Ole tarkkana, kun hankit sähköautoon latausjohdon tai muun lataustuotteen – pistokokeet ovat paljastaneet tuotteissa suuria puutteita

Määräysten vastaisessa latausasemassa tai latausjohdossa voi piillä tulipalon tai sähköiskun vaara.

Liikenteen voimakas sähköistyminen näkyy myös lataustuotemarkkinoilla siten, että tarjolle tulee jatkuvasti lisää uusia latausjohtoja ja sähköautojen latausasemia. Luonnollisesti hintahaitarin molempien päihin sekä niiden väliin ilmestyy jatkuvasti uusia tuotteita. Alhainen hinta voi olla merkittävä houkutin, kun sähköautoon hankitaan uutta latausjohtoa tai latausasemaa kotiin.

Hinnaltaan alhainen tuote voi olla myös määräysten vastainen, joka tarkoittaa sitä, että siinä voi piillä tulipalon tai sähköiskun vaara. Näin on kokenut muun muassa Sähköinsinöörit SIL ry:n puheenjohtaja Vesa Linja-aho, joka tilasi Sähköinsinöörit – SIL ry:n ja Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry:n järjestämää Sähköautot ja turvallisuus -seminaaria varten pistokoemaisesti erilaisia sähköautojen lataustuotteita. Tilaisuutta varten testaus-, tarkastus- ja sertifiointiyritys SGS Fimko teki Sähköinsinöörien verkosta hankkimille lataustuotteille myös tuotestandardien mukaisia osatestejä.

– Tilasin suomalaisista verkkokaupoista yhden kiinteästi asennettavan latausaseman ja yhden tavalliseen pistorasiaan kytkettävän latausjohdon, sekä ulkomailta yhden tavalliseen pistorasiaan kytkettävän latausjohdon. Valinnat tehtiin riskiperusteisesti, eli käytännössä tuotteen hinnan ja yleisen olemuksen perusteella, Linja-aho sanoo.

Edellytetty ominaisuus puuttui

Molemmista testiin tilatuista tavalliseen pistorasiaan tarkoitetusta latausjohdoista puuttui 6 milliampeerin tasavikavirran tunnistin, vaikka tuotestandardi sitä niiltä edellyttää. Lisäksi tasavikavirran tunnistin puuttui kiinteästi asennettavasta latausasemasta. Kiinteästi asennettavan latausaseman mukana ei toimitettu myöskään minkäänlaista asennusohjetta, eikä myöskään käyttöohjetta tai muita lakisääteisiä asiakirjoja.

Sähköturvallisuuslaki vaatii, että sähkölaitteen turvallisuustietojen, ohjeiden sekä sähkölaitteen mukana olevien asiakirjojen tulee olla suomen ja ruotsin kielellä. Lisäksi ohjeiden ja asiakirjojen on oltava selkeitä, ymmärrettäviä ja helppotajuisia.

–Tämä vaatimus on kirjattu lakitasolle, ja se on ehdoton. Esimerkiksi tieto tasavikavirran tunnistimen olemassaolosta on tärkeää, jotta sähköurakoitsija tietää, tuleeko tuote suojata tasavikavirroilta asennuksen puolella, Vesa Linja-aho korostaa.

Linja-aho toimitti epäilyttävistä tuotteista tiedot valvovalle viranomaiselle Tukesille. Myös ensimmäinen epäilyttävä tuote, jonka Linja-aho oli testiin tilaamassa, vedettiin takaisin jo ennen kuin Linja-aho ehti noutaa paketin postista. Tuotteesta oli juuri aloitettu Tukes-tutkinta ja kyseinen tuote löytyy nyt Tukesin markkinavalvontarekisterin sivuilta ja on määrätty poistettavaksi myynnistä sähköiskuvaaran vuoksi.

Suomessa sähkölaitteiden ennakkotarkastuksesta luovuttiin 1990-luvun alussa. Valvontaa suoritetaan markkinoilla nykyään jälkikäteen.

Teksti: Manu Tuppurainen Lähde: STEK ry - Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus