Huutokauppahelmet – Studebaker Avanti ja uranuurtajan loppuhetket

Studebakerin viimeiseksi hurraaksi jäänyt ylellinen Avanti-edustusauto on todellinen 1960-luvun aikakapseli.

Studebakeria on joskus luonnehdittu Yhdysvaltain Citroëniksi ja jotain samankaltaisuuksiahan automerkeissä on. Autonvalmistukseen viiden veljeksen perustama hevoskärrytehdas ryhtyi 1902 – ja heti sähköautolla. Bensiiniauto esiteltiin heti kannassa 1904. Täysin itsenäiseksi autonvalmistajaksi Studebaker pääsi elokuussa 1912. Tästä alkoi noin 50 vuoden villi kulku luksuksen, innovaatioiden ja toistuvien rahoitusongelmien saroilla..

1913 Studebaker sai kunnian toimia ensimmäisen autoalan lakon näyttämönä ja 1925 tehdas rakensi autoalan ensimmäisen testikeskuksen. 1929 pörssiromahdus ajoi kuitenkin iloisesti tuottonsa osinkoina jakaneen yhtiön ongelmiin ja 1933 Studebakeria kohtasi selvitystila, joka puolestaan johti potkut saaneen pääjohtajan Albert Russel Erskinen itsemurhaan.

Toisen maailmansodan aikana Studebaker rakensi huomattavan määrän US6-kuorma-autoja armeijalle ja osallistui mm. B-17-pommikoneiden moottoreiden rakentamiseen. Tähän viitattiin vielä sodan jälkeenkin, kun Virgil Exnerin luonnoksista muotoillut Studebakerit näyttivät vähän lentokonemaisilta edestä ja takaa.

1950-luvulle saavuttaessa Ford ja General Motors olivat myyntisodassa keskenään ja toisaalta Studebakerilla maksettiin työntekijöille alan yleistä tasoa paremmin. Studebaker järjesti itsensä fuusioon Packardin kanssa, mutta lopputulos ajoi uuden yhteisyrityksen konkurssikypsäksi lähes samantien.

1960-luvulle tultaessa Studebaker koitti vielä ryhtiliikettä Larkin ja Avantin voimin. Autot perustuivat vanhoihin alustoihin ja moottoreihin, mutta ne kätkivät juurensa hyvin.

Studebaker Avanti oli tehtaan mukaan Amerikan ainut "suorituskykyinen neljän hengen auto". 4,7-litraisella V8:lla ja remmiahtimella autolla saavutettiinkin 29 nopeusennätystä Bonnevillen suola-aavikolla. 40 päivässä suunniteltu lasikuitukori istutettiin pienemmän Lark-avoauton pohjalevyn päälle ja se olisi monimutkaisen muotonsa vuoksi voinut olla vaikea toteuttaa teräksestä.

Studebakerin korttitalo romahti kuitenkin 1963, jolloin yhtiö alkoi luhistumaan tehdas tehtaalta.

Romahduksen jälkeen Avantin tarina jatkui vielä kotiseudun Studebaker-jälleenmyyjien Altmanin ja Newmanin ostettua Avantin valmistuslinjat. Käsin rakennettua autoa myytiin nimellä Avanti II. Kaikkiaan Avanti-jatkoversioita nähtiin viideltä eri taholta, joista viimeinen järjestely päätti tarinansa 2006.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

1964 Studebaker Avanti

Reilut 99 000 mailia (n. 160 tkm) ajettu Studebaker Avanti ei juuri uutta häpeä. Auto on enimmäkseen alkuperäisessä kunnossa. Värinä on osuvasti "kulta" ja sisustavärinä on beige vinyyli.

Auto on ollut alun perin mekaanisella ahtimella varustettu R2, mutta siihen on jossain vaiheessa vaihdettu R1:n vapaasti hengittävä moottori. 15-tuumaisilla teräsvanteilla on kromityyliset pölykapselit ja Kontion Whitepaw Classic -valkokylkirenkaat.

Autossa ei ole tietojen mukaan havaittuja vikoja. Avantin mukana tulee ohjekirja, korjausopas, varaosakatalogi, rekisteröintipaperit ja katsastusraportti. Viimeisin katsastus on tehty heinäkuussa 2023 ja auto selvitti sen ilman huomautuksia.

Auto on tuotu Yhdysvalloista hiljattain Alankomaihin, josta se nyt myydään. Auto on ilmoitettuna Collecting Cars -palvelussa.

Lähde ja kuvat: Collecting Cars Teksti: Aake Kinnunen