Heureka: luonnonmullistuksia, tekoälyä ja puun valtteja

Vantaalla sijaitseva tiedekeskus Heureka tarjoaa elämyksellistä koettavaa kaiken ikäisille. Heinäkuu oli Heurekan historian vilkkaimpia.

Suuntaan elokuisena hellepäivänä mukavan viileisiin sisätiloihin, jossa on tarjolla tiedettä monissa muodoissa. Vantaalla sijaitseva tiedekeskus Heureka on mainio päiväretkikohde, jossa on tarjolla elämyksellistä koettavaa kaiken ikäisille. Heinäkuu oli Heurekan 33-vuotisen historian vilkkaimpia.

Monet Heurekan eri näyttelyosiot hyödyntävät pelillisiä tehokeinoja ja vuorovaikutteisuutta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Pieni ihminen katastrofien keskellä

Katastrofien keskellä -näyttelyosio vie katastrofin eri vaiheiden läpi.

Luonnonvoimat – tulva, myrsky, maastopalo ja maanjäristys – kohdataan mustaseinäisissä pimeissä huoneissa, joissa ääni ja valotehosteet tekevät tehtävänsä – kokemus on vaikuttava.

Neljässä eri tilassa on aistittavissa veden, tulen, maan ja tuulen voimat. Taidevaikutteisilla installaatioilla on vahva tieteellinen tausta, sillä esimerkiksi selviää, että maastopalot ovat hallitsemattomia tulipaloja metsissä, pensaikkoisilla ja ruohikkoisilla alueilla.

Tulvista puolestaan kerrotaan, että ne ovat eniten humanitaarisia katastrofeja aiheuttava luonnonilmiö. Tulvissa eri puolilla maailmaa kuoli vuonna 2020 kaikkiaan 6 171 ihmistä.

Tulvien syntysyyt kerrotaan. Ne liittyvät rankkasateisiin, meriveden nousuun, hirmumyrskyihin tai lumen nopean sulamiseen. Ilmastonmuutos osaltaan nostaa merenpintaa ja lisää tulvariskejä.

Tuulen voimat ovat väkevät, sillä hirmumyrskyissä vallitseva tuulennopeus on vähintään 33 m/s. Myrsky ylipäätään on voimakasta, laaja-alaista ja pitkäkestoista tuulta, mutta sillä voidaan tarkoittaa myös kaikkia voimakkaita sääilmiöitä. Suomessa myrskyn rajana vähintään 21 m/s puhaltava tuuli.

Trooppisia hirmumyrskyjä kutsutaan alueesta riippuen hurrikaaneiksi, taifuuneiksi tai sykloneiksi. Myrskyt aiheuttavat mittavia aineellisia vahinkoja sekä tapaturmaisia kuolemia ja vammautumisia.

Luonnonmullistuksiin liittyvät tositarinat eri puolilta maailmaa pakahduttavat, ja tuovat esiin rohkeat pelastajat ja uskomattomat selviytymiskertomukset.

Elämyksellinen planetaarioelokuva

Heurekan Planetaariossa esitettävä 24 minuutin kestoinen Muuttuva maapallo -elokuva on vaikuttava ja ajatuksia herättävä.

Palkintoja kerännyt ajankohtainen tiede-elokuva tutustuttaa planeettamme moottoriin eli ilmastoon.

Tiede tuodaan verkkokalvoille elämyksellisesti. Satelliittidataan ja tietokonesimulaatioihin perustuvat kuvat johdattavat katsojat hurrikaanin pyörteisiin, syvälle valtamerten syvyyksiin, tulivuorten uumeniin ja kasvokkain planeettamme suurimpien eläinten kanssa.

Puusta on moneksi

SuperPUU-näyttelyssä selviää miten moninaisin tavoin puuta vodaan jalostaa, käsitellä ja käyttää. Osio on toteutettu kiinnostavasti, eikä häpeä lainkaan, jos antia vertaa Rovaniemellä sijaitsevan Tiedekeskus Pilkkeen pohjoisista metsistä ammentavaan näyttelyyn.

Kävijä saa tietää kuinka käy tie tukista tuotteeksi. Sekin selviää mitä eroa on pelkoilla, lankuilla, laudoilla, rimoilla ja viiluilla. Esimerkiksi soitinten valmistus vaatii erilaisia puumateriaaleja kuin kattotuolien teko. Kiinnostavaa on myös tutkiskella iäkkään puun vuosirenkaita.

