Talvinopeusrajoitukset voimaan kuun lopussa – voitaisiinko niistä luopua kokonaan?

Kuva Moottorin arkisto

Maanteillä siirrytään talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoituksiin. Alennetuilla nopeusrajoituksilla taklataan liukkaiden kelien ja pimeyden myötä kohoavaa onnettomuusriskiä.

Väylävirasto tiedotti siirtymisestä talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoituksiin. Ennakoimme vuosittaista perinnettä viikon takaisessa jutussamme, jossa Väyläviraston tieliikenteen ohjauksen asiantuntija Tuomas Österman vihjasi alennettujen nopeusrajoitusten tulevan voimaan talviaikaan siirtymisen tienoilla.

Näin kävi tälläkin kertaa, kun alennetut rajoitukset otetaan käyttöön totutusti lokakuun lopulla. Väyläviraston mukaan pääasiallinen nopeusrajoitusten vaihtopäivä on 28. lokakuuta, mutta viimeistään ne vaihdetaan perjantaina 30. päivä.

Alennetuilla nopeusrajoituksilla pyritään Östermanin mukaan vähentämään ennen kaikkea kohtaamis- ja suistumisonnettomuuksia ja lieventämään niiden seurauksia.

Talvinopeusrajoituksista puhuttaessa keskitytään mielestäni usein liikaa liukkaisiin ajokeleihin.

Alennetut nopeuden kohdistuvat pääosin teihin, joiden kesäaikainen nopeusrajoitus on sata kilometriä tunnissa ja joiden ajosuuntia ei ole rakenteellisesti erotettu toisistaan. Lisäksi nopeusrajoitukset alennetaan moottoriteillä 120:sta sataan kilometriin tunnissa. Jonkin verran myös kesäaikaisia 80-rajoituksia alennetaan.

Viime vuoden tapaan Fintraffic voi käyttää vaihtuvien nopeusrajoitusten moottoriteillä 120-rajoitusta marraskuun loppuun asti, mikäli keliolosuhteet ja tiekohtainen nopeusrajoitus sen sallivat.

– Tien korkea turvallisuustaso tai pienet liikennemäärät mahdollistavat joitakin poikkeuksia talvirajoitusten pääsääntöihin. Esimerkiksi sadan kilometrin nopeusrajoitus voi jäädä voimaan maanteillä, joissa ajosuunnat on erotettu toisistaan kaiteella, Österman kertoo.

päivän kuva lumi nopeusrajoitus tee-se-itse

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Liukkaus ei ole ainoa syy alennetuille nopeuksille

Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty haluaa korostaa talvirajoitusten vähemmän painotettua puolta.

– Talvinopeusrajoituksista puhuttaessa keskitytään mielestäni usein liikaa liukkaisiin ajokeleihin. Mielestäni yhtä tärkeää on, että alemmilla nopeuksilla kompensoidaan myös pimeyden tuomaa lisävaaraa, Räty sanoo.

Räty muistuttaa, että liikkumisen pitäisi olla turvallista kaikille tienkäyttäjille liukkaiden kelien lisäksi myös pimeällä. Virallisesti Väylävirastokin toki puhuu talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoituksista, mutta kansan keskuudessa alennetuista nopeusrajoituksista puhutaan usein vain talvirajoituksina.

Myös Väylävirasto painottaa tuoreessa tiedotteessaan alennettujen nopeusrajoitusten merkitystä pimeän ajan liikenneturvallisuudelle, vaikka varsinaisia talvikelejä ei vielä olisikaan. Lisäksi Väylävirasto muistuttaa, että alennettujen nopeusrajoitusten avulla hillitään myös teiden kulumista. Nastarenkailla ajettaessa päällysteen kuluminen kiihtyy huomattavasti 80 kilometrin tuntinopeus ylitettäessä.

Voitaisiinko talvinopeusrajoituksista luopua kokonaan?

Valtion tieverkossa on Väyläviraston ylläpitämiä ja Fintrafficin operatiivisessa ohjauksessa olevia niin sanottuja vaihtuvia nopeusrajoituksia. Ajokelin ja liikennetilanteen mukaan vaihtuvat nopeusrajoitukset voisivat yleistyessään kenties ainakin merkittävästi vähentää erillisten talvinopeusrajoitusten tarvetta.

– Parasta tietysti olisi, että olosuhteiden mukaan muuttuvien nopeusrajoitusten järjestelmä saataisiin laajennettua suuremmalle osalle tieverkkoa, jolloin nopeusrajoitus vastaisi täsmällisemmin ajo-olosuhteita ja kohonnutta riskitasoa, Räty toteaa.

