Harvemmin leimalle – mistä on kyse?

Kohu seis: määräaikaishuollot eivät ole korvaamassa katsastusta. Ainakaan lähitulevaisuudessa. Katsastusväli saattaa sen sijaan harventua Suomessakin jo ensi vuonna.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi hämmensi lokakuun ensimmäisellä viikolla autojen katsastussoppaa. Ehdotuksessa, jonka pisti ilmoille Trafin tieliikennejohtaja Marko Sillanpää, määräaikaiskatsastuksia harvennettaisiin nykyisestä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Direktiivi takana

Taustalla on EU-direktiivi, joka sallii Suomen lainsäädäntöä väljemmän aikataulun. Kun Suomessa auto katsastetaan ensimmäisen kerran kolmivuotiaana, direktiivi vaatii sitä vasta nelivuotiaalle autolle. Sen jälkeen katsastuksessa pitäisi käydä joka toinen vuosi – ei joka vuosi kuten meillä nykyään vaaditaan. Tällainen malli on jo käytössä muun muassa Saksassa.

– Tämä on osa norminpurkupakettia, missä niitä säädöksiä, jotka ovat Suomessa EU-direktiivejä tiukempia, väljennettäisiin. Liikenteessä tällaisia on Suomessa vielä paljon jäljellä, Marko Sillanpää selvittää.

Hän korostaa, että kyseessä on pelkkä keskustelun avaus: Trafi on asiassa vain valmistelijan roolissa, ja lopulliset päätökset tekee liikenneministeriö. Mutta jos asia lähtee etenemään, laki uusista katsastusajoista voisi tulla voimaan jo ensi vuoden aikana – mahdollisine siirtymäaikoineen.

Kuluttaja etusijalla

Aivan näin yksioikoinen asia ei kuitenkaan ole. Katsastuksen harventaminen vaatii vielä perusteellista pohdintaa muun muassa Suomen iäkkään autokannan vuoksi.

– Siitä, koskisiko asia lopulta lainkaan vanhempia autoja, ei ole tehty vielä mitään päätöksiä. Turvallisuus- ja ympäristövaikutukset on arvioitava ensin.

Juuri niissä piileekin Sillanpään mukaan koko jutun ydin.

– Pitää kysyä, saako yhteiskunta turvallisuus- ja ympäristöhyötyä direktiiviä tiheämmästä katsastusvälistä ja onko perusteltua, että asiakas joutuu maksamaan tämän, Sillanpää sanoo ja muistuttaa, että koko keskustelunavauksella tavoitellaan loppupelissä nimenomaan tavallisen kansalaisen etua.

Takaisinkutsut tueksi

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen pitää Trafin avausta hyvänä ”tuuletuksena”. Hänen mukaansa nykyinen katsastusväli on moderneissa autoissa liian tiheä.

– Esimerkiksi kolme vuotta vanhoista autoista hylättiin viime vuonna katsastuksessa vain 3,3 prosenttia, eivätkä sen ikäisten autojen viat ole mitenkään fataaleja, eli ne eivät johda merkittävään liikenneturvallisuuden tai ympäristön vaarantumiseen. Teknisistä vioista johtuvia vakavia onnettomuuksia sattuu Suomessa muutenkin mitättömän vähän, Nieminen muistuttaa.

Niemisen mukaan autot ovat yksinkertaisesti parempia ja laadukkaampia kuin ennen. Siitä syystä autot eivät enää jätä niin usein tielle – eikä niitä enää myöskään hylätä katsastuksessa vanhaan tahtiin.

– Nykyaikainen auto osaa jo varoittaa itse tai mennä häiriötilaan, jos esimerkiksi päästöissä on ongelmia. Mitä tulee alustapuoleen, siellä hylkäyksiä on kieltämättä paljon. Niissäkin kyse on useimmiten joistakin ongelmallisista automalleista, jotka pitäisi pikemminkin saada ruotuun takaisinkutsujen avulla.

Viranomaisten, Suomessa Trafin, valvoma takaisinkutsu velvoittaa autonvalmistajan korjaamaan kaikki takaisinkutsun kohteena olevat autot kuntoon. Nieminen näkeekin sen mahdollisena katsastuksen korvausehdokkaana.

– Jos joitain automalleja hylätään katsastuksessa säännöllisesti samasta syystä, takaisinkutsu ei ole toiminut oikein. Voi kysyä, kannattaisiko näiden osalta takaisinkutsuja laajentaa eikä viedä ns. terveitä autoja jatkuvasti leimalle. Katsastukseen ei kannata käyttää voimavaroja, jos samalla rahalla saadaan muualla parempia liikenneturvallisuushyötyjä, Nieminen ehdottaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Huolto katsastajana?

Toisessa Trafin tekemässä, radikaalimmassa ehdotuksessa määräaikaishuollot korvaisivat katsastuksen kokonaan. Tällainen malli otettaisiin kuitenkin käyttöön vasta kauempana tulevaisuudessa.

– Autoihin tulee jatkuvasti uusia turvallisuusvarusteita ja muuta kehittynyttä tekniikkaa. Siksi esitin myös kysymyksen, että olisiko järkevää, että katsastus ei olisi enää erillinen toimenpide vaan se yhdistettäisiin auton huoltoon. Se puolestaan voitaisiin tässä tapauksessa sertifioida, Trafin Marko Sillanpää ideoi.

Autoliiton Pasi Nieminen ottaisi tällaisen valvotun huollon, joka siis takaisi myös auton liikennekelpoisuuden, ilomielin vastaan.

