Öljy- ja biopolttoaineala: liikennepolttonesteiden veronkorotus vaarantaisi ostovoiman

Öljy- ja biopolttoainealan mielestä budjettiriihessä ei pidä nostaa liikennepolttonesteiden veroja.

Etujärjestö korostaan lausunnossaan, että veroja on korotettu viimeisen neljän vuoden aikana joka vuosi. Suomessa liikennepolttonesteiden verotus on etujärjestön mukaan jo nykyisellään EU:n korkeimpia.

Öljy- ja biopolttoaineala ry on jäsenistönsä etu- ja yhteistyöjärjestö, joka tähtää nestemäisten polttoaineiden vastuullisen käytön edistämiseen ja kertoo osallistuvansa kestävän energiatulevaisuuden kehittämiseen. Muiden etujärjestöjen tapaan järjestö pyrkii huolehtimaan myös edustamansa alan mahdollisuuksista kannattavaan liiketoimintaan.

– Bensiinin ja dieselin verojen korottaminen heikentää automaattisesti kilpailukykyä ja kansalaisten ostovoimaa ja kohdistuu erityisesti niihin, joilla ei ole vaihtoehtoja oman auton käytölle. Nyt, kun ilmassa on runsaasti esityksiä ja toiveita liikenteen tulevaisuuteen ja erilaisiin tukiin liittyen, tulee ennen kaikkea käynnistää keskustelu veropohjan ja liikenteen verotuksen laajentamiseksi kattamaan nestemäisten polttoaineiden lisäksi myös muut liikenteen käyttövoimat, kuten sähkö, maakaasu ja biokaasu, toteaa Öljy- ja biopolttoaineala ry:n toimitusjohtaja Helena Vänskä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Liikkumisen kustannukset alas

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Niemisen mukaan tavoitteena tulisi nyt olla suunanmuutos.

– Työvoiman liikkuvuus ja ostovoiman turvaaminen autokannan uudistamiseksi edellyttävät liikkumisen kustannusten alentamista. Tiestön osalta hallitus on osoittanut, että kunnon heikkeneminen voidaan pysäyttää perinteisin budjettitoimin ilman uusia ja kalliita rahoitusmalleja, kun poliittista tahtoa löytyy. Toimet eivät kuitenkaan saa jäädä kertaluonteisiksi.

Ilmastonäkökulma ja verotulot samassa paketissa?

– Teknologianeutraali verotus, joka perustuu polttoaineen hiilidioksidipäästöön ja energiasisältöön ja koskee kaikkia käyttövoimia, on tulevaisuudessa ainoa kestävä verotusvaihtoehto sekä ilmaston että valtion verotulojen kannalta, esittää Helena Vänskä.

Myös Autoliitto on samalla kannalla.

– Eri käyttömuotojen osalta paras ratkaisu on teknologianeurtaalit toimet. Näin varmistetaan kilpailu ja paras lopputulos, toimitusjohtaja Nieminen arvioi.

– Kaikkien liikenteessä käytettävien polttoaineiden verottaminen samoin kriteerein ja perustuen samaan hiilidioksiditonnihintaan riippumatta käytetystä teknologiasta auttaisi ohjaamaan liikenteen kehitystä ympäristön ja valtiontalouden kannalta kustannustehokkaimmalla tavalla. Teknologianeutraali verotus antaisi myös kuluttajille totuudenmukaista vertailutietoa eri vaihtoehdoista. Samalla pystyttäisiin arvioimaan liikenteen verokertymän kehittyminen tulevina vuosina nykyistä paremmin, Vänskä jatkaa.

Toiveena kokonaisvaltainen liikenteen veromalli

– Kaikki veropoikkeukset ja -helpotukset, joita nykyisessäkin veromallissa on mukana, aiheuttavat välittömästi painetta nostaa muita veroja. Nyt on syytä selvittää perusteellisesti, millainen kokonaisvaltainen liikenteen veromalli toimisi Suomessa pidemmälläkin tähtäyksellä ja oikeudenmukaisesti sekä kuitenkin niin, että valtion budjetin vaatimat verotuotot saataisiin kokoon, summaa Vänskä.

Vänskä myös huomauttaa, että Suomen kaltaisessa harvaan asutussa, pitkien etäisyyksien maassa, jossa auton käyttö on välttämätöntä, polttoaineveroa ei pidä missään nimessä kutsua tupakka- ja alkoholiveron kaltaiseksi haittaveroksi.

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n mukaan nestemäisten liikennepolttoaineiden verotus on käytännössä fiskaalista eli veroja kerätään valtion moninaisten menojen kattamiseksi.

Etujärjestön esittämien laskelmien mukaan nestemäisistä polttoaineista kerättiin valmisteveroja vuonna 2016 yhteensä 3,2 miljardia euroa. Määrä muodosti jälleen kerran suurimman tuoton tullin kantamissa veroissa.

Esimerkiksi 95 oktaanisen bensiinin kuluttajahinnassa veroja on Öljy- ja biopolttoaineala ry:n mukaan nyt noin 66 prosenttia, sillä polttoaineveron ja huoltovarmuusmaksun lisäksi kuluttajahinnassa on myös 24 prosenttia arvonlisäveroa.

Lähde: Öljy- ja biopolttoaineala Kuvitus: Antti Hentinen/Moottorin arkisto

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy