Norjan puolustusvoimat lentää Norwegianin siivin yli miljoona lentoa 15-prosenttisesti biopolttoaineella – suomalainen St1 mukana

Norjan puolustusvoimat vähentää päästöjään siellä missä voi. Tässä on ainakin yksi hyvä tapa. Kasvisruoka kelpaa myös hävittäjäkoneille.

Lentoliikenteen yksi monista isoista puheenaiheista ovat tällä hetkellä vastuulliset lentopolttoaineet eli kielillä todettuna SAF, Sustainable Aviation Fuel. Puheenaiheena se on varmasti tullut jäädäkseen, mutta puheiden olisi hyvä alkaa muuttua myös teoiksi.

Ongelmana biopolttoaineissa tai laajemmin vastuullisissa lentopolttoaineissa on tietysti hinta. Ei-fossiilinen kerosiini on edelleen hurjasti, noin kahdesta kolmeen kertaa perinteistä fossiilista kalliimpaa tuottaa, vaikka tapoja sen tuottamiseen syntyy tasaiseen tahtiin. Kuluvan vuoden aikana maailmalla arvioidaan tuotettavan puolitoista miljoonaa tonnia vastuullista lentopolttoainetta. Niinkin hurjalta kuin määrä kuulostaa, se on vain vaivaiset 0,53 prosenttia ilmailun polttoainetarpeesta.

Lentomatkustajan on useilla lentoyhtiöillä mahdollista lentovarauksen yhteydessä ostaa SAF:ia, ja siten nostaa sen osuutta lennolla/lennoilla. Lentoyhtiöt palkitsevat vastuullisen polttoaineen ostosta usein kanta-asiakasohjelmiensa kautta.

Esimerkiksi Finnairin koko vuoden 2024 aikana käyttämästä kerosiinista vain 0,24 prosenttia oli SAF:ia. Euroopan unionin asettama vaatimus vastuullisen polttoaineen osuudelle vuonna 2025 tulee puolestaan olemaan kaksi prosenttia. Vieläkin kunnianhimoisempi on Finnairin edustaman Oneworld-allianssin tavoite vuodelle 2030. Tuohon vuoteen mennessä Oneworldin lennoilla on tarkoitus käyttää jopa 10 prosenttia SAF:ia.

On siis hyvä, että isot toimijat, jotka lentävät paljon, ja joilla on niin sanotusti ylimääräistä budjetissaan, maksavat vapaaehtoisesti SAF:in käytöstä lennoillaan. Norjan puolustusvoimat on aika hyvä esimerkki tästä.

Yli miljoona lentoa neljässä vuodessa

Norwegian on siis voittanut Norjan puolustusvoimien lentoliikennettä koskevan sopimuksen, jonka mukaisesti Norwegian käyttää puolustusvoimien lennoilla jatkossa biopolttoainetta yhteensä 15 prosentin osuuden. Sehän on kymmeniä kertoja yli keskiarvon, ja viisi prosenttia yli mainitun Oneworldin ensi vuosikymmenen alun tavoitteen.

Kyseiset lennot ovat siis Norjan puolustussektorin liikematkoja, joita arvioidaan tehtävän noin 250 000 vuodessa. Kaupallisen lentoyhtiön siivin niitä tehdään niin paljon, että vuoteen 2028 mennessä Norwegian on lentänyt yli miljoona tällaista lentoa.

- Tämä uraauurtava sopimus on tärkeä askel Norjan puolustussektorin ilmasto- ja ympäristöstrategiassa. Alan tavoitteena on vähentää CO2-päästöjä 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi liikematkustuksen sekä hävittäjä- ja valvontalentojen päästöjen vähentäminen on keskeistä. Olen kiitollinen siitä työstä, jolla tietä on tasoitettu tämän sopimuksen osalta, sanoo puolustusvoimien komentaja Eirik Kristoffersen.

Suomalainen St1 kerosiinintoimittajana

Yksi sopimuksen pääkohdista on se, että sen puitteissa lennettävillä lennoilla käytettävä biopolttoaine on tankattava nimenomaan Norjan maaperällä, jotta sopimus edistäisi biopolttoaineen paikallista kysyntää. Sopimuksen puitteissa biopolttoaineiden käyttö tulee lisääntymään Norjassa peräti 20 prosentilla.

- Biopolttoaineiden saatavuus on tärkeää ilmaston kannalta, ja samalla haluamme lisätä polttoaineen toimitusvarmuutta. Puolustussektori haluaa helpottaa tämäntyyppisten polttoaineiden tuotannon lisäämistä Norjassa, puolustusvoimain komentaja Kristoffersen sanoo.

Ongelma on kuitenkin se, ettei öljyvarannoistaan tunnetussa Norjassa tuoteta vielä omaa biopolttoainetta ilmailun tarpeisiin.

Näin ollen Norjassa tankattava biopolttoaine pitää tuoda maahan, ja se tapahtuu Ruotsin kautta suomalaisen yrityksen valmistamana. Norwegian on nimittäin päättänyt ostaa biopolttoainetta lyhyen matkan päästä St1:n hiljattain käynnistämältä biojalostamolta Göteborgista Ruotsista. Jakelun Norjassa hoitaa AFSN eli Aviation Fuelling Services Norway.

Neste on toinen suomalainen energiayhtiö, joka on myös maailmalla tunnettu SAF:in tuottaja. Yhtenä esimerkkinä siitä, vuonna 2021 bahrainilainen Gulf Air kävi Helsinki-Vantaalla tankkaamassa uusiutuvaa Neste My -kerosiinia, ja lensi sen voimalla Formula ykkösten Bahrainin Grand Prix'n avauksen ylilennon.

Hävittäjällekin kelpaa kasvisruoka

Biopolttoaineita on testimielessä käytetty myös etulinjan hävittäjälentokoneissa. Jos pysytään pohjoismaisissa teemoissa, oivallinen esimerkki asiasta löytyy länsinaapuri Ruotsista.

Ruotsalainen Saab JAS 39 Gripen -hävittäjä, joka oli ehdolla myös Suomen Hornetien korvaajaksi, teki vuonna 2017 biopolttoainehistoriaa. Siitä tuli ensimmäinen yksimoottorinen ensilinjan hävittäjälentokone, jolla lennettiin lento 100-prosenttisesti uusiutuvalla biopolttoaineella.

Uraauurtava lento lennettiin kaksipaikkaisella Gripen D:llä, ja puikoissa oli kaksi Saabin koelentäjää. Kumpikaan ei huomannut koneen käytöksessä mitään eroa tavallisiin fossiilisella kerosiinilla lennettäviin lentoihin nähden. Gripenin tankeissa oli tuolla lennolla rapsiöljystä valmistettua 100-prosenttista biopolttoainetta.

Olemassa oleva mahdollisuus käyttää muuta kuin fossiilista polttoainetta jopa hävittäjäkoneissa on tietysti kiva mahdollisuus päästöjen kannalta. Kuitenkin, erityisesti Ruotsin tai Suomen kaltaisissa maissa, voi olla pahimmassa tapauksessa elintärkeää, etteivät hävittäjälentokoneet ole riippuvaisia polttoainetoimituksista kaukaa ulkomailta.

Lähteet: Norwegian, Saab