Käytetyt erikoisuudet

Keskimoottorinen italialainen urheiluauto ei maksa omaisuutta, jos tuntee murtoluvut. Fiat X1/9 tunnetaan myös sellaisena.

Murtoluku-Fiat on käsite, jonka lähes jokainen autoharrastaja tuntee. Tällä viitataan Fiatin, ja myöhemmin Bertonen, valmistamaan Fiat X1/9 urheiluautoon. Nimi on suoraan valmistajan silloinen tapa numeroida prototyypit. X1 viittaa tässä henkilöautoon ja 9 toimii järjestysnumerona.

Kun ajamisen riemua mitataan kilogrammoissa tai mutkatiellä, niin X1/9 ilmoittautuu joukkoon. Sen teho ei saa tanssimaan tanhua - etenkään nykypäivänä. Murtoluku pitää saada sinne missä ruuhkaliikenne on kaukainen muisto vain.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Fiat X1/9

Ensiaskeleet Fiatin keskimoottoriauto otti jo vuonna 1969 Torinon autonäyttelyssä, jossa esiteltiin Marcello Gandinin piirtämä Bertonen konseptiauto Autobianchi Runabout. Kiilamainen muoto oli ilmiselvä ilman suurempaa automuotoilun asiantuntijuuttakin. Vaikutteita oli otettu moottoriveneiden maailmasta ja esimerkiksi ajovalojen sijoittelu oli poikkeuksellinen.

Runabout oli kuitenkin paljon enemmän kuin muotoilututkielma, sillä Fiat 128 tekniikkaan pohjautunut konseptiauto oli suunnitteilla tulevaksi Fiat 128 Spideriksi. Vaikka konsepti oli villi, niin erityisesti sen sivuprofiilista voi erottaa runsaasti yhtäläisyyksiä lopulliseen tuotantomalliin.

X1/9 moottori — Moottori sijaitsee X1/9:n etu- ja taka-akselien välissä, jolla auton pituussuuntainen painojakauma saadaan keskelle.

Kolme vuotta myöhemmin esiteltiin Fiat X1/9, joka oli hyvin pitkälti tuotannon vaatimilla muutoksilla kesytetty Runabout. Kevyt ja ketterä keskimoottoriauto oli silti kaikkea muuta kuin kesy. Suotuisalla painojakaumalla ja hyvällä alustasuunnittelulla luotiin urhea urheiluauto.

Fiat X1/9 lainasi voimalinjansa etuvetoisesta Fiat 128 -mallista, mutta moottori ja vaihteisto olikin nyt sijoitettu taka-akselin läheisyyteen. Näin autossa oli MacPherson-pyöräntuenta molemmilla akseleilla ja kaikkia neljää pyörää hidastamaan oli valjastettu levyjarrut. Keskimoottoriurheiluauto onnistuttiin luomaan kohtuullisin kustannuksin

X1/9 tavaratila — Takatavaratila sijaitsee murtoluvussa perinteisellä paikalla, mutta auton etuosasta löytyy vielä toinenkin tavaratila.

Kuljettajan selän ja moottorin välissä sijaitsee ainoastaan polttoainetankki ja varapyörä. Tavaratiloja on kaksin kappalein - yksi auton molemmissa päädyissä. Fiat X1/9 on targakattoinen, ja irrotettava kattopala mahtuu mukaan etutavaratilaan.

Keveys on murtoluvun mittari, sillä vaaka ei kipua tuhanteen kilogrammaan edes myöhempien suuremmalla moottorilla varustettujen yksilöiden myötä. Fiat X1/9 itsekantava kori valmistettiin Bertonen koripajalla, josta jatkettiin Fiatin Lingotton tehtaalle loppukokoonpanoon.

Bertone X1/9

Kaupan on vuonna 1988 ensirekisteröity murtoluku. 80-luvun puolella myös lopputuotanto siirtyi Lingotton tehtaalta kokonaan Bertonelle ja samalla valmistajan merkintä vaihtui Fiatista Bertoneksi. Tästä syystä löytämämme yksilön myyntinimenä on Bertone X1/9.

Myyntiyksilön ulkokuori on harmaa ja vanteet on sävytetty samaan sävyyn. Yhdistelmä on näkökulmasta riippuen joko hillityn tyylikäs tai tappavan tylsä 70-luvun värikkäisiin vaihtoehtoihin verrattuna. Istuimet ja ratti saattavat hyvinkin olla alkuperäiset, mutta vaihdekepin nuppi vaikuttaa hieman oudolta vihreine osioineen - varmaksi emme mene kuvista sanomaan.

Tämä loppupäätä edustava malli saattaa olla erinomainen vaihtoehto, sillä murtoluku koki runsaasti parannuksia tuotantonsa aikana. Moottori on tässä alkuperäistä suurempi 1498 kuutiosenttimetrin tilavuudellaan. Vääntö- ja teholukemat kasvoivat moottorin myötä, joista jälkimmäinen 85 hevosvoimaan. Samaan aikaan vaihteistoon lisättiin viides vaihde.

X1/9 istuimet — Murtoluvun sisätilat kutsuvat mutkateille kokeilemaan auton kykyjä.

Muutoksilla oli suuri vaikutus suorituskykyyn, sillä sekä kiihtyvyys että huippunopeus paranivat merkittävästi. Bertone X1/9 ei jää paljoa 200 kilometrin tuntinopeuden saavuttamisesta. Tässä suunnittelufilosofiassa suoranopeutta tärkeämpää on kuitenkin kaarreajokäytös, joka selviää vasta koeajon myötä.

Teksti: Henri Posa, Kuvat: Tori.fi, Fiat