– Tulevaisuuden autoissa on yhä enemmän antureita, jotka kytketään verkkoon. Tällöin saadaan reaaliaikaista tietoa ihan toisella tavalla kuin nyt – myös alustan ja ohjauksen kunnosta, Nieminen kommentoi.

Vanhaa joustavampi

Kaiken kaikkiaan Nieminen näkee huollon ja katsastuksen yhdistämisen varteenotettavana visiona siksikin, että se on perinteistä katsastusjärjestelmää selvästi joustavampi.

– Olisi järkevää, että mahdolliset viat korjattaisiin heti eikä vasta lain määräämänä katsastusajankohtana, joka saattaa olla kaukana edessäpäin.

Miten sitten käy vanhempien autojen, joissa ei tällaista hienoa tekniikkaa ole? Vastaus on yksinkertainen: ne katsastettaisiin kuten ennenkin – jo pelkästään turvallisuussyistä. Esimerkiksi alustan kuluvia osia kun ei tavallisessa öljynvaihtohuollossa välttämättä tarkisteta – ainakaan nyrkkipajassa.

Katsastusala ehti luonnollisesti älähtämään Trafin ehdotuksesta. Marko Sillanpää ymmärtää reaktiot – varsinkin kun asiaa on valtamedioissa väritetty – mutta muistuttaa, että autoalan liiketoiminta on joka tapauksessa suuressa muutoksessa.

– Katsastus- ja korjaamoala on jo nyt aika tavalla integroitu, joten uusi malli ei välttämättä romuttaisi niiden liiketoimintaa, Sillanpää näkee.

Teksti: Jussi Saarinen

Kommentti – Katsastukset ovat liikenneturvallisuutta!

Määräaikaishuolto ei voi korvata katsastustarvetta.

Määräaikaiskatsastuksista luopuminen olisi liikenneturvallisuusriski, arvioi kokenut auto- ja liikennetoimittaja Timo Turkula seitsemästä eri näkökulmasta.

Huollossa voi jäädä jotain tärkeätä korjaamatta. Asiakas voi kieltää korjauksen kalliin hinnan vuoksi. Osa autonkäyttäjistä tinkii huolloista: vaihdatetaan vain öljyt ja suodatin. Muut huoltokohteet jäävät tarkistamatta – tarpeellisista korjauksista puhumattakaan.
Määräaikaiskatsastuksen avulla saadaan romukuntoisia autoja pois liikenteestä tai korjatuksi. Katsastuksen ansiosta teknisten vikojen osuus onnettomuussyynä on hyvin pieni (pois luettuna huonot tai keliin sopimattomat renkaat).
Noin neljännes liikenteessä olevista henkilöautoista on huonokuntoisia eli hylätään katsastuksessa. Kukaan ei varmaan halua, että jarru- tai nivelvaivainen romukuntoinen auto aiheuttaa onnettomuuden.
Määräaikaiskatsastuksista luopuminen tai katsastusvälin pidentäminen on liikenneturvallisuusriski. Teknisten vikojen osuus onnettomuuksien syynä tulee kasvamaan. Se heikentää liikenneturvallisuutta.
Suomessa auton alusta, nivelet ja jarrut joutuvat koville. Harvaan asutussa Suomessa ajetaan enemmän kuin Keski-Euroopassa. Talvi lämmönvaihteluineen ja suolamössökeleineen sekä kuoppaiset tiet laittavat alustan, pyöräntuennan ja nivelet koville. Nykyinen katsastustahti on hyvä, jotta jarru- ja alustaviat saadaan selville, huonokuntoiset kuntoon tai pois liikenteestä. Surkeimmista automalleista katsastus on löytänyt vakavia pyöräntuennan ja ohjauslaitteiden nivelten kulumavikoja jo kolmivuotiaista ja 50 000 kilometriä ajetuista autoista.
Määräaikaiskatsastus on puolueeton ja edullinen tapa varmistua auton kunnosta. Henkilöauton katsastus päästömittauksineen maksaa noin 40–90 euroa per vuosi. Se on pikkusumma autoilun muiden kustannusten joukossa. Pääomakustannukset, polttoaine, huolto ja korjaus, vakuutus, säilyttäminen ym. maksavat huomattavasti enemmän.
Korjaamoiden laadussa on järkyttävän suuria eroja. Tekniikan Maailman korjaamotesteissä merkkikorjaamot ovat saaneet muita korjaamoja parempia arvosanoja, mutta laadun vaihtelua on niissäkin. Riippumattomien korjaamoketjujen korjaamoissa ja ”vapaissa” korjaamoissa laadun vaihtelut ovat vielä suuremmat. On niissä hyviäkin, mutta kiusallisen usein korjaamo on saanut surkean arvosanan Tekniikan Maailman pistokokeissa.
Korjaamoista voi tulla rahastusautomaatteja, omakohtainen esimerkki: ranskalainen auto vietiin huoltoon merkin valtuutettuun korjaamoon, joka edustaa myös japanilaista merkkiä. Auto pyydettiin myös katsastuttamaan. Korjaamo kieltäytyi. Selitettiin, että takajousitus repsahtaa ja siihen on tehtävä 1 300 euron remontti ennen kuin auton voi viedä katsastukseen. Haistoin palaneen käryä ja pyysin viemään katsastukseen. Läpi meni ilman huomautuksia. Seuraavina vuosina auto läpäisi Autotohtorin tarkastuksen ja katsastuksen. Takajousituksesta ei löytynyt mitään huomautettavaa. Ahne korjaamo yritti rahastaa turhalla 1 300 euron remontilla. Huijaus paljastui, kiitos määräaikaiskatsastuksen!