Farnborough’n ilmailunäyttelyn lentokonetilaukset – mitä vaikutuksia niillä voi olla Suomeen ja kumpi voitti?

Vuoden suurin ilmailunäyttely saatiin viime viikolla päätökseensä, ja jälleen julkistettiin isoja konetilauksia ja muitakin uutisia. Suomeen ne vaikuttavat ehkä eniten NATO-liittolaisuuden kautta. Ja ai niin, Airbus voitti tällä kertaa.

Maailman suurin ja vaikutusvaltaisin ilmailunäyttely järjestetään vuorovuosina Pariisin Le Bourget'ssa ja Englannin Farnborough'ssa. Vuoden 2024 kaltaisena parillisena vuotena oli Farnborough'n vuoro. Kyseessä on todelliset ilmailun hegemoniaolympialaiset, joissa kaksi lentokoneteollisuuden jättiä kilpailevat uusista lentokonetilauksista, ja ilmailuala yleensäkin julkistaa uutuuksiaan, parhaimmillaan uusia konetyyppejä.

Moottori uutisoi jo viime viikon puolella brasilialaisvalmistaja Embraerin päivityksistä moderneimpiin E2-sarjan suihkumatkustajakoneisiinsa. Mielenkiintoisin uutinen koski automaattisen lentoonlähdön mahdollistavaa järjestelmäpäivitystä, mikä tarkoittaa Embraerin E2-sarjan osaavan ensimmäisenä maailmassa nousta ilmaan itse.

Nyt on aika poimia näyttelyn tarjonnasta pari muutakin mielenkiintoista uutista sekä käydä läpi suurimpia lentokonetilauksia erityisesti Suomea koskevasta näkökulmasta.

Airbus voitti luvuin 164 - 118

Kuumin peruna isoissa kansainvälisissä ilmailunäyttelyissä on Airbusin ja Boeingin välisen tilauskilpailun tulos. Yhteiseurooppalaisen Airbusin ja kansainvälisesti lentokoneitaan tuottavan amerikkalaisen Boeingin muodostama duopoli valmistaa valtaosan maailman kaupallisista lentokoneista, ja ne ovat myös jo pitkään olleet ainoat laajarunkoisten matkustajakoneiden valmistajat maailmassa.

Tämän vuoden Farnborough'ssa kaupallisten lentokoneiden valmistajat vastaanottivat yhteensä 286 tilausta, joista osa on tosin vielä tilausoptioita. Kuten aina, suurin osa tilauksista meni Airbusin ja Boeingin duopolille, mutta myös potkuriturbiinikoneita valmistavat ATR sekä De Havilland Canada nappasivat muutaman sitoumuksen. Näyttelypuoleen isosti panostanut Embraer kahlasi näytöksen läpi ilman ainoatakaan kaupallista lentokonetilausta.

Airbusin ja Boeingin osalta tilauskilpailu meni siis Airbusille luvuin 164 - 118.

Airbusin 164:stä Farnborough-tilauksesta kaikki olivat varmoja tilauksia, ilman yhtäkään tilausoptioita. Kaupaksi meni sekä A320-sarjalaisia, A330neo:ja että A350:siä, ei kuitenkaan yhtään A220-sarjalaista. Boeingin 118:sta näyttelytilauksesta puolestaan 22 oli tilausoptioita. Boeing sai myös myytyä sekä kapea- että laajarunkokoneita. Kapearungoista luxemburgilainen Luxair tilasi neljä 737 MAX 10.tä ja Macquarie AirFinance 20 kappaletta MAX 8:aa, siinä missä loput olivat eri yhtiöiden laajarunkotilauksia. Boeing sai myös neljän 777F -rahtikoneen tilauksen National Airlinesilta. Suurin osa Farnborough'n tilauksista meni eri puolille Aasiaa, Lähi-idästä Kaukoitään.

Vaikutukset Suomen lentoliikenteeseen?

Jos kaikkia 286:ta Farnboroughin kaupallista lentokonetilausta tarkastellaan Suomeen kohdistuvan lentoliikenteen kannalta, esiin nousee oikeastaan kaksi lentoyhtiötä tilauksineen.

