Joulu Brysselin direktiivien varjossa – katso kuvat upeilta joulumarkkinoilta

Tiedetäänkö Brysselissä, mistä joulupukki on kotoisin? Ja kun EU:n alueella on niin erilaisia tapoja viettää joulua, miksei ole vielä joulu-direktiiviä? Vai onko? Nämä ajatukset nousivat mieleen kierroksella EU-pääkaupungin joulukojujen maailmaan.

Paras hehkuviini tulee Saksasta, loimulohta Suomesta, joulukinkun korvikkeena choucroute-annos Alsacesta/Elsassista, belgialaisia vohveleita, Pohjanmeren ostereita… ja katseltavana sekä hypisteltävänä upeita käsitöitä. Toki myös perinteiselle joulukrääsälle ja kliseille on niillekin paikkansa EU-pääkaupungin jouluhuumassa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Direktiivi joulun perumiseksi

Ja kun ollaan direktiivien luvatussa kaupungissa, on pakko miettiä Euroopan moninaisuutta ja jouluperinteitä. Ne ovat varsin kirjavat. Ja kun nykyään on muotia pahastua kaikesta, on pakko ihmetelä, miksei joulunviettoja ole saatu yhtenäistettyä.

Ei, etteikö joku olisi yrittänyt. Maltalainen Helena Dalli aloitti vuonna 2019 Von der Leyenin komission tasa-arvokomissaarina. Yksi hänen esityksistään vuonna 2021 oli joulu sanan poistaminen virallisista joulutervehdyksistä. Eli ei siis enää Hyvää Joulua vaan kansainvälisesti Hyviä Juhlapyhiä eli happy holidays tai season’s greetings. Samoin joululoma olisi muuttunut virallisesti talvitauoksi.

No, esitys sai aikaan – ei niin yllättäen pienoisen myrskyn, joten se poistettiin varsin nopeasti esityslistalta. Joulun viettäminen on siis ainakin toistaiseksi vielä polittisesti korrektia myös Brysselissä.

Pitkä perinne

Joulumarkkinoita on järjestetty Euroopassa jo satoja vuosia, ja etenkin saksankielisessä Euroopassa niillä on pitkät perinteet. Historia juontaa juurensa Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan ajoista, ja uskonpuhdistuksista tuolla aikakaudella.

Kaikkitietävän Wikipedian mukaan Dresdenin Striezelmarkt järjestettiin vuonna 1434, ja se oli yksi ensimmäisistä todellisista joulumarkkinoista. Tätä ennen ne olivat joulukuun markkinoina. Historiankirjoista löytyy näistä mainintoja: mm. Wien vuonna 1298, München (1310), Bautzen (1384) ja Frankfurt (1393).

Brysselissä perinne ei ole vielä niin vanha, nykymuodossaan ensimmäiset markkinat pidettiin 2000-luvun alussa, ja jouluhuumaa käy ihmettelemässä Brysselissä nykyään noin kolme miljoonaa kävijää. Kojuja on yhteensä yli 200.

Ja virallisestihan ei Brysselissä puhuta joulumarkkinoista vaan tapahtuma kulkee nimellä Winter Wonders – poliittisesti korrektia siis.

Laaja alue

Markkinahumu levittäytyy vanhan keskustan alueella varsin laajalle. Interaktiivinen kartta puhelimessa auttaa onneksi hienosti kokonaisuuden hahmottamisessa, ja kaikki on toki vielä kävelyetäisyyden päässä toisistaan.

Valtaosa kojuista sijaitsee Vismetissä, missä on myös iso 55 metriä korkea maailmanpyörä, josta voi käydä ihailemassa maisemia Brysselin yli.

Lapsille on pelejä, joissa voi voittaa joulkukrääsää. Joulukliseitä näkyy enemmän kuin riittävästi, mutta kaikesta kaupallisuudesta huolimatta meno on kuitenkin jotenkin sympaattista.

Aikuisille on puolestaan riittävästi juotavaa ja after ski -meininkiä.

Toinen kojukeskittymä on Sainte-Catherinen aukion ympärillä. Tarjolla on siellä enemmän naposteltavaa ja juotavaa.

Aukiolta löytyy myös karuselli lapsille, ja karusellin hahmot on napattu Jules Vernen romaaneista.

Aukion laidalla on myös hieno vanha kirkko, jonka kantaa aukion nimeä, eli Pyhän Katariinan kirkko. Siellä voi käydä hiljentymässä ja hakemassa joulun rauhaa. Samalla voi lämmitellä hetken, jos vaikka varpaat ovat kylmissään kävelylenkin jälkeen.

Kolmas joulukojujen keskittymä on lähempänä kaupungintalon lähellä Pörssiaukion eli Place de la Boursen ympärillä.

Ja totta kai kaupungintalolle ja Grand-Placelle eli raatitorille pitää myös suunnata. Siellä rakennusten seiniin heijastetaan upea valoshow.

Aukio on myös upean ja suuren joulukuusen koti.

Ja kun katolisella alueella ollaan, aukion laidalle on rakennettu myös joulunäytelmä missä Joosef, Maria sekä kolme viisasta itämaan tietäjää ovat Jeesus-lapsen ympärillä.

Muista käymisen arvoisista paikoista voi mainita vielä Place De Brouckèren, jossa on luistelurinki sekä karuselli, jossa pääsee ratsastamaan joulupukin reessä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Paras hehkuviini Saksasta

Hehkuviini on selvästi ykkösjuoma nolla-asteisessa talvi-illassa, sitä on tarjolla monessa kojussa. Mukillinen maksaa kaikkialla neljä euroa, mutta siitä veloitetaan viisi. Homma toimii siis panttimuki periaatteella. Kun mukin palauttaa, saa euron takaisin. Mukit ovat kaikkialla samanlaisia. Fiksua. Ei synny turhaa roskaa pahvimukeista.

Kysymme paikalliselta Stephanielta, mistä saa parasta hehkuviiniä. Vastaus on hänen kojustaan – tietenkin. Kun kysymme maata, vastaus tulee yhtä nopeasti: Saksasta! Moni juo hehkuviininsä sellaisenaan, mutta moni myös terästää sitä. Jägermeister on yllättävän suosittu vaihtoehto tähän.

Myös romanialainen Alex, Moldovasta kotoisin oleva Lavinia ja belgialainen Junior läheisellä toisella kojulla ovat samaa mieltä, että paras hehkuviini tulee Saksasta. He tilaavat sen valmiina 10 litran pakettina, jonka voi kaataa suoraan isoon keittimeen. Juoman alkoholipitoisuus on 8,5 %.

Kysymme myös kolmikolta, tietävätkö he, mistä joulupukki tulee. Ainoastaan Lavinia tietää, että joulupukki on kotoisin Lapista. Täydet pisteet Moldaviaan!

Suomikin edustettuna

Suomikin on läsnä Brysselin joulussa – ainakin tuotteiden merkeissä. Ranskalainen Quentin myy Norjasta ja Suomesta kotoisin olevia porontaljoja. Hintapyyntö on laadusta riippuen 180–240 euroa. Ja laatu on laadukkaissa taljoissa käsituntumalta todellakin priimaa. Quentin ei tiedä, mistä joulupukki on kotoisin. Ja kun kysyn, millä joulupukki nyt vie lahjat lapsille, kun porot on laitettu taljoiksi, vastaus tulee nopeasti: ”sähköskootterilla!”.

Suomi on esillä myös yhdellä ruokakojulla, missä saksalainen ja Frankfurtista kotoisin oleva Hugo paistaa loimulohta. Parinkymmenen euron hinta pienestä annoksesta tosin tuntuu näin suomalaisesta melko kovalta. Kojun vieressä on silti porukkaa, joskin moni vain lämmittää rapsakan nolla-asteisen illan viilentämiä käsiään. Ja totta kai Hugo tietää, että joulupukki on Suomesta.

Halpaa huikopalaa pieneen nälkään ei tosin ole muuallakaan. Paikalliset ravintoloitsijat Alex ja Clara myyvät omassa kojussaan paikallisten rakastamia kroketteja. Kuusi euroa pienestä suupalasta ei ole ihan vähän, vaikka ainakin turskalla täytetty kroketti viekin kieltämättä kielen mennessään.