Sahaustyylitkin ovat kiinnostavia. Tiesitkös, että kvartsisahaus tarkoittaa, että tukki sahataan säteittäisesti. Sahastapa ansiosta puuhun saadaan rauhallinen syykuviointi ja se säilyttää hyvin muotonsa kuivuessaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tekoäly leviää kaikkialle

Me, Myself & AI -näyttely on ajassa kiinni tiukasti, onhan tekoälysovellukset yhtä kiinteämmin osa meidän suomalaisten arkea. Robotti-imurit osaavat ratkaista oppia, jääkaapit kertoa omistajille mitä puuttuu ja ääniohjatut avustuslaitteet sammutella valoja tai kipaista pyytäjänsä ohjeiden perässä netin syövereihin louhimaan kaivattuja tietoja.

Näyttely käsittelee hauskalla tavalla tekoälyn kehittämisen perusteita, ihmisen ja tekoälyn ohjaamien robottien vuorovaikutusta sekä tekoälyn kehityksen yhteiskunnallisia ulottuvuuksia.

Heurekan oivaltavassa näyttelyosiossa kävijä voi tutustua tekoälyyn ja sen moninaisiin sovelluksiin – vaikka runoilla tekoälyn kanssa tai luoda vaikka oman robotin.

Tekoälyksi kutsutaan tietokoneohjelmia, jotka jäljittelevät älykkyyttä vaativaa toimintaa kuten päättelemistä, kuvien tunnistamista tai puhumista.

Heinäkuu ennätysvilkas

Heurekan toimitusjohtaja Mikko Myllykoski on aurinkoisilla mielin: heinäkuu oli liki ennätyksellisen vilkas.

– Heinäkuussa kävijöitä oli kautta aikain kuudenneksi eniten Heurekan 33-vuotisessa historiassa, Myllykoski kertoo.

Tiedekeskukseen löysi heinäkuussa 45 000 kävijää eli keskimäärin 1 500 kävijää joka päivä. Näillä luvuilla ylletään liki samalle tasolle kuin ikisuosituilla dinosaurusnäyttelyillä aiempina vuosina

– Huippupäivinä 2 000 vierailijan raja ylittyi, joka alkaa olla kapasiteettimme ylärajoilla. Jos kävijöitä on enemmän, voi siitä aiheutua jonotustarpeita niin näyttelyn kuin ravintolankin puolella. Meille on tärkeätä, että kävijätyytyväisyys pysyy hyvällä tasolla, jonka mittareita seuraamme jatkuvasti.

Myllykoski arvelee kävijäryntäyksen syiksi kiinnostavat ja eriteemaiset näyttelyosiot, mutta myös koronakurimuksella on ollut oma vaikutuksensa.

– On varmasti monia, jotka kokevat lentomatkailun tai muut matkailutavat ihmispaljoudessa hankaliksi, joten omatoimisella kotimaanmatkailulla ja Heurekalla sen osana, on ollut kysyntää, Myllykoski pohdiskelee.

Tuore tunnustus

Hän myös kertoo aivan tuoreesta tunnustuksesta eli arvostetusta kansainvälisestä Red Dot-palkinnosta, jonka Heureka sai Brands & Communication Design 2022 -palkintoluokassa.

Palkinto myönnetään kohteelle, jossa toteutuu hyvä palvelumuotoilu ja luovuus.

Tunnustus ei ole sikäli yllätys, että Heurekan ydintä on luonteva palvelumuotoilu eli ne kaikki kekseliäät tavat, joilla suurella ja taustaltaan moninaiselle kävijäjoukolle tiedettä, tieteellisiä keksintöjä ja tieteellistä maailmankuvaa ylisummaan esitellään ja havainnollistetaan, olipa näyttelyvieras lapsi tai aikuinen.

Communication Design -palkintoa yritystunnusten graafisesta suunnittelusta, mainonnasta, vuorovaikutteisen median ratkaisuista tai äänisuunnittelusta on jaettu vuodesta 1993. Red Dot on muotoilupalkintotapahtuma, jonka järjestää vuosittain saksalaisen Nordrhein-Westfalenin osavaltion muotoilukeskus Essenissä. Tapahtumassa on sarjat tuotemuotoilulle, muotoilutoimistoille ja uusille tuotesuunnittelukonsepteille.

Teksti ja kuvat: Marko Jokela, Ulkokuva: Heureka Lähde: www.heureka.fi

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy