Slovenia on hieno keskieurooppalainen maa

Brežicen linnan museo kertoo sinulle kaiken, mitä et ole koskaan tiennyt haluavasi tietää Slovenian historiasta.

Brežicen linna Slovenian itäosissa on yllättävä helmi. Linnan upeat kattomaalaukset hurmaavat, ja lisäksi museossa avataan Slovenian historiaa. Elokuvien ystäville paikka on myös merkittävä, sillä linnassa on kuvattu mm. sellaiset elokuvat kuin Armour of God (Jackie Chan), Likainen tusina 3 (Telly Savalas) ja Rosencrantz ja Guildenstern ovat kuolleet (Richard Dreyfuss, Gary Oldman, Tim Roth).

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Historia taas tutuksi

Eurooppaan vanhoja linnoja mahtuu, joten ne tarvitsevat usein vetonaulaksi jotain muutakin kuin pelkät historialliset puitteet. Museo on luonteva lisä linnan tiloihin. Kotiseutumuseoilla on hieman kotikutoinen maine, mutta parhaimmillaan ne avaavat vierailtavan alueen historiaa mielenkiintoisella tavalla. Slovenia on esimerkiksi maa, joka ei ole kovin monelle suomalaiselle tuttu.

Kuten niin monessa itäisemmässä Keski-Euroopan maassa, myös Slovenian läpi on vaellettu tiuhaan tahtiin vuosisatojen saatossa. Siellä on asunut kelttejä, gootteja, slaaveja, frankkeja…

Tästä johtuen Slovenia on kuulunut historiansa aikana myös lukuisiin keisari- tai kuningaskuntiin. Vanhimmat linnoitetut asumukset viittaavat Hallstattin kulttuuriin, jonka jälkeen alueelle saapuivat keltit. Sitten olivat vuorossa roomalaiset, ja Rooman hajottua Slovenia oli osa Bysanttia. Sitten se kuului Karolingien keisarikuntaan, Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan, Unkarin kuningaskuntaan, Venetsian tasavaltaan, autonomisena Napoleonin Ranskaan ja tietysti myös Itävalta-Unkariin.

Pisimpään Sloveniaa hallinneiden Habsburgien alaisuudessa maa oli lähes 600 vuotta aina ensimmäisen maailmansodan päättymiseen asti. Sen jälkeen siitä tuli osa ensimmäistä Jugoslaviaa, joka tunnettiin myös serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskuntana. Melkoinen kulttuurien sekamelska siis.

Kaikki tuo historia aukeaa hienosti käymällä itäisessä Sloveniassa ja sympaattisessa Brežicen pikkukaupungissa sekä sen upeassa 1500-luvulla eli Habsburgien aikaan valmistuneessa linnassa. Linna rakennettiin ennen kaikkea suojaamaan aluetta turkkilaisilta.

Kivikaudelta nykyaikaan

Nykyisen Slovenian alueella ovat pitäneet valtaa siis monet kansat: keltit, roomalaiset, gootit, slaavit kuin myös frankit. Etnisesti Slovenia on siis mielenkiintoinen maa, joskin nykyisin se on luonnollisesti hyvin slaavilainen maa. Slovenia oli luonnollisesti myös osa Jugoslaviaa, kunnes se irtautui siitä kesäkuussa 1991.

Museon vanhimmat esineet ovat kivi- ja pronssikaudelta, ja näyttelyesineet ulottuvat lähes nykyaikaan asti. Esillä on mm. muinaisia työkaluja, koruja ja aseita. Osa on kaivauksista, osa on tehty alkuperäisen mallin mallin mukaan: kuten esimerkiksi museon kokoelmiin kuuluva täysikokoinen kelttiläisen sotavaunun malli.

Yksi merkittävimpiä alueen löytöjä on Ajdovskan luolan kaivaukset, joista on löytynyt nuoremmalle kivikaudelle ulottuvia todisteita menneistä haustausseremonioista. Kyseessä on ovat yksi Euroopan vanhimpia tunnettuja hautapaikkoja.

Museossa tuodaan myös esiin elämisen kehittyminen alueella. Isossa osassa Sloveniaa vuoret pitävät elämän karuna, mutta maan itäosista löytyy hedelmällistä tasankoa, jota halkovat vielä isot joet. Sijaintinsa ansiosta hedelmällisessä jokilaaksossa Brežicen kylä kasvoi keskiajalla merkittäväksi kauppapaikaksi.

Mielenkiintoinen yhteinen piirre Slovenian ja Suomen kanssa on myös molempien maiden kielen kehittyminen. Se alkoi uskonpuhdistuksista 1500-luvulla, ja Slovenian kohdalla maan kieli ja kulttuuri ovat sidoksissa vuonna 1583 painettuun raamattuun, jonka käänsi Jurij Dalmatin. Kyseessä oli yksi ensimmäisiä sloveniaksi painettuja kirjoja.
Ensimmäinen suomenkielinen kirjahan on puolestaan vuonna 1543 painettu Mikael Agricolan Abckiria, jota Agricola työsti samaan aikaan kuin Uuden testamentin ensimmäistä käännöstä.

Matkalaisen palkitseva Slovenia

Brežicen linnaan ajaa Zagrebin lentokentältä noin tunnissa, Ljubljanasta matkaan kuluu aikaa noin puolitoista tuntia.

Eikä Sloveniassa ole pakko keskittyä vain maan kulttuuriin. Matkailijaa palkitsevat upeat keskieurooppalaiset maiset vuorineen ja järvineen. Aktiivilomalaisia hemmotellaan runsailla patikointireiteillä, opastettuja polkuja on yli 10 000 kilometrin edestä. Kiipeilijöillekin löytyy haastavia rinteitä, Slovenian korkein vuori on 2864 metrin korkeuteen ulottuva Triglav. Voit lukea lisää sekä Sloveniasta että myös Moottorin vinkit aktiivisille ulkoilmaihmisille tästä linkistä.

Brežicen museolinnan kotisivut: https://pmb.si/en/

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy