Tampere ja Turku palasivat Finnairin reittiverkostoon – Ranskassa tällainen toiminta olisi nykyään laitonta

Suomi ei ole lähtenyt pakottavilla keinoilla rajoittamaan kuluttajien valinnanvapautta ja lentoyhtiöiden oikeutta harjoittaa liiketoimintaansa markkinaperusteisesti.

Finnairin koneita ei ole yli kolmeen vuoteen nähty Tampere-Pirkkalan eikä Turun lentoasemalla ainakaan reittilennolla. Tähän syynä on ollut se, että Finnair korvasi nämä keskeiset Suomen sisäiset lentoyhteydet keväästä 2023 alkaen bussivuoroilla. Päällimmäiseksi syyksi päätökselle kerrottiin lentojen huono käyttöaste, joka teki lennoista suhteessa kalliita operoida sekä myös päästöiltään suhteessa epäedullisia.

Nyt Finnair on aiemmin tänä vuonna ilmoittamallaan tavalla palannut Tampereelle ja Turkuun. Moottori oli itse asiassa Tampere-Pirkkalan päässä todistamassa ensimmäistä sinivalkoisin siivin sinne lennettyä reittilentoa yli kolmeen vuoteen.

Tuo lento laskeutui puolilta päivin, ja se saapui Oulusta; tämä puolenpäivän vuoro on kolmiolento, jossa Tampere on ikään kuin välilasku Oulu-Helsinki-lennolla. Näin Tampere on saanut harvinaisen kotimaan sisäisen lentoreitin, jonka toinen pää ei ole Helsinki-Vantaa. Aiemmin toki latvialaisoperaattori Air Baltic on lentänyt Tampereen ja Kittilän välisiä lentoja.

Turun päässä puolenpäivän lento on sekin välilaskutyyppinen, sillä tämä vuoro on pysähdys Tukholma-Helsinki-lennolla.

Sekä Turkuun että Tampereelle lennetään myös varta vasten Helsingistä. Näissä molemmissa on kyse myöhäisillan lennoista maakuntaan päin, koneen yöpymisestä kohteessa sekä varhaisesta aamulennosta Helsinkiin. Molempien lentojen aikataulut ovat tasan samat, sillä Helsingistä Turkuun ja Tampereelle lennetään kello 23.50 ja 00.20 välillä, takaisinpäin puolestaan kello 6.00 ja 6.35 välillä. Näin molemmat lennot palvelevat Finnairin ulkomaan-liikenteen kahta sykliä, kun aamulennoilta ehtii suurimmalle osalle aamulähdöistä, ja iltalennot puolestaan lähtevät illan saapumisaallon jälkeen.

Bussivuorot säilytetään näiden lentojen rinnalla päivisin, mutta myöhäisillan bussivuoro jää pois lentojen ansiosta.

Kuten aiemminkin, Finnair hoitaa lentonsa Tampereelle ja Turkuun Norran operoimana, sen ATR-potkuriturbiinikalustolla, johon on juuri saatu myös lisävahvistusta kolmannen sukupolven ATR 72-600:n käyttöönoton myötä.

Turussa ja Tampereella kiitellään

Finnairin kolmen vuoden takainen päätös poistaa Tampere ja Turku reittiverkostostaan herätti luonnollisesti harmitusta näissä kaupungeissa. Molempien kaupunkien pormestarit muun muassa julistivat päätöksen heikentävän kaupunkien vetovoimaa. Finnairin paluu vastaavasti kerää kiitoksia sekä Tampereelta että Turusta.

– Finnairin paluu on meille erittäin tervetullut uutinen. Olennaista ei ole se, että Tampereelta voi jälleen lentää Helsinkiin, vaan se, että Finnairin koko kansainvälinen reittiverkosto on jälleen saavutettavissa myös Tampere-Pirkkalan kautta. Tämä tuo lisää vaihtoehtoja sekä alueelta lähteville että tänne saapuville matkustajille, toteaa lentoliikenteen erityisasiantuntija Marja Aalto Business Tampereen tiedotteessa.

– Finnairin paluu Turkuun on paljon enemmän kuin uuden lentoyhteyden avaaminen. Se on merkittävä signaali sille, että Turun seudun kasvuun, kansainvälisyyteen ja tulevaisuuteen uskotaan vahvasti. Saavutettavuus on yksi tärkeimmistä kilpailutekijöistä, kun yritykset tekevät investointipäätöksiä, osaajat valitsevat sijoittumispaikkaansa ja kansainväliset vierailijat suunnittelevat matkojaan, sanoo puolestaan Visit Turku Archipelagon toimitusjohtaja Kristiina Kukkohovi Turun kaupungin tiedotteessa.

Finnairin väliaikaiseksi osoittautunut poissaolo Tampereelta ja Turusta ei suinkaan lopettanut säännöllisiä reittilentoja kummastakaan kohteesta.

