Lisää kameravalvontaa ja rangaistuksia – Poliisihallitus haluaa laskea rikesakon puuttumisrajaa

Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys vaatii nykyisten kameravalvontatolppien näkyvyyden lisäämistä. Kameratolpan ensisijainen tavoite ei ole toimia sakkoautomaattina vaan saada kuljettajat ajamaan nopeusvalvonta-alueella sallittua turvallista nopeutta.

Poliisin Liikenneturvallisuuskeskus ilmoittaa lähettäneensä ylinopeutta kameroihin ajaneille kuljettajille 62 000 kirjettä vuoden 2016 kesäkuussa. Kyseisistä kirjeistä 60 prosenttia on sisältänyt kirjallisen huomautuksen. Loput 40 prosenttia on sisältänyt joko rikesakon- tai rangaistusmääräyksen.

Mielipiteitä jyrkästi jakavan kameravalvonnan tuloksiin ei kuitenkaan olla täysin tyytyväisiä. Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys ry:n mukaan Poliisihallitus on esittänyt, että rikesakon puuttumisrajaa laskettaisi nykyisestä 8 km/h:sta 7 km/h:ssa.

Huomautusten sijaan rikesakkoja

Käytännössä muutos tarkoittaisi esimerkiksi sietä, että vuosittain noin 40 000 nykyistä huomautusta lähtisi kuljettajille jatkossa rikesakkoina.

Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys ry:n mukaan Suomessa on toimintakunnossa noin 930 liikennekameravalvontatolppaa. Näihin tolppiin asennettavia kameroita on hankittu tähän mennessä noin 100 kpl. Poliisi on juuri tehnyt päätöksen siitä, että uusia kameroita hankitaan 60 kpl.

Automaattisen liikennevalvonnan lisääntymisen myötä on keskusteltu runsaasti siitä, kuinka paljon automaattinen liikennevalvonta tuottaa tehokkuudellaan rahaa valtion kassaan. Liikkuvan poliisin Perinneyhdistyksen mukaan on keskusteltu jopa 1 miljardin tuotosta, jos kaikki nykyiset tolpat varustettaisiin kameroilla.

Liikenneturvallisuuden kohentumisesta vastaavaa arviota ei ole toistaiseksi esitetty.

Kameravalvonta kaipaa lisää väriä

Kameravalvontaan kriittisimmin suhtautuvat näkevät kameratolpat pikemminkin rahantekokoneena kuin liikenneturvallisuutta parantavana teknisenä liikenteenvalvontana. Täysin hyödyttöminä kameroita ei kuitenkaan voine pitää.

Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys esittää, että automaattisen liikennevalvonnan tulisi keskittyä vain ja ainoastaan liikenneturvallisuuden parantamiseen eikä tulovirran hankkimiseen valtiolle. Yhdistyksen mukaan kamerat ovat olemassa liikenneturvallisuutta eikä valtion budjetin rahoitusta varten. Yhdistyksen mukaan automaattiseen liikennevalvontaan tarvitaan lisää väriä.

"Maamme tiestöllä olevat kameratolpat ovat väritykseltään harmaita ja paikoin kuljettajien on jopa vaikea havaita kameratolppaa ennen kuin hän on lähes sen kohdalla."

Huono havaittavuus aiheuttaa muun muassa tarpeettomia äkkijarrutuksia.

"Esitämme, että maamme liikennevalvontakameratolpat väritetään näkyvällä värillä tai ne merkitään muuten näkyvällä tavalla esimerkiksi fosforiteipeillä. Olisi myös toivottavaa, että jokaisesta kameratolpasta annettaisiin ennakkovaroitus kuljettajille ennen kameran valvonta-alueelle saapumista."

Kameravalvonta paremmin havaittavaksi

Liikkuvan poliisin Perinneyhdistyksen mukaan nykyiset kameratolpat sijoittuvat liiallisesti suorille tieosuuksille. Niille parempi paikka olisi onnettomuusherkissä tienkohdissa kuten risteyksissä, teiden kapeikoissa ja jyrkissä kaarteissa.

Nykyään automaattivalvonnasta kerrotaan kyltittämällä tieosuus, jonka varrella automaattivalvontaa on. Erikseen jokaisesta kameratolpasta ei varoiteta, sillä lainsäädäntö ei moista vaadi.

Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys katsoo, että kuljettajille tulisi olla riittävän hyvä mahdollisuus havaita kameratolppa ajoissa ja hidastaa ajonopeutensa sallittuun. Parempi näkyvyys palvelisi yhdistyksen näkemyksen mukaan kameravalvonnan esisijaiseksi tavoitteeksi tarkoitettua liikenneturvallisuuden kohentamista, kun kuljettaja kuljettaja ajaisi nopeusvalvonta-alueella sallittua turvallista nopeutta.

Tolppien parempi havaittavuus vähentäisi yhdistyksen näkemyksen mukaan juuri huomautukseen johtavia ylinopeuksia.

Lähde: Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys ry, Kuva: Antti Hentinen