Japan Airlines eli JAL on perinteisesti ollut Boeingin kanta-asiakas, mutta viime vuosina se on ottanut ison harppauksen Airbusin suuntaan tilaamalla Finnairinkin käyttämiä Airbus A350-koneita, ensisijaisesti Japanin sisäiseen liikenteeseen, joka vaatii isoa kapasiteettia. JAL tunnetusti menetti yhden upouusista A350-koneistaan aivan tämän vuoden alussa, kun sellainen törmäsi Tokio Hanedaan laskeutumisen yhteydessä Japanin rannikkovartioston lentokoneeseen, ja A350 paloi maan tasalle. Kukaan JAL:in A350:ssä olleista ei kuitenkaan menehtynyt, mikä osoittaa Airbus A350:n tulenkestävyyden sekä japanilaisten kyvyn organisoida yli 300 ihmistä ulos kahdeksan uloskäynnin kautta kymmenien sekuntien aikaikkunassa.

Nyt JAL tilasi A350:siä 20 kappaletta lisää korvatakseen vanhempia Boeing 777-koneita. JAL tilasi myös ensimmäistä kertaa Airbus A320-sarjalaisia, kun se päätti hankkia 11 kappaletta A321neo -koneita ikääntyvien Boeing 767:en korvaamiseksi.

Airbusit tulevat JAL:ille pitkälti kotimaanliikenteeseen, mutta sai Boeingkin osansa JAL:in tilausinnosta. Boeing sai JAL:ilta tilauskirjoihinsa varmasti kymmenen uutta 787-9 Dreamlineria, ja lisäksi kymmenen tilausoptiota vielä täsmentämättömällä runkopituudella. Japanilaisyhtiöllä on tähän mennessä yhteensä 45 Dreamlineria, joista 22 on tätä pidempää 787-9 -tyyppiä, ja loput 23 lyhyempää 787-8 -tyyppiä. Boeing tarjoaa lisäksi kaikkein pisintä versiota, 787-10:tä, joita JAL:illa ei ainakaan vielä ole.

JAL on jo 11 vuoden ajan lentänyt Dreamliner -kalustollaan lähes päivittäin Helsinki-Vantaalle. Kun siis nyt tilatun uuden sarjan Dreamlinereita alkaa JAL:in laivastoon vuodesta 2028 eteenpäin tulla, pääsevät JAL:in Helsingin kautta matkustavat asiakkaat niistä nauttimaan.

Hieman pienemmällä mittakaavalla ja matalammalla profiililla lentokonetilauksia teki perinteikäs norjalainen lentoyhtiö, nykyisin halpalentoyhtiö Norwegianin omistuksessa oleva Widerøe, joka on päivittäinen näky Helsinki-Vantaalla, sillä se lentää Finnairin lentoja Bergeniin ja Tromssaan. Tavallisesti yhtiö käyttää näissä palveluissaan De Havilland Canada Dash 8-400 -potkuriturbiinikoneita. De Havilland Canada julkisti Farnborough'ssa OEM Certified Refurbishment Programin tälle konetyypille. Kyseessä on siis koneen valmistajan yhdessä moottorivalmistaja Pratt & Whitney Canadan kanssa sertifioima päivitys Dash 8-400 -koneisiin. Tärkeimpänä elementtinä se tuo mukanaan uudet Pratt & Whitney Canada PW150A -potkuriturbiinimoottorit, jotka ovat luokkansa tehokkaimmat. Ne saadaan myös sertifioitua 30 prosenttia pidempään käyttöikään.

Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi juuri Widerøen kaltaisten pienten lentoyhtiöiden, jotka operoivat suhteellisen pienellä voittomarginaalilla, ei tarvitse suorittaa koneisiinsa kallista moottorinvaihtoa ollenkaan niin usein kuin aiemmin. Widerøe on mukana tässä ohjelmassa eli jossain vaihessa myös Helsinki-Vantaan ja Norjan väliä suhataan uudistetuilla De Havillandeilla.

Sotilasilmailun puolella epäsuoria vaikutuksia

Sotilasilmailussa Farnborough'n uutisten vaikutukset kohdistuvat Suomeen epäsuorasti NATO-liittolaisuuden kautta. Tunnistettavissa on ainakin kaksi sotilaskuljetuskoneisiin liittyvää uutista, joilla on NATO-ulottuvuus.

Ensimmäinen niistä koskee brasilialaista Embraer C-390 Millennium -kuljetuskonetta, joka sai Farnborough'ssa lisää tilauksia NATO-maista. Aiempien Portugalin ja Unkarin lisäksi nyt myös Alankomaat ja Itävalta tekivät yhteistilauksen tästä 26 tonnia kantavasta, kahdella suihkumoottorilla varustetusta brasilialaiskuljetuskoneesta. Alankomaiden kuninkaalliset ilmavoimat tulee vastaanottamaan yhteensä yhdeksästä koneesta viisi ja Itävallan ilmavoimat puolestaan neljä.

