Meripelastusseura pelasti viime vuonna todennäköiseltä menehtymiseltä 46 ihmistä

Kokeneelle kipparillekin sattuu. Onneksi on Trossi.

Veneen pelastaminen on useimmiten maksullista, jos ihmishenkiä ei ole vaarassa. Ihmiset pelastetaan aina korvauksetta, mutta veneen kiireettömästä siirrosta peritään omakustannushinta. Summa voi nousta satoihin euroihin. Keskimääräinen hinausmaksu on 306 euroa kerralta. Tällä summalla kustannat Trossin veneesi turvaksi vuosiksi. Trossi-jäsenenä veneilet huolettomammin.

Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelu takaa myös veneellesi maksuttoman avun. Samalla tuet vapaaehtoista meripelastustyötä.

Jos matkasi vesillä yllättäen keskeytyy, saat hinauksen lähimpään satamaan, mihin on saatavissa korjauspalveluita ja apua korjaajan ja veneen väliaikaisen säilytyspaikan hankkimisessa.

Trossi-palvelu on saatavana niissä vesistöissä ja vesistöjen osissa, joissa Meripelastusseuralla on pelastusasemia. Käytännössä palvelu kattaa koko rannikkoalueen ja suurimmat sisävesistöt sekä joitakin yksittäisiä järviä. Trossi-palvelun saa myös Ahvenanmaalla, Ruotsissa, Norjassa ja osin Tanskassa.

Suomessa meripelastusseuralla on 62 pelastusasemaa ympäri maata rannikolla ja sisävesillä. Apuun tulee aina lähin ja tarkoituksenmukaisin yksikkö.

Trossi-jäsenpalvelun hinta on 80 euroa kalenterivuodessa, lisävene vain 45 euroa. Jäsenedut ovat voimassa heti maksusuorituksesta. Trossi-tarra veneessä on myös kannanotto veneilyturvallisuuden puolesta.

Trossi-maksut käytetään maamme vapaaehtoisen meripelastustoiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Viime vuonna vapaaehtoisilta meripelastajilta sai apua 3776 ihmistä ja 1 639 alusta.

Lisätietoja: www.trossi.fi

Meripelastusseura

Suomen Meripelastusseura on vuonna 1897 perustettu meri- ja järvipelastusyhdistysten keskusjärjestö, jonka toiminta perustuu vapaaehtoisten meripelastajien auttamishaluun ja pyyteettömään työhön.

Päätehtävä on auttaa merihätään joutuneita rannikolla ja sisävesillä. Meripelastusseura toimii myös veneilyturvallisuuden parantamiseksi jakamalla tietoa ja pyrkimällä vaikuttamaan asenteisiin.

Vapaaehtoinen meripelastustoiminta on merkittävä osa valtakunnallista pelastuspalvelua. Avunsaajista pääosan muodostavat huviveneilijät, joiden matka katkeaa tekniseen vikaan tai merimiestaitojen puutteeseen.

Meripelastusseuran laivastoon kuuluu 130 erityyppistä pelastusalusta. Kaikkien alusten miehistö toimii vapaaehtoispohjalta, eikä saa palkkaa työstään.

Vapaaehtoiset ovat säästä riippumatta hälytysvalmiudessa ympäri vuorokauden koko avovesikauden ajan. Nopeassa lähtövalmiudessa ollaan yli puolet vuodesta koko avovesikauden ajan.

Toiminta perustuu yksittäisten meripelastajien pyyteettömään ja vapaaehtoiseen auttamishaluun sekä turvallisuuden ja pätevyyden korostamiseen.

Helsingin uuden pelastusaluksen nimeksi Aisko

Meripelastusseuran Helsinkiin kesän alussa sijoitettava uusi PV2-luokan pelastusalus kastettiin venemessuilla. 10-metrinen vene sai nimen Aisko sen omavastuuosuuden lahjoittaneen Reijo Rautauoman puolison mukaan. Kummina toimi professori Outi Vapaavuori. Alus on ensimmäinen kymmenen veneen sarjasta, joiden hankintaa tukemaan seura etsii uusia rahoittajia.

Meripelastusseura hankkii vuosina 2019–2023 kymmenen pelastusalusta Kokkolassa toimivalta Kewatec AluBoatilta. Hankinnan kokonaisarvo on yli 5 miljoonaa euroa. Seuraavat veneet valmistuvat syksyllä ja ne sijoitetaan Konnevedelle ja Kemiönsaareen.

Noin 10 metriä pitkiin alumiinirunkoisiin pelastusaluksiin tulee meripelastusvarustus, joka sisältää kevyen palonsammutus- ja tyhjennyskaluston sekä ensiapuvarusteet.

– Veneessä on välttämätön varustus, mutta se on kuitenkin pidetty mahdollisimman yksinkertaisena ja kevyenä, jotta käyttöönotto, ylläpito ja miehistön koulutus olisi helppoa, kertoo Meripelastusseuran tekninen päällikkö Lasse Kämäräinen.

– Valittavissa on kaksi eri propulsioratkaisua: vesisuihku tai perämoottori, joista Helsingin veneeseen tulee vesisuihku.

Uudet pelastusalukset varustetaan hydraulisesti avattavalla keulaportilla, joka parantaa veneen operatiivisia ominaisuuksia ja lisää toimintakykyä.

– Keulaportti parantaa mahdollisuuksia rantautua luonnonsatamiin, ja potilaan siirto veneeseen ja sieltä pois helpottuu. Keulaportilla voi myös ankkuroitua kiinni laituriin, Lasse Kämäräinen kertoo.

Meripelastusseuran alusluokituksessa PV2-luokkaan kuuluvien veneiden huippunopeus on vähintään 42 solmua perämoottoriratkaisulla ja 35 solmua dieseljet-propulsiolla.

Uusi PV2-luokan alus on nähtävillä venemessuilla.

Laivanvarustajia vapaaehtoisten meripelastajien aluksille

Meripelastusseuran vapaaehtoiset miehistöt pelastivat viime vuonna todennäköiseltä menehtymiseltä 46 ihmistä. Kaikkiaan apua sai yli 3700 vesilläliikkujaa. Lisäksi vapaaehtoiset pelastivat 40 alusta tuhoutumiselta. Ilman tehokkaita ja hyvin varusteltuja pelastusaluksia tämä ei olisi mahdollista.

– Pelastusalusten hankinta on Meripelastusseuralle iso taloudellinen ponnistus. STEA:n veikkausvoittovaroista myöntämä avustus kattaa noin 70 prosenttia alusten hankintakustannuksista, kertoo seuran toimitusjohtaja Jori Nordström.

– Jäljelle jäävä omarahoitusosuus on keskusjärjestön ja jäsenyhdistysten hankittava itse.

Meripelastusseura lanseerasi viime syksynä yrityksille ja yhteisöille suunnatun Laivanvarustaja-varainhankintakampanjan sekä suurelle yleisölle Meripelastajaheimo-yhteisörahoituskampanjan. Molemmilla rahoitetaan uusia pelastusaluksia.

– Pitkäaikainen tukijamme Reijo Rautauoma lahjoitti Helsingin veneen omavastuuosuuden ja on kampanjamme ensimmäinen Laivanvarustaja, Jori Nordström kertoo.

– Nyt etsimme lahjoittajia Konneveden ja Kemiönsaaren aluksiin.

Lisätietoja:

www.meripelastus.fi

www.trossi.fi

Teksti: Timo Turkula Lähde: Meripelastusseura, Trossi, kuvat: Petri Munukka