Kimi Räikkönen ja Kari Hotakainen: kivikasvot kirjailijoina

Kun viimeisin Ferrarin F1-mestari julkaisee ensimmäisen elämänkertansa Finlandia-palkitun kirjailijan tekemänä, kiinnostus ei tunne rajoja.

Karaokeravintola Wallis Helsingin Katajanokalla on tupaten täynnä median edustajia, avustajia sekä kirjakustantamo Siltalan henkilökuntaa. Kaikki odottavat vain kahta asiaa: milloin yksi Suomen kuuluisimmista urheilijoista, ja yksi tunnetuimmista kirjailijoista, saapuvat haastattelupisteelle, kymmenien kameroiden eteen.

Tyylikkään sähkönpunaiseen pukeutunut, aina yhtä aurinkoiselta näyttävä juontaja Mervi Kallio tehostaa tunnelmaa omalla läsnäolollaan: h-hetkellä eli kello kymmeneltä hän kuuluttaa paikalla olijoille tilaisuuden tähtien myöhästyvän muutamalla minuutilla.

On kuin olisi päässyt mukaan Formulasirkukseen, siihen tv-ohjelmaan, missä Kallio luo lähtökohtia tuleviin F1-viikonloppuihin, haastattelee kuskeja sekä tallien jäseniä ja paljastaa kaikkea mielenkiintoista kuninkuusluokan kulissien takaa. Tässä lajissa toimittajistakin tulee staroja.

Ja vaikka karaoken vetämiseen olisi oiva mahdollisuus, sitä ei Kimi Räikköseltä tänään nähdä: tarkoitus on markkinoida tuoretta teosta, ”Tuntematon Kimi Räikkönen”, yhdessä kirjailija Kari Hotakaisen kanssa. Tämä on merkittävä tapaus, sillä aiemmissa Kimistä kertoneissa kirjoissa Räikkönen ei itse ole ollut tekijänä mukana.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Sama siviiliminä

Odotus palkitaan pian, kun Räikkönen ja Hotakainen laskeutuvat parvelta portaita pitkin Kallion viereen. Kimin olemus valkoisessa t-paidassa, mustissa farkuissa ja valkoisissa tennareissa on niin tavallinen, ettei häntä ensin meinaa edes tunnistaa maailmankuuluksi formula 1 -sankariksi.

Kaikesta kuultaa läpi se, että täällä Kimi on läsnä omana itsenään – Ferrarin logoja tai nauhurin kanssa päivystäviä media-avustajia ei näy missään. Räikköselle ojennettu mikrofoni sentään on punainen, kun Kallio ja Hotakainen saavat tyytyä mustiin samanlaisiin.

Eikä pr-pointteja sentään ole täysin haudattu: kysymykset, joita toimittajat voivat juonnetun osuuden jälkeen kaksikolle esittää, saavat käsitellä ainoastaan kirjaan liittyviä asioita. Päähenkilöistä toinen kuittaa tilaisuuden omalla tyylillään:

– Jos mä olisin saanut päättää, meistä kukaan ei istuisi täällä tänään, Räikkönen naurattaa yleisöään.

Häkkisen ja Salon perässä

Kimin ura formula ykkösissä alkoi syksyllä 2000 erikoisissa merkeissä. Useiden karting-vuosien jälkeen takana oli vain kourallinen kilpailuja Formula Renault -luokassa, kun Sauber-talli päätti testien jälkeen palkata Räikkösen Toyotalle siirtyneen Mika Salon paikalle.

Vain 21-vuotiaan nuorukaisen kykyjä kuninkuusluokkaan epäiltiin yleisesti, mutta useat pistesijat sekä virheetön ajo vakuuttivat kaikki tahot – mukaan lukien McLaren-Mercedeksen, joka nappasi Räikkösen sapattivuodelle jääneen Mika Häkkisen paikalle kaudeksi 2002.

Tuo kaksinkertaisen F1-maailmanmestarin sapattivuosi vaihtui sittemmin pysyviksi ”eläkepäiviksi”, mutta fanit olivat siinä vaiheessa saaneet jo oman lempilapsensa.

Kuten Häkkinen aikanaan, myös Räikkönen pesi McLaren-tallikaveri David Coulthardin mennen tullen, ja vain liukastuminen radalle levinneeseen öljyläikkään vei Kimiltä uran ensimmäisen F1-voiton heinäkuussa Magny-Cours’n radalla ajetussa Ranskan GP:ssä.

