Nyt ratissa tarkkana, metsäkauriit ovat liikkeellä!

Suuri osa metsäkaurisonnettomuuksista sattuu Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla – erityisesti toukokuun lopulla. Myös muut hirvieläimet aktivoituvat keväisin ja liikkuvat paljon.

Metsäkauriit ovat liikkeellä etenkin toukokuun loppupuolella. Ne säntäilevät myös tielle ja aiheuttavat paljon onnettomuuksia varsinkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Toukokuussa sattuu keskimäärin 27 kaurisvahinkoa päivittäin. Myös muutkin hirvieläimet aktivoituvat keväisin ja liikkuvat paljon.

Viime vuonna metsäkauriit aiheuttivat toukokuussa yli 800 onnettomuutta, joten ratin takana kannattaa olla erityisen valppaana – ja kunnioittaa varoitusmerkkejä.

Eniten tieliikenteen eläinonnettomuuksia tapahtuu tunti ennen auringonnousua ja tunti auringonlaskun jälkeen, kuten Moottori aiemmin kertoi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ongelma vain pahentunut

Toukokuiset metsäkaurisonnettomuudet ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Vielä viisi vuotta sitten toukokuussa sattui yli 400 metsäkaurisonnettomuutta, kun viime vuosina vahinkoja on sattunut tuplasti. Yhteensä tammi–kesäkuussa sattui viime vuonna yli 2 200 metsäkaurisonnettomuutta.

– Metsäkaurisvahingot lähtevät selvään nousuun huhtikuun lopussa ja eniten niitä sattuu yleensä toukokuun loppupuoliskolla. Tämä vuosi tuskin on poikkeus. Kesäkuussa metsäkauriiden liikehdintä vähenee ja samalla vähenevät myös onnettomuudet, Fennian ajoneuvovakuutus- ja vahinkopalveluista vastaava johtaja Mikko Pöyhönen taustoittaa.

Luonnollista liikehdintää

Metsäkaurisvahinkojen suuren määrän taustalla on eläinten luonnollinen liikehdintä keväällä talven jälkeen. Valtaosa kevään kolareista tapahtuu ravinnon perässä liikkuvien metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen kanssa.

Metsäkaurisvahinkojen määrät ovat kasvussa lähes kaikkialla Suomessa Kainuuta ja Lappia lukuun ottamatta.

– Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran kannan suuret koot ovat riesana erityisesti Lounais-Suomessa ja Uudellamaalla, joissa on samalla paljon liikennettä mutta vain vähän hirvieläinten luonnollisia vihollisia. Ainoa keino pitää kantojen koko kurissa on metsästys, Pöyhönen sanoo.

Metsäkaurisvahinkoja sattuu Uudenmaan ja Varsinais-Suomen runsaasti myös Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja Satakunnassa.

Laske nopeutta fiksusti

Hirvieläimiä liikkuu usein alueilla, joilla teiden nopeusrajoitukset voivat olla 80 tai 100 kilometriä tunnissa.

– Hirvistä ja kauriseläimistä varoittavat merkit sijoitetaan harkitusti sellaisiin paikkoihin, joissa tilastojen mukaan liikkuu enemmän hirvieläimiä. Silloin kannattaa vähentää nopeutta, Pöyhönen tähdentää.

Nopeuden alentamisella voi olla juuri se ratkaiseva vaikutus, kun hirvieläin yllättäen tupsahtaa auton eteen.

Erityisen tarkkana kannattaa Pöyhösen mukaan olla, kun tie vie metsästä peltoaukealle ja päinvastoin. Liikenteen lisäksi kannattaa havainnoida erityisesti teiden reunoja.

Ja takuutoimivat vinkit tässäkin tapauksessa ovat: aja virkeänä, terveenä ja keskittyneesti, maltillisella nopeudella, vältä – jos mahdollista – huonoissa sääolosuhteissa ja pimeällä ajamista ja käytä aina turvavyötä.

Jos joudut itse tai huomaat toisen joutuneen onnettomuuteen hirvieläimen kanssa, varoita muuta liikennettä ja huolehdi loukkaantuneista. Soita hätänumeroon 112 ja anna riittävä paikkakuvaus.

Suomen riistakeskuksen kotisivuilla on kattavat ja selkeät ohjeet autoilijoille, kuinka tulisi toimia, jos kolari sattuu omalle kohdalle tai autoilija tulee onnettomuuspaikalle.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Riesana kantojen kasvu

Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan myös valkohäntöpeurakolarien kasvukäyrä on selvä. Valkohäntäpeuraonnettomuuksia sattui toissa vuonna 745 kappaletta enemmän kuin vuonna 2019, mutta esimerkiksi vuonna 2017 valkohäntäpeurakolareita oli 2 166 kolaria vähemmän kuin vuonna 2020. Valkohäntäpeurojen kanssa ajetut kolarit edustivat puolta vuoden 2020 kaikista riistaonnettomuuksista.

Tilastojen mukaan toiseksi eniten vuonna 2020 kolaroitiin juuri metsäkauriiden kanssa. Fennian Pöyhönen muistuttaa, että metsäkauriiden osuus onnettomuuksissa on toukokuussa suuri eläinten reviiritaisteluiden johdosta.

Fennian omien tilastojen mukaan metsäkaurisvahinkoja on huhtikuun 2022 loppuun mennessä ilmoitettu hieman edellisvuosia vähemmän. Pöyhönen kuitenkin huomauttaa, että vahinkoja saatetaan ilmoittaa vakuutusyhtiöille vasta myöhemmin, jolloin todellinen luku voi olla suurempikin.

Metsäkauriin metsästys on lisääntynyt viime vuosina. Viime metsästyskaudella kaadettiin syyskuun ja helmikuun välillä yli 20 000 metsäkaurista eli noin kolme prosenttia edellisvuotta enemmän.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Suomessa oli talvella 2020–2021 noin 125 000 valkohäntäpeuraa. Kanta kasvoi edellisvuodesta noin 15 prosentilla.

Metsäkauris vai valkohäntäpeura?

Moni autoilija puhuu hirvikolareista vaikka tarkalleen tarkoittaakin hirvieläinkolareita. Vakavin tilanne on, jos autolla törmää hirveen, onhan se hirvieläimistämme kookkain.

Metsäkauris ja valkohäntäpeura puolestaan ovat selvästi pienempiä, kumpaisetkin suhteellisen siroja. Eläimet myös sekoitetaan keskenään puheessa ja havainnoissa.

Valkohäntäpeura on rakenteeltaan metsäkaurista pitkäselkäisempi. Valkohantäpeuran ruumis muistuttaa enemmän pitkulaista suorakulmiota, kun metsäkauris on neliömäisempi. Yksi erottava tuntomerkki on, että valkohäntäpeuranaaraan pää on usein jonkin verran metsäkauriin päätä pienempi verrattuna muuhun ruumiiseen.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto, Shutterstock Lähteet: Fennia, Tilastokeskus, Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus, wikipedia

a:3:{i:0;s:5:"93608";i:1;s:5:"93617";i:2;s:6:"102625";}