Matkailukohde syvältä – tuhatvuotinen Rammelsberg

Rammelsberg ei ole tunnettu kaivos syvyydeltään, löydöksiltään tai kooltaan, mutta se toimi yhtäjaksoisesti vuosina 968-1988 eli yli tuhat vuotta.

Teollisuudellaan merkittäväksi valtioksi kehittyneessä Saksassa on myös asiasta kertovia museoita.

Rammelsberg ei ole tunnettu kaivos syvyydeltään, löydöksiltään tai kooltaan, mutta se toimi yhtäjaksoisesti yli tuhat vuotta. Vuosien saatossa sen uumenista on nostettu yhteensä 27 miljoonaa tonnia malmia.

Pääasialliset tuotteet ovat sinkki, kupari, lyijy, hopea ja kulta.

Hovien tarpeista…

Arkeologisissa kaivauksissa Rammelsbergin vuoren alueelta on löydetty malmin kappaleita ja sulatusvälineitä, joista on päätelty alueella kaivetun jo kolmannella vuosisadalla.

Ensimmäiset maininnat kaivostoiminnasta löytyvät kuitenkin vasta vuodelta 968, jolloin Otto Suuri, Saksin Herttua ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari kaivautti alueelta hopeaa hovin käyttöön.

Vuoren juurella sijainneen Goslarin kaupungin kukoistus alkoi, kun vuoren rikkaudet houkuttelivat Henri II:n rakennuttamaan keisarillisen palatsin kaupunkiin.

…sotavalmisteluihin

Rooman valtakuntaan kuuluneet saksalaiset ruhtinaat ja herttuakunnat tietysti nahistelivat kaivoksen omistuksesta tuon tuostakin joko asein tai lakituvassa, mutta kasvava kulutus piti kaivoksen toiminnassa lyhyitä katkoksia lukuun ottamatta.

Välillä Goslarin kaupunginkin hallinnassa ollut Rammelsberg päätyi saksalais-roomalaisen keisarikunnan hajottua 1800-luvulla Preussin kuningaskunnalle.

Vuodesta 1936 alkaen kansallissosialistinen Saksa laajensi kaivosta sotaan valmistautumiseksi ja suurin osa nykyisistä rakennuksista onkin tältä ajalta.

Viimeisenä toiminut Preussag-kaivosjätti lopetti toiminnan kesällä 1988 kaivoksen malmisuonien ehtyessä, vaikka lähiseudulla on löydetty merkkejä toisesta suonesta.

…turistikohteeksi

Rammelsbergin kaivos valittiin vuonna 1992 ensimmäisenä saksalaisena teollisuuskohteena UNESCON maailmanperintökohteiden listalle.

Se on pysähdyksen väärti jo sellaisenaan, mutta yhdessä alueen muiden maailmanperintökohteiden Goslarissa ja Hildesheimissa kanssa ehdottomasti hyvä matkakohde.

Alueelta löytyy kattavat näyttelyt kaivostoiminnasta, mineraaleista ja elämisestä kaivoksessa eri aikakausilla. Välineistöä ja koneita on runsaasti esillä pääasiallisesti tosin maailmansotien jälkeiseltä ajalta.

Malminkäsittelytilojen ja maanalaisen vesivoimalan lisäksi vierailun kohokohta on opastettu retki kaivostunneliin.

Teksti ja kuvat: Petri Munukka