Ajatko joskus nollat taulussa? – Unisuus ei ole hellyttävää auton ratissa, vaikka olisikin tukka pörröllä

Pimeydessä vaeltava uninen kansa saattaa vaarantaa liikenneturvallisuutta. Vain alle kolmasosa Liikenneturvan vuoden takaiseen kyselyyn vastanneista autoilijoista oli sitä mieltä, ettei väsymys ole vaarantanut ajamisensa turvallisuutta koskaan.

Viime aikoina on puhuttu ajankohtaisesta asiasta eli talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoituksista. Koska vanhaa kunnon lumista talvea paukkupakkasineen saadaan todennäköisesti monin paikoin odottaa vielä pitkään, alennettujen nopeusrajoitusten muitakin perusteita on perattu Moottorissakin läpi.

Kansan keskuudessa puhutaan talvirajoituksista, mutta virallisessa kontekstissa mukaan rimpsuun otetaan myös pimeä aika. Pimeys haastaa kuljettajia monella tapaa, mutta katajaisen kansan kuljettajia koettelee pimeän ajan liikenteessä myös liikenteen olosuhteista riippumaton turvallisuusseikka.

Iso osa Liikenneturvan kyselyyn vastanneista kertoo olevansa liikenteessä väsyneempi talvisin kuin kesäisin. Pimeys siis lisää väsyneitä kuljettajia.

En väitä, että kansan unisuus olisi yksin riittävä peruste alennetuille nopeusrajoituksille, mutta jonkinlaisesta niitä puoltavasta seikasta saattaa tässäkin ilmiössä olla kysymys.

Väsyneenä ajaminen on yleistä

Liikenneturvan marraskuussa 2025 teettämä kysely paljastaa, että joka viides liikenteessä liikkuvasta vastaajasta kertoo olevansa todella väsynyt pimeinä syys- ja talviaamuina. Tiettyä unisuutta tiedän joidenkin pitävän hellyttävänäkin, mutta liikenteessä seikkailu todella väsyneenä on ilmiselvä turvallisuusriski.

Autoilevista vastaajista 67 prosenttia kertoo, että väsymys on vaarantanut ajamisensa turvallisuutta harvoin, joskus tai usein. Onneksi vain prosentti näin vastanneista on sitä mieltä, että väsymys vaarantaa ajamistaan usein, mutta luku on silti maltillisesti sanottuna aika korkea. Vain 30 prosenttia autoilijoista vastasi, ettei väsymys ole vaarantanut vastaajan ajamista ollenkaan. Kysymyksessä kysyttiin havaintoja viimeisen 12 kuukauden ajalta.

Vireystilan lasku lisää riskejä

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tuula Taskinen muistuttaa, että väsymys vaikuttaa jopa joka viidennen kuolonkolarin taustalla Suomessa.

– Väsymys on turhan arkinen kumppani suomalaiskuljettajille. Kun moni ajaa väsyneenä, riskejä helposti vähättelee.

Taskinen kehottaa ottamaan väsyneenä ajamisen riskit tosissaan, koska vaarana ei ole pelkästään rattiin nukahtaminen.

– Jo vireystilan lasku saa tekemään havainto- ja ajovirheitä, hidastaa reagointiaikaa ja kasvattaa esimerkiksi peräänajon riskiä, Taskinen jatkaa.

Väsymys on salakavala ja iskee usein pyytämättä ja yllättäen. Sitä, milloin on liian väsynyt ajoon, voi olla vaikea arvioida.

– Etenkin näin pimeän ajan kynnyksellä tulisi panostaa oman vireystilan tunnistamiseen ja toimimiseen sen mukaan. Riittävään unen saantiin tulisi satsata, myös arkisen työmatkaliikkumisen turvallisuustekijänä, Taskinen painottaa.