehityksen huomioimisesta ja arkkitehtuurin hyödyntämisestä potilaan elämää ja hoitoa tukevana laitoksena.

Sunilan asuinalue Kotkassa puolestaan on varhainen metsälähiö, joka osoitti uuden suunnan perinteisten tehtaan työväenasuinalueiden suunnittelulle. Euroopan Kulttuuriperintötunnuksen vuonna 2022 saanut Seminaarinmäen yliopistokampus Jyväskylässä on kuva niin yksilön kuin yhteiskunnan henkisen kehityksen mahdollisuuksista.

Päätös tulossa vuonna 2026

– Valmistelutyö itsessään on vaikuttanut modernin arkkitehtuurin vaalimiseen kansallisesti, ja jatkuessaan se vain syventää ymmärrystä Aaltojen modernin arkkitehtuurin merkityksestä myös kansainvälisesti, Museoviraston pääjohtaja Tiina Merisalo kertoo.

Suomi ratifioi Unescon maailmanperintösopimuksen vuonna 1987 ja sen jälkeen Suomesta on maailmanperintöluetteloon hyväksytty kaikkiaan seitsemän kohdetta. Päätöstä Aaltojen suunnitteleman 13 rakennuksen sarjan lisäämisestä Unescon maailmanperintöluetteloon odotetaan Unescosta vuonna 2026.