Melkein triplamestari

Hieman paremmalla onnella Räikkönen olisi tänä päivänä peräti kolminkertainen F1-mestari, Ferrarilla vuonna 2007 saavuttamansa tittelin lisäksi.

Hopeaa Michael Schumacherin Ferrarin takana tuli jo kolmannelta kaudelta vuonna 2003, ja maaliskuussa Kimi saavutti avausvoittonsa Malesian GP:ssä Kuala Lumpurin radalla. Todellisessa lennossa Räikkönen oli myös kaudella 2005, mutta joutui taipumaan jälleen kakkoseksi Fernando Alonson Renaultille.

Ikimuistoisin tuon kauden, ja kenties koko uran, voitoista koettiin Japanin GP:ssä Suzukan radalla. Lähtöruudusta 17 kisaan startannut Räikkönen ohitti kisaa johtaneen Giancarlo Fisichellan Renaultin viimeisellä kierroksella – pääsuoran jälkeisessä nopean oikean mutkan ulkokaarteessa.

Siinä nousi katsojilla tukka pystyyn, ja kisan jälkeen McLarenin tallipäällikkö Ron Dennis purskahti haastattelussa onnen kyyneliin. F1 pienoiskoossa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ennätysmyynti edessä

Harva suomalainen oikeastaan täysin käsittää, miten kuuluisa urheilija – ja myyttinen hahmo oman lajinsa piirissä – Kimi Räikkönen on. Ehkä juuri se, että mies ei ole missään vaiheessa uraansa vajonnut pr-puheiden valtavirtaan, vetoaa F1-fanien sieluihin ympäri maailmaa.

Se, että suomalaiskuski ajaa vielä kaikkein pyhimmässä tallissa eli Ferrarilla, vain kirkastaa sädekehää. Etenkin, kun Kimi palasi Maranellon punaisiin kaudeksi 2014 – temppu, jota kovin moni kuski ei ole F1-historiassa tehnyt.

Mutta kyllä Kimiä Suomessakin kannustetaan, siitä ei ole epäilystä. Häntä uran alusta saakka seuranneille on ihan sama, jos viime kausina ei ole aina sujunut niin hyvin tallikaveriin verrattuna tai jos viimeisestä F1-voitosta on kulunut aikaa jo viisi ja puoli vuotta.

Eipä ihme, että läheiseen kirjakauppaan Helsingin keskustassa oli syntynyt jo satojen ihmisten jono, kun Räikköstä – ja Hotakaista – fanittavat tai muuten vain herroista kiinnostuneet halusivat saada tuoreen teoksen itselleen.

Seuraava kisa – neljän viikon kesätauon jälkeen – ajetaan Belgiassa Spa-Francorchamps’n radalla, missä Kimi on juhlinut voittoa aikanaan neljästi. Mikä olisikaan makeampaa kuin ykköstila juuri tuolla Ardennien vuoristossa, tai ehkä sittenkin viikko siitä eteenpäin maagisessa Monzassa. Paitsi, että Kimi tekisi sen Ferrarin kotiradalla, kyseessä olisi ensimmäinen suomalaisen ajama F1-voitto Italiassa. Toivossa on hyvä elää.

Kirja kertokoon kaiken

Täällä mediatilaisuudessa formula ykkösistä ei kuitenkaan saa suoraan puhua. Tai toki Suomessa sananvapaus vallitsee, mutta syvän ammatillisia vastauksia vaikkapa Ferrarin iskukyvystä Euroopan-kauden pian päättyessä lienee turha toivoa.

Varsinkin, kun Kimin vastaukset toimittajien kysymyksiin alkavat lähes aina samalla, tunnetulla kaavalla: ”Ei se oikeastaan mitään ole muuttanut...” Hatunnosto Mervi Kalliolle, joka saa – tai joutuu – tekemään tätä työkseen joka ikisenä GP-viikonloppuna.

Lienee parasta syventyä itse teokseen ja laajentaa tajuntaa edellä mainitusta Kimin urasta. Nappaamme yhden kappaleen mukaan läksiäislahjaksi, nyt kun näitä vielä saa. Ei liene epäilystä siitä, mitä ahmitaan seuraavina päivinä. Sitten on tarkemman analyysin paikka.

Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Roman Razinkov