Alex ja Clara ovat paikalla kolmatta vuotta, ja tämä on heille mahdollisuus tehdä omaa Kroket-ravintolaansa tutuksi. Clara on tietoinen joulupukin kotimaasta – tai ainakin kotialueesta, sillä moni tarjoaa vastauksesi ei Suomea, ei nimihirviö Korvatunturia vaan Lappia.

Käsitöitä

Brysselissä on myös panostettu joulumarkkinoihin sen verran, että paikalle on houkuteltua paikallisia käsityöyrittäjiä. Todistuksena tästä monen myyntikojun seinää koristaa tästä kertova sertifikaatti.

Yksi artisaaneista on Saksasta kotoisin oleva mutta nykyään Belgiassa asuva Annette, joka valmistaa kynttilävahasta kulhoja, joiden sisään tulee joko kynttilä tai pieni LED-valo. Annette koristelee kynttilälamppunsa luonnosta keräämillään kasveilla ja lehdillä.

Hollantilainen Anuar myy hienoja puisista osista kasattavia autojen pienoismalleja. Hänellä ei ole aavistustakaan joulupukin kotipaikasta, mutta pienoismallit ovat hienoja.

Kaiken kaikkiaan kojuissa on esillä kiitettävän paljon erilaisia pieniä koriste-esineitä, jotka eivät vie paljon tilaa lentolaukusta.

Myös vaatteita on paljon villaneuleista aina hieman persoonallisempiin vaatekappaleisiin.

Ja muistatteko lapsuudesta kynttiläkarusellit, jossa enkelit pyörivät kynttilän polttamisesta muodostuneen kuuman ilman voimalla? Niitä myy Sima. Hän arvaa, että joulupukki on Suomesta.

Ja kun suomalaisten tuntemaa joulupossua ei ole valitettavasti tarjolla, sen puuttuessa kannattaa kokeilla Alsacen/Elsassin alueelta kotoisin olevaa makkaraa hapankaalin kera. Annoksen nimi on nimihirviö choucroute. Sitä myy Romaniasta kotoisin oleva Mihaela. Hänkään ei tiedä joulupukin syntyhistoriaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Herkkuostoksia

Ja totta kai jouluostoksia voi tehdä myös paikallisissa liikkeissä, ja ainakin suklaapuodeissa on suorastaan pakko pysähtyä.

Toki myös muita herkkuja on tarjolla runsaasti; niin suolaista kuin etenkin makeaa.

Ja energiaa kannattaa tankata myös vohvelikahviloista. Myös silmät saavat samalla ruokaa.

Ja aivan kierroksen päätteeksi voi pysähtyä vielä legendaarisessa Fritlandissa syömässä rans… eikun belgianperunoita. Ne ovat luonnollisesti erinomaisia kaikkialla, erot syntyvät dippikastikkeista. Kannattaa kokeilla jotain muutakin kuin majoneesia ja ketsuppia.

Ja luonnollisesti hyvää olutta on tarjolla Brysselissä sitäkin riittävästi. Mekin rakastamme munkkeja tästä syystä.

Haahuilua jouluvalojen alla

Ja koska jouluvalot ovat tärkeä osa joulumarkkinoita, niitä on Brysselin katukuvassa runsaasti.

Valot ovat myös huomattavan erilaisia eri kaduilla. Tässäkin on selvästi direktiivin paikka!

Ja kaduilla päämäärättömästi ja kiireettömästi haahuillessa on aikaa katsella ja ihmetellä paikallisten elämää.

Samalla voi sattua jänniä kohtaamisia. Kyselimme myös vielä satunnaisilta vastaantulijoilta, mistä joulupukki on kotoisin. Ehkä noin joka viides tiesi oikean vastauksen. Tässä siis vinkki pohjoisen suuntaan. Kannattaisiko olla läsnä Brysselin joulumarkkinoilla promoamassa joulupukkia ja Rovaniemeä…

Teksti ja kuvat: Vesa Eskola