Talvinopeusrajoitukset vähentävät painetta ajaa kykyihinsä nähden liian lujaa ja toisaalta tasoittavat ajoneuvojen välisiä nopeuseroja.

Olosuhteiden mukaan vaihtuvien nopeusrajoitusten lisäämisen lisäksi, talvinopeusrajoituksien tarpeeseen voisi vaikuttaa muillakin toimilla.

– Jos tiestöä saataisiin kunnostettua turvallisuuden kannalta korkeampaan standardiin, sekin varmaan vähentäisi talvinopeusrajoitusten tarvetta, Räty pohtii.

Talvirajoitus

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Nopeusrajoituskeskustelussa on monta puolta

Toisaalta alennettuja talvi- ja pimeän ajan rajoituksia puoltaa jatkossakin monet tulevaisuuden kehityssuunnat. Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuuspäällikkö huomauttaa, että talvien odotettavasti leudontuessa, pimeissä olosuhteissa ajetaan tulevaisuudessa entistä enemmän.

– Lisäksi ikääntyneiden kuljettajien määrä on jyrkässä kasvussa ja ikääntymiseen liittyy luonnollisena osana hämäränäön heikkeneminen. Jatkossa yhä useampi kuljettaja voi joutua pimeällä hidastamaan ajonopeuttaan näkövaikeuksien vuoksi, Räty muistuttaa.

Mainituista näkökulmista katsottuna, alennetuille nopeusrajoituksille on jatkossakin paikkansa.

– Talvinopeusrajoitukset vähentävät painetta ajaa kykyihinsä nähden liian lujaa ja toisaalta tasoittavat ajoneuvojen välisiä nopeuseroja, Räty päättää.

Kommentit (2)

  • JARI KINNUNEN

    Voitaisiin.
    Suomessa on kolme asiaa joista kaikista voitaisiin luopua nuin vain: talvirajoitukset, kesäaika, perintövero.

  • ESA SAIRIO

    Miksi Suomessa – ja vain Suomessa – on yhä käytössä talvirajoitussysteemi? Eivät Suomen talviolosuhteet juurikaan poikkea Ruotsin vastaavista.

    Ruotsissakaan ei talvirajoituksia ole ja siellä nopeusrajoitusten taso läpi vuoden on suunnilleen sama kuin Suomessa kesärajoitusten taso (Ruotsissa käytetään 90, 100, 110 ja 120km/h läpi vuoden).

    Pimeä vuodenaika ei ola asiallinen peruste alennetuilla nopeusrajoituksille. Ei missään muussakaan maassa pimeyden takia alenneta nopeuksia – ei edes Saksan rajoittamattomille moottoriteille lyödä ”pimeysnopeusrajoituksia”.

    Eikö Suomessa yhtään ajatella, kuinka paljon talvirajoitukset aiheuttavat yhteiskunnallemme lisää matka-aikoja ja yhteiskuntataloudellisia kustannuksia? Sitä paitsi talvet leudontuvat koko ajan, jolloin liukkaat tieosuudet vähenevät.

    Toinen mitä ei ajatella, on se että kyllä autolijan itsensä pitää tietää, että liukkaalla tai lumipyrysssä ajetaan hieman hiljaisemmalla nopeudella.

    On aika kestämätöntä hyvin monille autoilijoille, että Suomessa yhteiskunta haluaa holhota ihmisiä esimerkiksi liian alhaisilla nopeusrajoituksilla! Ei pelkästään ainutlaatuisella talvirajoitussysteemillä vaan sen lisäksi useat kesänopeusrajoituksetkin ovat liian alhaisia teiden olosuhteisiin ja laatuun nähden.

    Autoliitto on tehnyt oheisen laskelman: Nopeuksien laskiessa kymmenellä prosentilla 60 km/h–120 km/h teillä, matkoihin kuluisi vuodessa yhteensä reilut 46 miljoonaa tuntia enemmän eli yli 25 000 henkilötyövuotta. Tämä vastaa yli miljardin yhteiskuntataloudellisia kustannuksia.

    Totta kai on itsestään selvyys, että jos nopeudet lasketaan nollaan, ei tapahdu onnettomuuksiakaan. Kaikkia autoilua ja liikenteen nopeuksia rajoittavia asioita voidaan haluttaessa perustella turvallisuuden lisääntymisellä, mutta on erittäin tärkeää että esimerkiksi nopeusrajoitusten taso on Suomessakin sellainen, että matka-ajat tieliikenteessä ovat mahdollisimman lyhyitä ja turvallisuustaso silti hyväksyttävällä tasolla.

    Nyt on aika luopua kokonaisuudessaan talvirajoituksista ja sen lisäksi nostaa nopeusrajoituksia hyvillä tieosuuksilla.

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat