Yli puolet kuolemaan johtaneen moottoriajoneuvo-onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista kärsi terveysongelmista

Onnettomuustietoinstituutin ajoterveysraportti kertoo karua kieltä kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien taustoista. Kuolonkolareita aiheuttaneet kuljettajat kärsivät tyypillisimmin sydänperäisistä sairaskohtauksista, päihderiippuvuudesta tai mielenterveyden ongelmista.

Vuosina 2020–2024 yli puolella kuljettajista, jotka aiheuttivat kuolemaan johtaneen moottoriajoneuvo-onnettomuuden, havaittiin Onnettomuustietoinstituutin ajoterveysraportin mukaan terveysongelmia. Ajoterveysongelmiin liittyvien onnettomuuksien osuus kaikista kuolemaan johtaneista saman ajanjakson moottoriajoneuvo-onnettomuuksista oli 57 prosenttia.

Ajanjakson aikana tapahtui 445 kuljettajan ajoterveysongelmiin liittynyttä kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta, joissa menehtyi 470 henkilöä. Kaiken kaikkiaan vuosina 2020–2024 tapahtui yhteensä 782 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta.

Sairaskohtauksia ja ajoterveyspuutteita

Tarkastelujakson aikana tapahtuneista kuolonkolareista 135 eli 17 prosenttia johtui kuljettajan saamasta sairaskohtauksesta. Sairaskohtauksen saaneen kuljettajan ajoneuvo ajautui tavallisimmin hiljaisella nopeudella ulos tieltä eikä onnettomuudessa ollut ulosajautuneen ajoneuvon lisäksi muita osallisia. Sairaskohtauksien taustalla yleisin syy oli sydän- tai verisuonisairaudet ja sairaskohtauksen saaneiden kuljettajien keski-ikä oli 69 vuotta.

310 onnettomuudessa, eli 40 prosentissa kaikista tarkastelujakson 783 onnettomuudesta, taustatekijänä olivat ajoterveyspuutteet. Puutteellinen ajoterveys vaikuttaa heikentyneenä arviointi- tai toimintakykynä. Tyypillisimpiä taustasyitä ajoterveyden puutteille olivat päihde- ja mielenterveysongelmat. Terveysongelmat näkyivät onnettomuuden taustariskinä, eli ei suorana sairauskohtauksien kaltaisena aiheuttajana, kaikkein yleisimmin 24–44-vuotiailla kuljettajilla.

– Monella voi ajoterveydestä puhuttaessa tulla ensimmäisenä mieleen kuulo- ja näkökyvyn riittävyys. Niidenkin on oltava riittävän kunnossa, mutta onnettomuustutkinnan perusteella vakavissa onnettomuuksissa todetaan eniten toiminta- ja havainnointikykyyn liittyviä terveysongelmia, kuten sairaskohtauksia ja mielenterveyden haasteita, Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty toteaa.

Ajo-oikeudetta ajo korostuu mielenterveysongelmista kärsivillä

Onnettomuustietoinstituutin mukaan yli viidennes eli 22 prosenttia kuolonkolarin aiheuttaneista kuljettajista, joilla havaittiin päihde- tai mielenterveysongelmia, ajoi ilman voimassa olevaa ajo-oikeutta. Joillakin kuljettajilla ei ollut koskaan ollutkaan ajokorttia ja osa oli määrätty ajokieltoon.

Ajokieltojen syinä oli useimmiten rattijuopumuksia. Alkoholi oli yleisin kuolonkolarien aiheuttajien käyttämä päihde. Onnettomuustietoinstituutin mukaan moni kuljettaja oli jäänyt ennen onnettomuutta useampaan kertaan kiinni ajo-oikeudetta ajamisesta.

Ammattiajossa olleiden ajoterveyspuutteet harvinaisia

Ammattikuljettajat aiheuttivat vain vähän ajoterveyshaasteisiin liittyneitä onnettomuuksia. Ajoterveyteen liittyneiden kuolonkolareiden aiheuttajista joka neljännellä oli kuorma-auton kuljettamiseen soveltuva ajokortti, mutta yleensä he kuljettivat onnettomuushetkellä muuta kuin raskasta ajoneuvoa.

Kuolemaan johtaneet onnettomuudet, joiden aiheuttaja olisi ollut ammattiajossa ja jonka taustalla olisi vaikuttanut ajoterveyspuutteet, olivat harvinaisia. Onnettomuustietoinstituutin mukaan tarkastelujakson aikana keskimäärin yksi ammattiajossa ollut kuljettaja sai toimintakyvyn vieneen sairaskohtauksen vuosittain.

– Positiivista on, että ajoterveyden puutteista johtuvien kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien aiheuttajissa ei juurikaan ollut ammattikuljettajia. Toivottavasti kuljetusalalla jatketaan hyvää työtä ammattikuljettajien terveyden eteen, Räty sanoo.