Tampere-Pirkkalassa on Ryanairin lähdön jälkeen (siirsi Suomen-lentonsa Helsinki-Vantaalle ja kasvatti niiden määrää huomattavasti) häärinyt mainittu Air Baltic, joka on tehnyt kentästä peräti yhden solmukohtansa Riian, Vilnan ja Tallinnan ohella. Air Balticin lentotarjonta Tampereelta ei ole enää sitä mitä se parhaimmillaan oli, mutta päivittäiset yhteydet Riikaan ovat edelleen voimissaan. Finnair ja Air Baltic tuovat siis jatkossa rinnakkaiselollaan Tampereen lentotarjontaan kilpailua.

Turun päässä tilanne on parempi. Turkuun säännöllistä reittiliikennettä operoi juuri paluun tehneen Finnairin lisäksi unkarilainen halpalentoyhtiö Wizz Air, jonka reitti Suomen Turun ja Puolan Gdánskin välillä on ollut olemassa jo pitkään, ja sen lisäksi Wizz Air on kokeillut ainoasta Suomen-kohteestaan myös muita reittejä, aina Roomaan asti. Air Balticillakin on säännöllinen reitti Turun ja Riian välillä. Lisäksi SAS operoi Turkuun sekä Kööpenhaminasta että Tukholmasta. Oman erikoisen mausteensa tarjontaan tuo myös ruotsalainen PopulAir, joka lentää vanhoilla Fokker 50 -potkurikoneillaan kolmioreittiä Tukholman, Maarianhaminan ja Turun välillä.

Ranskassa näiden reittien avaaminen olisi lailla kiellettyä - Suomessa vapaita markkinoita ei ole lähdetty rajoittamaan

Se, että Finnair vuonna 2023 lopetti lentonsa Tampereelle ja Turkuun, voidaan nähdä jonkinlaisena jatkumona trendiin, joka nosti silloin päätään joissain Keski-Euroopan maissa vuosikymmenen alkupuoliskolla. Tuolloin esimerkiksi Lufthansa Group, jonka tytäryhtiö Austrian Airlines on, asetti Itävallassa ikään kuin vapaaehtoisen kiellon lentää kotimaan sisäisiä lentoja kohteiden välillä, jotka on mahdollista kulkea junalla kolmessa tunnissa.

Ranskassa mentiin vieläkin pidemmälle. Siellä voimaan astui kesällä 2023 laki, joka kieltää lentojen tarjoamisen maan sisäisillä reiteillä, jos niiden välillä on alle 2,5 tunnin suora junayhteys. Helsingin ja Turun sekä Helsingin ja Tampereen välillä tällainen on, joten Ranskassa nämä Finnairin uusvanhat uutuusreitit olisivat laittomia.

Ranskassa tämä kotimaan-lentojen kielto vaikutti tasan kolmeen lentoreittiin. Ne olivat Air Francen yhteydet Pariisista Nantes'n, Lyoniin ja Bordeaux'n. Kielto vaikuttaa siis kohtuullisen pieneen osaan Ranskan liikenteen kokonaispäästöistä. Lisäksi se, että näillä väleillä ei ole enää lentoja, ei tarkoita, että kaikki matkustaisivat niillä junalla, vaan todennäköisesti myös yksityisautoilu on lisääntynyt.

Yksi huoli, joka tästä kiellosta nousi, liittyi oikeuksiin ja vapauksiin, joita on länsimaisissa demokratioissa pidetty itsestään selvyyksinä. Niitä nosti esiin yhtenä kärkkäimmistä IATA eli kansainvälinen ilmakuljetusliitto. Myös Euroopan komissio piti lakia aluksi ongelmallisena siitä näkökulmasta, että lentoyhtiöillä pitäisi olla täysi vapaus operoida EU:n sisäisiä lentoja, mutta taipui kuitenkin lopulta hyväksymään sen.

IATA sen sijaan pysyi kannassaan. Sen mukaan Lufthansa Groupin vapaaehtoinen kielto Itävallassa oli liikkeenharjoittajan oma päätös ja siten täysin hyväksyttävä. Ranskassa lailla säädetty pakottava päätös sitä vastoin soti IATA:n mukaan vapaiden demokratioiden arvoja vastaan, joissa kuluttajilla pitäisi olla valinnanvapaus ja liikkeenharjoittajilla, tässä tapauksessa lentoyhtiöillä, mahdollisuus harjoittaa laillista liiketoimintaansa markkinaperusteisesti.

Kuten Finnairin paluu Tampereelle ja Turkuun osoittaa, Suomessa laki on tässä asiassa vapaiden markkinoiden puolella.

Lähteet: Finnair, Business Tampere, Turun kaupunki, IATA