Näitä asioita sinun kannattaa käydä katsomassa Jyväskylän Aalto2-museon ralliaiheisessa näyttelyssä

Jyväskylän Aalto2-museossa on meneillään Rallia Jyskälässä -näyttely, joka esittelee Keski-Suomen sorarallin 75-vuotiasta taivalta.

Secto Rally Finland ajetaan Jyväskylässä tutulla kalenteripaikalla heinä-elokuun taitteessa. Perinteisesti rallin saapuminen kaupunkiin on tuonut Jyväskylän seudulle paljon muutakin mielenkiintoista seurattavaa, kuin pelkästään varsinaisen kilpailun.

Yksi tällainen kohde löytyy Jyväskylän Aalto2-museosta. Keskustan tuntumasta Mattilanpellon alueelta löytyvä Aalto2 yhdistää kaksi Alvar Aallon suunnittelemaa rakennusta, Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon.

Rallikansaa kiinnostavin näyttely Aalto2-museosta on tietenkin Rallia Jyskälässä – 75 vuotta soraa, sankareita ja sirkusta, joka on esillä 13.6.-8.11.2026 välisenä aikana. Näyttelyyn ehtii siis hyvin joko ennen tai jälkeen rallin, tai miksei jopa rallin aikana.

Museorakennuksen ylimmässä kerroksessa sijaitseva näyttely on varsin isokokoinen ja kattava. Siinä on selvästi otettu laaja katsaus koko rallin aikajanalliseen historiaan, joskin valtaosa näyttelystä keskittyy ”suomalaiseen kultakauteen” aina 1980-luvulta 2000-luvun alkuun, jolloin maastamme löytyi mestaria mestarin perään.

Erilaista ralli-irtaimistoa on esillä runsaasti.

”Näyttely kuljettaa kävijänsä keskisuomalaisen rallikilpailun ytimeen sorateille, männikkömetsiin, peltoparkkeihin ja talkoolaisten yhteishenkeen. Tapahtuma muuttuu ajassa, liikuttaa satojatuhansia ihmisiä ja herättää tunteita puolesta ja vastaan”, Aalto2 kuvailee omaa näyttelyään.

Esineistö näyttelyssä koostuu pienesineistä jopa aitoihin ralliautoihin asti. Erityisesti pienempää esineistöä on paljon: pienoismalleja, toimitsijaliivejä, kulkulupia, vaatteita, kuljettajien turvavarusteita, palkintoja ja rallin oheistuotteita.

Kansainvälinen suurtapahtuma lähti pienestä

Harvat meistä ovat olleet katsomassa Jyväskylän Suurajojen ensimmäisiä tapahtumia, sillä ensimmäinen ralli Jyväskylässä ajettiin jo vuonna 1951. Näyttely muistuttaakin hyvin myös siitä, että alkuperäisissä suurajoissa suurta oli lähinnä reitin pituus – tapahtuman kasvaminen kansainväliseksi karnevaaliksi ja Suomen suurimmaksi urheilutapahtumaksi on tapahtunut hiljakseen.

Tapahtuman kasvaminen näkyy erityisesti oheismateriaalista, jota on esillä runsain mitoin. Näyttelyesineisiin lukeutuu mm. tapahtumaorganisaation käyttämät vaatteet, kilpailijoille tarjotut palkinnot sekä rallifaneille myydyt tuotteet.

Myös museovierasta aktivoivia osioita löytyy. Todennäköisesti mielenkiintoisin ja eniten jonoa keräävä on Sega Rally -pelikonsoli, jossa pääsee nauttimaan rallista 1990-luvun ralliautoilla. Erilaisia video- ja audiopätkiä on tarjolla ympäri näyttelyn ja myös itsensä sovittamista ralliauton istuimeen pääsee kokeilemaan.

Yksi näyttelyn mitoiltaan isoimmista kohteista on vanha tuttu, mutta päivitetyllä lisämausteella. Takavuosien rallivoittajien kunnialaatat ovat jälleen esillä museossa. Näyttelyn kunniaksi laattojen määrä on noussut yhdellä alkuperäisestä, sillä vuoden 2009 voittaja Mikko Hirvonen on käynyt antamassa oman jalkansa ja kätensä muodot uuteen kunnialaattaan.

Ralliautoja esillä on neljä. Simo Lampisen Saab 96, Timo Mäkisen Triumph TR3, Alvi Tuuttin Fiat Nuova 500 ja Timo Jouhkin Opel Ascona.

Kuskit ja kartturit esillä

Luonnollisesti kuljettajat ovat näyttelyssä suuresti esillä. Museovieraat pääsevät ihastelemaan mm. Juha Kankkusen ja Tommi Mäkisen ajovarusteita sekä Harri ja Kalle Rovanperän ralliaiheista irtaimistoa. Isosti esillä on myös Esapekka Lapin irtaimisto vuoden 2022 kilpailusta, jossa Esuppi saapui maaliin kolmantena – laskettelulasit naamalla ja ilman tuulilasia.

