Ilmailu: Kaksi vakavaa vaaratilannetta tammikuussa

Kaupallisessa matkustajalentoliikenteessä tapahtui tammikuun 2024 alussa kaksi erittäin vakavaa vaaratilannetta, joista kuitenkin kaikki matkustajat selvisivät hengissä.

Kaupallisessa matkustajalentoliikenteessä tapahtui tammikuun 2024 alussa kaksi erittäin vakavaa vaaratilannetta, joista selvittiin ilman menehtyneitä - kiitos matkustajien turvavöiden käytön, ohjaamo- ja matkustamohenkilökunnan ammattitaidon sekä onnistuneen evakuoinnin, mistä ansio kuuluu myös ohjeita noudattaneille, kurinalaisille matkustajille.

Tammikuun 2. päivänä 2024 Japan Airlines -yhtiön (JAL) Sapporosta Tokioon matkalla ollut Airbus A350-900 -lentokone (JA13XJ) syttyi tuleen Japanissa Tokion Hanedan lentokentän kiitotiellä, kun kone törmäsi kiitotielle ajautuneeseen Japanin rannikkovartioston koneeseen. Rullaustien ja kiitotien risteyksen pysäytysvalorivi oli tilapäisesti pois käytöstä ja lienee osasyynä siihen, että Japanin rannikkovartioston DHC-8 -kone ajautui epähuomiossa käytössä olevalle kiitotielle.

JAL käyttää A350-900 -koneitaan Japanin sisäisillä suuren matkustajakapasiteetin reiteillä, ja myös onnettomuuslento oli kotimaan-reitillä. Onnettomuuskoneessa oli tästä käyttötarkoituksesta johtuen useita kymmeniä istuinpaikkoja enemmän kuin esimerkiksi Finnairin A350-yksilöissä. Kuva: Airbus

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Uskomattoman onnistunut evakuointi

Matkustajat evakuoitiin A350 -koneesta onnistuneesti:.Kaikki koneessa olleet 367 matkustajaa, mukaan lukien kahdeksan sylilasta, pelastuivat. Myös koneen koko henkilöstö, kolmen hengen ohjaamomiehistö ja yhdeksän matkustamohenkilökunnan jäsentä pelastuivat. Kaikki A350-koneessa olleet 379 henkilöä pelastuivat, suurin osa ilman vammoja, yksi sai kylkiluun murtuman, kaksi sai ruhjeita, yksi nyrjähdyksen ja 12 henkilöä vietiin sairaalaan huonovointisuuden vuoksi.

Evakuoitaessa koneen kuulutusjärjestelmä ei toiminut. Matkustamohenkilökunta otti käyttöön oikeaoppisesti varajärjestelmän eli megafonit. Koneesta poistumiseen käytettiin kolmea hätäpoistumistietä, jotka oli todettu turvallisiksi. Törmäyksen toisena osapuolena kiitotiellä olleessa Japanin rannikkovartioston DHC-8-koneessa menehtyi viisi henkilöä ja yksi loukkaantui vakavasti.

Yhteistyö pelasti

Miten palavasta laajarunkokoneesta pelastettiin onnistuneesti lähes 400 henkilöä? Tärkein tekijä oli matkustamohenkilökunnan ja matkustajien yhteistyö! Japanin sisäisellä lennolla koneen matkustajista suurin osa oli japanilaisia, jotka ovat tottuneet kurinalaiseen toimintaan ja ohjeiden noudattamiseen.

JAL-yhtiön turvaohjeen videossa esitetään havainnollisesti, miten hätätilanteessa tulee toimia säntillisesti matkustamohenkilökunnan ohjeiden mukaan. Tässä tapauksessa matkustamohenkilökunnan ja matkustajien yhteistoiminta oli esimerkillistä. Hätätilanteessa evakuoinnissa elintärkeää on nopeus ja ihmisten pelastaminen.

JAL-yhtiön havainnollisen turvallisuusvideon ohjeiden mukaan matkatavarat jätettiin lokeroihinsa, mikä tehosti ja nopeutti evakuointia. Matkatavaroita ei otettu mukaan. Matkatavarat tukkisivat käytäviä ja hidastaisivat merkittävästi ulospääsyä ja voivat vaurioittaa hätäpoistumisteiden liukumäkiä. Kuulutusjärjestelmän rikkoutuessa matkustamohenkilökunta otti käyttöön varajärjestelmänä käytettävät megafonit.

Koneen rakenteella vaikutusta

Myös lentokoneen rakenteella oli merkitystä onnistuneessa evakuoinnissa.

Airbus A350 -koneesta 53 prosenttia on rakennettu komposiittimateriaaleista. On todennäköistä, että komposiittirunko kestää liekkejä paremmin ja antaa matkustamossa paremman suojan ulkoista tulipaloa vastaan kuin perinteinen alumiinirunko. Tämä on ensimmäinen komposiittirakenteisen laajarunkokoneen rungon menetys. Turvallisuustutkinnassa tapauksesta saadaan arvokasta tietoa komposiittivalmisteisten lentokoneiden ominaisuuksista onnettomuustilanteissa.

