25.6.2018 Ajoneuvot MagneRide – näin toimii magneettinen iskunvaimennin Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Älykkästä tietokoneohjattua iskunvaimennusta voi demonstroida yksinkertaisella lelulla. Auton iskunvaimentimen tehtävä on lopulta yksinkertainen: sen täytyy yksinkertaisesti pitää pyörän ja korin liikkeet kurissa. Pyörän tulisi seurata orjallisesti tienpintaa ja korin kulkea ilman minkäänlaista pystyliikettä. Jos iskunvaimennusta ei olisi, saisi töyssyissä ja kuopissa virittyneet jouset korin vellomaan villisti ylös ja alas. Tällaista käytöstä estetään muuttamalla pyörien kautta jousiin siirtynyt ylimääräinen liike-energia lämmöksi. Tavallisesti se tehdään hallitsemalla öljyvirtaa venttiileillä. Samaa periaatetta on vuosikymmenten aikana hiottu valtavasti eteenpäin. Vaikka iskunvaimentimen tehtävä on sinänsä varsin yksinkertainen, on ne opittu näkemään yhtenä henkilöauton hohdokkaimmista komponenteista. Ne ovat jarrusatuloiden ja istuinten ohella harvoja osia, joiden valmistajia autotehtaat mielellään korostavat. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Magneteo.. Magneto…äh, magnetoreologinen Ja juuri siihen liittyy tämänkin jutun ydin: uudistuneen Ford Mustangin ensikoeajolla Moottori pääsi tapaamaan BWI Groupin MagneRiden edustajia. MagneRide-iskunvaimentimien toteutustapa on sen verran nerokkkaan yksinkertainen, että yhtiö oli rakentanut aiheesta jopa näppärän demon. Palataan siihen kohta. MagneRide on nimensä mukaisesti magnetismiin perustuva iskunvaimennin. Mistään magneettilevitaatiosta ei ole kyse, vaan magnetoreologisesta nesteestä, mikä suomeksi tarkoittaa nestettä, jonka kyky vastustaa virtaamista riippuu magneettikentästä. Käytännössä iskunvaimentimessa on tietokoneohjatut sähkömagneetit, joiden voimakkuutta säätämällä vaikutetaan nesteen virtausherkkyyteen ja siten iskunvaimentimen vaimennustehoon. Magnetoreologinen neste koostuu synteettisestä öljystä ja mikrometrien kokoisista rautapartikkeleista. https://youtu.be/msbWYuk0Zdg Audin esittelyvideo Magnetic Ridesta on vanha ja saksalaisen kuiva, mutta se kertoo paljon MagneRide-iskunvaimentimien toiminnasta. Yksinkertainen demo kertoo kaiken Tätä MagneRide esittelee hyvin yksinkertaisella koejärjestelyllä: kaksi ruiskua yhdistetään toisiinsa kumiputkella ja paketti täytetään magnetoreologisella nesteellä. Näin ruiskut toimivat mäntinä, jotka työntävät nestettä toistensa välillä. Ne liikkuvat hyvin herkästi, kunnes keskelle ohuimpaan kohtaan asetetaan magneetti. Se jäykistää nesteen välittömästi, ja ruiskusta tulee lähes mahdoton painaa pohjaan. Autossa tämän magneetin tilalla on tietokoneohjattu sähkömagneetti (uusimmissa MagneRide-iskunvaimentimissa peräti kaksi). Käytännössä alustaa ohjaakin sähköinen ohjausyksikkö, joka monitoroi auton liikkeitä ja ohjaa jokaisen pyörän iskunvaimentimia halutun käyttäytymisen takaamiseksi. Nesteen mukautuvan ominaisuuden ansiosta iskunvaimentimen vaimennuskykyä voidaan reilusti ja hyvin nopeasti – valmistajan mukaan jopa 1 000 kertaa sekunnissa. Ensimmäisen MagneRide-alustan esitteli General Motors vuoden 2002 Cadillac Seville STS:ään. Sittemmin iskunvaimentimia on alettu käyttää laajalti GM-konsernissa, mutta niitä hyödynnetään myös muun muassa Ferrareissa, Lamborghini