Ajoneuvoja näyttelyssä on esillä neljän ralliauton verran, aina Simo Lampisen Saabista Timo Jouhkin Opeliin. Tuoreita autoja ei ole paikalla kokonaisena, mutta näyttelystä löytyy Toyota Gazoo Racingin moottori, ratti, turvaistuimet (joihin museovieras saa myös ahtautua istumaan) sekä Yariksessa kilpailukäytössä ollut putkirunko.

Hauska osio on myös seinä, jossa muistutellaan vuosien varrelta astetta erikoisemmista Jyväskylässä kilpailleista kuljettajista tai kartanlukijoista. Tiesitkö esimerkiksi, että Jean Todt, Kimi Räikkönen, Seija Tyni, Kake Randelin, Antti Aarnio-Wihuri ja Teemu Selänne ovat kaikki osallistuneet Jyväskylässä ralliin enemmän tai vähemmän tosimielellä?

Mukana myös kritiikkiä ja surullisempia hetkiä

Rallia Jyskälässä ei ole kuitenkaan pelkästään rallia ihannoiva ja hehkuttava näyttely, vaan myös rallia kohtaava kritiikki sekä kilpailujen surullisemmat hetket ovat esillä.

Rallia vastustavat mielenosoitukset ovat saaneet oman osion näyttelystä. Kritiikki rallia kohtaan ei ole mikään uusi ilmiö, sillä jo 1960-luvulla häiriökäyttäytyminen ja turvallisuuden häiriintyminen saivat osan paikallisista vastustamaan ralleja.

Soraääniä-osiossa muistutetaan myös, että ympäristökysymykset ovat herättäneet kritiikkiä jo 1990-luvulta alkaen. Vuosikymmenten aikana mieltä on ilmaistu kulkueilla, kadunvaltauksilla ja jopa Pienajot-nimisellä neppisautotapahtumalla.

Unohduksiin eivät jää myöskään rallissa henkensä menettäneet kuljettajat tai katsojat. Näyttelyn Ralliradiota koskevassa osuudessa on tarjolla ääninauhoja niin autenttisista selostuksista, kuin myös Ralliradion tekijöiden muisteluista. Esimerkiksi Ralliradiossa toimittajana ollut Päivi Kupla muistelee ääninauhalla vuoden 1996 rallia, jossa Harjun erikoiskokeella auto syöksyi yleisöön. Tilanteessa kuoli yksi katsoja ja 36 loukkaantui.

Kupla muistelee, miten vaikeaa Ralliradion studiosta oli löytää surulliseen hetkeen sopivaa musiikkia, sillä lähetyksen rakenne pakotti soittamaan musiikkia, joka oli pääosin iloista ja vauhdikasta. Lopulta ratkaisu löytyi Petri Laaksosen Täällä pohjantähden alla -debyyttialbumista. Myös Ralliradion soittolistoja suunnitellessa otettiin jatkossa paremmin huomioon mahdolliset poikkeustilanteet.

Kuljettajien ihannoisemisen ohella näyttelyssä luodaan katsaus sille, miltä ralli on näyttänyt katsojan tai median työntekijän silmin.

Nähtävää myös heille, keitä ralli ei kiinnosta

Mikäli itselle tai jotain muulle porukkaan kuuluvalle ralli ei ole lähellä sydäntä, löytyy samasta Aalto2-museosta myös useampi muu näyttely toisista aiheista.

Museorakennuksen pysyviä näyttelyitä ovat arkkitehti ja muotoilija Alvar Aallon elämäntyöhön keskittyvä Aalto – työ ja elämä- sekä Keski-Suomea käsittelevä Keskisuomalaisuutta etsimässä -näyttelyt.

Vaihtuvia näyttelyitä on rallin lisäksi tällä hetkellä kolme. Purkamatta paras -näyttely tarkastelee rakennusten purkamista ja sen vaihtoehtoja. 13 tarinaa humaanista suunnittelusta kertoo Alvar Aallon suunnittelusta ja ihmislähtöisestä ajattelusta. Freddy Fabris: The Renaissance Series on vuorostaan valokuvaaja Freddy Fabriksen näyttely, joka vie taiteen klassikkoteokset autokorjaamoon.

Aalto2-museokokonaisuus on Museokorttikohde. Liput maksavat 18 euroa, paitsi opiskelijoilta, eläkeläisiltä ja työttömiltä 10 euroa.

"Paikallisen Toyotan" läsnäolo museossa näkyy monessa. Esillä on Kalle Rovanperän autossa olleet ratti ja putkirunko sekä Jari-Matti Latvalan käyttämä moottori.