Tammikuinen onnettomuus oli kymmenen vuotta lentäneen Airbus A350:n ensimmäinen totaalinen menetys eli ilmailukielellä hull loss. Kuva: Airbus

Komposiitti on kevyttä ja lujaa hiilikuidulla vahvistettu muovia, CFRP (Carbon Fiber Reinforced Plastic), mikä korvaa uusimmissa lentokonekonstruktioissa alumiinia.

Komposiitti on painoonsa verrattuna erittäin lujaa eikä se kärsi ruostevaurioista. Komposiittiosien valmistus on kuitenkin erittäin vaativaa ja vaurioiden korjaaminen erittäin hankalaa. Airbus A350-koneessa komposiitteja on 53 prosenttia, alumiiniseoksia 19 %, terästä 6 %, titaania 14 % ja muita aineita 8 %. Onnettomuustutkintaraportti ei ole vielä valmistunut

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Turvavyön käyttö pelasti

5. tammikuuta 2024 Alaska Airlines -yhtiön lennolla 1282 Boeing 737 MAX 9 -matkustajakoneen hätäpoistumistien tulpattu ovipaneeli irtosi ja putosi maahan kesken lennon jättäen runkoon suuren, oven kokoisen ammottavan aukon, seurauksena äkillinen paineistuksen menetys matkustamossa.

Tästä, äkillisestä ja vakavasta vaaratilanteesta selvittiin ilman kuolonuhreja lentohenkilökunnan ammattitaitoisen toiminnan sekä matkustajien turvavöiden käytön ansiosta.

Lentokone oli matkalla Portlandista Ontarioon, Kaliforniaan. Tulpattu ovipaneeli irtosi lentomatkan aikana ilmassa 16 000 jalan eli lähes 4 900 metrin korkeudessa. Kuului kova pamaus ja happinaamarit putosivat matkustajien käyttöön. Ovipaneeli putosi maahan opettajan asunnon pihalle. Koneessa oli 171 matkustajaa ja kuusi lentohenkilökunnan jäsentä. Onneksi aukon viereinen ikkunapaikka A26 ja sen edessä oleva ikkunapaikka A25 olivat tyhjiä, sillä voimakas imu vaurioitti istuimia. Kukaan ei menehtynyt.

Seitsemän matkustajaa ja yksi matkustamohenkilökunnan jäsen saivat vähäisiä vammoja. Onneksi kone ollut päässyt vielä normaaliin 33 000 jalan eli reilun 10 000 metrin matkalentokorkeuteen, silloin paineistuksen menetyksestä muodostunut imu olisi ollut vieläkin rajumpi.

Imu on voimakas

Onneksi aukon lähellä matkustaneilla oli turvavyöt kiinni. Matkustaja Cuong Tran istui ikkunapaikalla rivillä 27, sen istuinpaikan A26 takana, jonka vierestä ovipaneeli irtosi. Paineistuksen äkillisen menetyksen aiheuttama voimakas imu vetäisi Tranin kengät ja sukat jaloista aukon kautta taivaalle. Tran ei voinut kuvata tapahtumaa, koska piti keskittyä pysymään paikallaan kovassa imussa, mikä imaisi ulos myös kännykän. Onneksi turvavyö oli kiinni, mikä esti Tranin imeytymisen ulos aukosta taivaalle.

Myös kauempana aukosta istuneen matkustajan kännykkä ja lelunalle lensivät taivaalle. Lisäksi voimakas imu repäisi teini-ikäisen pojan paidan, jonka riekaleet lensivät aukosta ulos.

Lentäjät laskeutuivat tapauksen jälkeen onnistuneesti takaisin Portlandiin. Kyseessä oli valmistusvika, mikä johti Boeing 737 MAX 9 -lentokoneiden (171 konetta) lentokieltoon ja merkittäviin tutkimuksiin, mikä oikein on vikana Boeingin tuotannossa ja laadunvalvonnassa. Tulpatun hätäpoistumistien kiinnikkeistä puuttui neljä pulttia.

Alaska Airlinesin Boeing 737 MAX 9. Onnettomuusyksilöstä irronnut ovi vastaa kuvan koneessa siipien takana, rekisteritunnuksesta hieman vasemmalle näkyvää ovea. Kuva: Alaska Airlines

Tämä ylimääräinen hätäpoistumistie ei ollut käytössä, vaan oli tulpattu ja sisäpuolelta varustettu normaalilla seinäverhoilulla. Ulkopuolelta varauloskäynnin ovi näkyi. Koska Alaska Airlinesin koneissa ei käytetä 737 MAX 9 -koneelle sallittua suurinta sallittua matkustajakapasiteettia, on ylimääräinen varauloskäynti voitu poistaa käytöstä tulppaamalla se kiinni. Lisätietoja Yhdysvaltain kansallinen liikenneturvallisuuslautakunnan NTSB:n (National Transportation Safety Board) alustavasta onnettomuustutkintaraportista.

Teksti: Timo Turkula

Lähteet: Flight International, The Seattle Times, Flight Safety Foundation/Aviation-safety network, Lentoposti.fi, Yhdysvaltain kansallinen liikenneturvallisuuslautakunta NTSB, wikipedia