Embraer on käynyt esittelemässä Millenniumia suoraan myös Suomen Ilmavoimille, ilmeisenä tarkoituksenaan saada kone täällä kaupaksi. Toistaiseksi Suomi kuitenkin luottaa kuljetuskaluston osalta kolmeen espanjalaisvalmisteiseen CASA C-295M -potkuriturbiinikoneeseen. Lisäksi Kansainvälisen strategisen ilmakuljetuskyvyn hankkeen (Strategic Airlift Capability eli SAC) kautta Suomi pääsee suoraan hyödyntämään erittäin kyvykästä ja raskasta, neljällä suihkumoottorilla varustettua Boeing C-17 Globemaster III -kuljetuskonetta mikäli sellaiselle on tarvetta.

Toinen, jälleen kerran epäsuora vaikutus on Airbusin Farnborough'ssa julkistama päätös jatkokehittää A330 MRTT (Multi Role Tanker Transport) -ilmatankkauskonettaan. Tämä menestyksekäs eurooppalainen ilmatankkauskone on käytössä jo 15 eri maan ilmavoimilla.

MRTT perustuu erittäin pitkän kantaman Airbus A330-200 -sarjan matkustajakoneeseen. Nyt Airbus on päättänyt lanseerata A330 MRTT+ -version, joka perustuu vastaavasti merkittävällä tavalla päivitettyyn A330-800neo -koneeseen. Uutuudessa tulee olemaan matkustajaversion tapaan uudet, pihimmät Rolls-Royce Trent 7000 -moottorit. Airbus haluaa kehittää A330 MRTT:n MRTT+:ksi siksi, että koneen kysyntä on kasvussa.

On erittäin todennäköistä, että Suomenkin tulevat F-35 -häivehävittäjät roikkuvat ennemmin tai myöhemmin jonkun NATO-liittolaisen Airbus A330 MRTT+:n ilmatankkauspuomissa.

Lähteet: Airbus, Boeing, De Havilland Canada, Embraer, Flightglobal, JAL, Simple Flying

Lue lisää

Kaikki artikkelit

15.9.2024

• Lentokoneet

Lentokoneet: viimeinenkin perinteinen eurooppalaislentoyhtiö harkitsee luopuvansa ilmaisista aterioista lyhyillä ja keskipitkillä lennoilla

8.9.2024

• Lentokoneet

Lentokoneet: SAS Scandinavian Airlines vaihtoi Star Alliancesta SkyTeamiin – tätä se tarkoittaa matkustajan näkökulmasta

31.8.2024

• Lentokoneet

Lentokoneet: Airbus rakensi jo 500. koneensa USA:ssa – eurooppalainen lentokonevalmistaja ei ole enää lainkaan tae valmistuksesta Euroopassa

24.8.2024

• Lentokoneet

Lentokoneet: Finnair ja useat muut länsiyhtiöt ovat alkaneet käyttää Talebanin hallitseman Afganistanin ilmatilaa, koska se on turvallisin reitti Euroopasta Aasiaan

18.8.2024

• Lentokoneet

Lentokoneet: Norse Atlantic teki historiaa ensimmäisellä suoralla lennolla Norjasta Australiaan – toistaiseksi Manner-Euroopan ja Australian välillä on vain kaksi vakituista, suoraa reittiä

13.8.2024

• Uutinen

EU-määräykset muuttuvat syyskuun alussa – näin ne vaikuttavat turvatarkastuksiin lentokentillä

10.8.2024

• Lentokoneet

Lentokoneet: Finnair juhlistaa yhä tärkeämmän Lontoon-reittinsä 70-vuotista taivalta lisäämällä päivittäisiä lentojaan sinne peräti puolella

27.7.2024

• Lentokoneet

Embraerin E2-sarjan matkustajakoneet osaavat pian ensimmäisenä maailmassa tehdä lentoonlähdön automaattisesti

19.7.2024

• Lentokoneet

Finavian lentoasemien matkustajamäärät kasvoivat vuoden 2024 ensimmäisellä puolikkaalla – muusta Euroopasta ollaan silti reippaasti jäljessä yhdessä asiassa