Aventadorissa, Honda NSX:ssä ja esimerkiksi Audin malleissa Magnetic Ride -nimellä. Kuten niin monesti muutoinkin automaailmassa, tarjoaa erinomainen teknologia vasta avaimet hyvään suoritukseen – tärkeintä on se, miten hienosti autonvalmistajan kehitysosasto osaa virittää sen toimimaan. Teksti: Lauri Ahtiainen, kuva: Audi video: Moottorin työryhmä ja Audi Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 18.7.2026 Ajoneuvot Aston Martin valmistautunee kyberhyökkäyksiin ja elektroniseen sodankäyntiin julkistamalla digitaalisen sotilasajoneuvon 17.7.2026 Ajoneuvot Kaikki eivät halua ajaa katumaastureilla – tämä on Dacian ratkaisu 16.7.2026 Ajoneuvot Nämä ovat kiinalaisen Denzan uutuudet – Z ja BAO 5 taistelevat aivan eri luokissa 13.7.2026 Ajoneuvot Euroopan myydyin Jeep kokee uudistumisen – Avenger saa enemmän varusteita ja seitsemän valoa 10.7.2026 Uutinen Sosiaali- ja terveysministeriö asetti suomalaisen pienmetsäkoneen luovutuskieltoon 9.7.2026 Uutinen Hyviä uutisia! Dacia Sandero tekee paluun Suomeen – Euroopan myydyin ja Suomen halvin 3.7.2026 Ajoneuvot Kia uudistaa Euroopassa poissaolollaan loistanutta Seltosta – sähköauton ominaisuuksia hybridissä? 3.7.2026 Uutinen 100 vuotta Mercedes-Benziä – ensimmäisestä autosta maailman teille 30.6.2026 Matkailu Matka sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin jatkuu: sukutapaaminen, virtahaasteita ja luonnon helmaan Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 19.7.2026 Kuluttajat Dacian moottori hajosi 70 000 kilometrissä, mutta sitten katse kääntyi auton huoltohistoriaan 20.7.2026 Matkailu Auto rikki ja avain poikki: perheen karavaanariuran tulikasteesta kotimaan matkailun riemuun 19.7.2026 Kotimaanmatkailu Ruuhinevalta löytyy yksi Suomen erikoisimmista nähtävyyksistä 21.7.2026 Prätkäpodi Prätkäpodi jakso 43: Royal Enfield ei ole roskaa – Himalayan 450 on loistava adventure 19.7.2026 Klassikko Tämän Škodan muodot luotiin tuulitunnelissa jo 1930-luvulla 19.7.2026 Kuluttajat Dacian moottori hajosi 70 000 kilometrissä, mutta sitten katse kääntyi auton huoltohistoriaan 17.7.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä nämä numerosarjat vanhojen paketti- ja kuorma-autojen kyljessä tarkoittavat? 19.7.2026 Kotimaanmatkailu Ruuhinevalta löytyy yksi Suomen erikoisimmista nähtävyyksistä 20.7.2026 Lentokoneet Venäläisen Volga-Dneprin entisen tytäryhtiön entisen brittitytäryhtiön entinen rahti-Jumbo pyörähti vanhojen aikojen muistoksi Helsinki-Vantaalla 19.7.2026 Klassikko Tämän Škodan muodot luotiin tuulitunnelissa jo 1930-luvulla 28.6.2026 Laivat Jos Silja Serenadella ja -Symphonylla on kummallakin ajettu yli 150 000 tuntia ja niiden koneiden vaihtoväli on 15 000 tuntia, monennetko koneet niillä ovat nyt menossa? 26.6.2026 Traktorit Juha Kankkunen ajoi tällä Valtralla ennätyksellisellä 130 km/h nopeudella – kaiken huipuksi vielä jäällä 29.6.2026 Lentokoneet Helsinki-Vantaalla vieraili juuri maailman suurin liikesuihkukone, joka on ottanut nimiinsä jopa 150 eri kaupunkien välistä nopeusennätystä 19.7.2026 Kuluttajat Dacian moottori hajosi 70 000 kilometrissä, mutta sitten katse kääntyi auton huoltohistoriaan 17.7.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä nämä numerosarjat vanhojen paketti- ja kuorma-autojen kyljessä tarkoittavat?