Talvinopeusrajoitukset voimaan kuun lopussa – voitaisiinko niistä luopua kokonaan?

Maanteillä siirrytään talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoituksiin. Alennetuilla nopeusrajoituksilla taklataan liukkaiden kelien ja pimeyden myötä kohoavaa onnettomuusriskiä.

Väylävirasto tiedotti siirtymisestä talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoituksiin. Ennakoimme vuosittaista perinnettä viikon takaisessa jutussamme, jossa Väyläviraston tieliikenteen ohjauksen asiantuntija Tuomas Österman vihjasi alennettujen nopeusrajoitusten tulevan voimaan talviaikaan siirtymisen tienoilla.

Näin kävi tälläkin kertaa, kun alennetut rajoitukset otetaan käyttöön totutusti lokakuun lopulla. Väyläviraston mukaan pääasiallinen nopeusrajoitusten vaihtopäivä on 28. lokakuuta, mutta viimeistään ne vaihdetaan perjantaina 30. päivä.

Alennetuilla nopeusrajoituksilla pyritään Östermanin mukaan vähentämään ennen kaikkea kohtaamis- ja suistumisonnettomuuksia ja lieventämään niiden seurauksia.

Alennetut nopeuden kohdistuvat pääosin teihin, joiden kesäaikainen nopeusrajoitus on sata kilometriä tunnissa ja joiden ajosuuntia ei ole rakenteellisesti erotettu toisistaan. Lisäksi nopeusrajoitukset alennetaan moottoriteillä 120:sta sataan kilometriin tunnissa. Jonkin verran myös kesäaikaisia 80-rajoituksia alennetaan.

Viime vuoden tapaan Fintraffic voi käyttää vaihtuvien nopeusrajoitusten moottoriteillä 120-rajoitusta marraskuun loppuun asti, mikäli keliolosuhteet ja tiekohtainen nopeusrajoitus sen sallivat.

– Tien korkea turvallisuustaso tai pienet liikennemäärät mahdollistavat joitakin poikkeuksia talvirajoitusten pääsääntöihin. Esimerkiksi sadan kilometrin nopeusrajoitus voi jäädä voimaan maanteillä, joissa ajosuunnat on erotettu toisistaan kaiteella, Österman kertoo.

Liukkaus ei ole ainoa syy alennetuille nopeuksille

Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty haluaa korostaa talvirajoitusten vähemmän painotettua puolta.

– Talvinopeusrajoituksista puhuttaessa keskitytään mielestäni usein liikaa liukkaisiin ajokeleihin. Mielestäni yhtä tärkeää on, että alemmilla nopeuksilla kompensoidaan myös pimeyden tuomaa lisävaaraa, Räty sanoo.

Räty muistuttaa, että liikkumisen pitäisi olla turvallista kaikille tienkäyttäjille liukkaiden kelien lisäksi myös pimeällä. Virallisesti Väylävirastokin toki puhuu talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoituksista, mutta kansan keskuudessa alennetuista nopeusrajoituksista puhutaan usein vain talvirajoituksina.

Myös Väylävirasto painottaa tuoreessa tiedotteessaan alennettujen nopeusrajoitusten merkitystä pimeän ajan liikenneturvallisuudelle, vaikka varsinaisia talvikelejä ei vielä olisikaan. Lisäksi Väylävirasto muistuttaa, että alennettujen nopeusrajoitusten avulla hillitään myös teiden kulumista. Nastarenkailla ajettaessa päällysteen kuluminen kiihtyy huomattavasti 80 kilometrin tuntinopeus ylitettäessä.

Voitaisiinko talvinopeusrajoituksista luopua kokonaan?

Valtion tieverkossa on Väyläviraston ylläpitämiä ja Fintrafficin operatiivisessa ohjauksessa olevia niin sanottuja vaihtuvia nopeusrajoituksia. Ajokelin ja liikennetilanteen mukaan vaihtuvat nopeusrajoitukset voisivat yleistyessään kenties ainakin merkittävästi vähentää erillisten talvinopeusrajoitusten tarvetta.

– Parasta tietysti olisi, että olosuhteiden mukaan muuttuvien nopeusrajoitusten järjestelmä saataisiin laajennettua suuremmalle osalle tieverkkoa, jolloin nopeusrajoitus vastaisi täsmällisemmin ajo-olosuhteita ja kohonnutta riskitasoa, Räty toteaa.

Olosuhteiden mukaan vaihtuvien nopeusrajoitusten lisäämisen lisäksi, talvinopeusrajoituksien tarpeeseen voisi vaikuttaa muillakin toimilla.

– Jos tiestöä saataisiin kunnostettua turvallisuuden kannalta korkeampaan standardiin, sekin varmaan vähentäisi talvinopeusrajoitusten tarvetta, Räty pohtii.

Nopeusrajoituskeskustelussa on monta puolta

Toisaalta alennettuja talvi- ja pimeän ajan rajoituksia puoltaa jatkossakin monet tulevaisuuden kehityssuunnat. Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuuspäällikkö huomauttaa, että talvien odotettavasti leudontuessa, pimeissä olosuhteissa ajetaan tulevaisuudessa entistä enemmän.

– Lisäksi ikääntyneiden kuljettajien määrä on jyrkässä kasvussa ja ikääntymiseen liittyy luonnollisena osana hämäränäön heikkeneminen. Jatkossa yhä useampi kuljettaja voi joutua pimeällä hidastamaan ajonopeuttaan näkövaikeuksien vuoksi, Räty muistuttaa.

Mainituista näkökulmista katsottuna, alennetuille nopeusrajoituksille on jatkossakin paikkansa.

– Talvinopeusrajoitukset vähentävät painetta ajaa kykyihinsä nähden liian lujaa ja toisaalta tasoittavat ajoneuvojen välisiä nopeuseroja, Räty päättää.