Sektoreiden yhteistyöllä suuri merkitys

Onnettomuustietoinstituutti korostaa, että terveysongelmien suuri osuus liikenneonnettomuuksissa on syytä huomioida turvallisuustoimenpiteitä suunniteltaessa. Ajoterveysongelmiin liittyvät onnettomuudet ovat niin erilaisia, että niiden ehkäiseminen vaatii monipuolisia toimenpiteitä. Onnettomuustietoinstituutti peräänkuuluttaakin eri sektoreiden tiivistä yhteistyötä.

Terveydenhuollon työtä helpottaakseen Onnettomuustietoinstituutti esittää yhdeksi keinoksi, että terveydenhuollon järjestelmissä olisi helposti esillä tieto potilaan ajo-oikeudesta. Tämä muistuttaisi ottamaan potilaan ajoterveysasiat mukaan käsittelyyn. Lisäksi tietojärjestelmiä voitaisiin kehittää niin, että ne muistuttaisivat viranomaisia ja terveydenhuoltoa kuljettajan ajoterveyden tarkastelun tarpeesta. Tämä helpottaisi muun muassa terveydenhuollon lakisääteisen ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista, mikäli potilaan terveydentila ei enää täytä ajoterveyden vaatimuksia.

Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty kehuu liikennelääketieteen puolella tehtyä työtä.

– Alan osaaminen on kehittynyt paljon ja ajoterveys huomioidaan nykyisin tärkeänä osana liikkumisen turvallisuutta. Traficom on laatinut terveydenhuollon ammattilaisille hyvän ohjeistuksen ajoterveyden arviointiin. Hiljattain ilmestyi myös uusi Liikennelääketiede-oppikirja.

Valmista ei kuitenkaan vielä ole.

– Työtä ajoterveysasioiden eteen tulee edelleen jatkaa, tärkeää olisi muun muassa varmistaa liikennelääketieteen koulutuksen jatkuvuus sekä asiantuntijaverkoston valtakunnallinen kattavuus, Räty muistuttaa.

Myös poliisin rooli ajoterveysongelmien havaitsemisessa on erityisen merkittävä. Käytännön liikennevalvontatyö mahdollistaa poikkeavan liikennekäytöksen ja sen myötä ajoterveyden ongelmien havaitsemisen muuta ammattikuntaa konkreettisemmin.

Teknologia osana liikenneturvallisuustyötä

Eri sektoreiden yhteistyön lisäksi teknologiallekin nähdään paikkansa ajoturvallisuuden parantamisessa.

– Ajo-oikeudetta ja päihtyneenä ajamista voitaisiin ehkäistä teknologian avulla. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ehdottavat alkolukon käyttöönottoa toistuvasti rattijuopumuksesta kiinnijääneille, Räty sanoo.

Rädyn mukaan ajoneuvo voisi varmistaa myös ajo-oikeuden voimassaolon.

– Sekin olisi teknisesti mahdollista esimerkiksi asentamalla laitteen, johon tulisi näyttää voimassa olevaa ajokorttia.

Kokonaisuuden tuettava turvallista liikkumista

Liikenteen kokonaisturvallisuus muodostuu liikennejärjestelmästä ja kuljettajista. Kuljettajilla on vastuu ajokunnostaan ja kansalaisten tuleekin Onnettomuustietoinstituutin mukaan tunnistaa omaan ja läheisten ajoterveyteen vaikuttavia tekijöitä. Kuljettajien tulisi käydä myös riittävän usein lääkärissä, jotta sairauskohtauksia voitaisiin ehkäistä tehokkaammin. Ammattilaisilla taas pitää olla riittävä osaaminen sekä ajoterveystekijöiden arviointiin, että niiden puheeksi ottamiseen.

– Suomessakin yleistyvässä safe system -ajattelussa lähdetään siitä, että liikennejärjestelmä tulee suunnitella niin turvalliseksi, että inhimilliset virheet eivät johda kuolemaan tai vakavaan vammautumiseen. Yksi osa tätä on se, että järjestelmä ohjaa kuljettajia huolehtimaan ajokyvystään, Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari huomauttaa.

Onnettomuustietoinstituutti kannattaakin EU:n ajokorttidirektiivin ohjaamaa kehityskulkua, jonka mukaan ajo-oikeus tulee jatkossa uusia useammin.

– Juuri lausunnolle tulleessa kansallisessa liikenneturvallisuusstrategian päivityksessä ajoterveys on voimakkaasti esillä. Yhteiskunnassamme onkin juuri nyt erinomainen mahdollisuus edistää ajoterveyttä parantavia toimenpiteitä, Parkkari summaa.