Onko pyöräilyrenessanssi peruttu? – investoinnit eivät kasvatakaan pyöräilyn suosiota

Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta ilmenee, että suomalaisten kaupunkien pyöräilyinfrastruktuuri-investoinnit eivät muuta liikkumistottumuksia toivotulla tavalla.

Helsingin yliopiston väitöstutkimuksen kohteena oli niin sanottu pyöräilyrenessanssi-ajatus, jonka mukaan kaupungit saavat pyöräilymäärät kasvuun rakentamalla turvallisen pyöräilyinfrastruktuurin.

Tutkimuksessa pyöräilyä tarkastellaan kaupunkiliikenteen muotona, ei niinkään urheiluna. Tutkimuskohteina ovat suomalaiset kaupungit, niistä erityisesti Helsinki ja Tampere.

– Helsinki ja Tampere ovat investoineet pyöräilyyn, mutta kaupunkien liikennejärjestelmät eivät ole muuttuneet toivottuun suuntaan, sanoo väitöskirjatutkija Carlos Lamuela Orta Helsingin yliopistosta.

Tutkimuksessa paljastuu, että renessanssi-ajatus palvelee tiedeyhteisöä. Se kertoo tarinan, jonka mukaan kestävä kaupunkiliikenne on saavutettavissa oikealla politiikalla. Näin väitöstyö haastaa valtavirran näkemyksen.

Suosio jopa laskussa

Helsingissä pyöräilyn määrä ei ole kasvanut, vaan on joiltakin osin jopa vähentynyt huolimatta infrastruktuuriin kohdistetuista investoinneista. Tampereella taas uusi raitiovaunu on osin syrjäyttänyt pyöräilyn suosion.

– Yleisen käsityksen mukaan pyöräilyn ongelma on poliittisen tahdon puute, joka johtaa riittämättömiin investointeihin, Lamuela Orta kertoo.

Tapojen muuttaminen hankalaa

Kestämättömien käyttäytymistottumusten muuttaminen on osoittautunut vaikeammaksi kuin on alun perin ajateltu. Tällä on merkitystä myös liikennepolitiikan ulkopuolella. Tutkimus kyseenalaistaa niin sanottujen ”nudge”-keinojen tehon, joissa kansalaisille tarjotaan mahdollisuus toimia tavoitteen mukaisesti, mutta heitä ei pakoteta siihen.

– Pyöräilyinvestoinnit tekevät pyöräilystä turvallisempaa ja mukavampaa. Mutta suhteessa vaadittuun liikennepäästöjen vähentämiseen nämä investoinnit Suomessa liittyvät enemmän poliittisiin kysymyksiin ja puheeseen kuin liikennejärjestelmän olennaisiin muutoksiin, Lamuela Orta toteaa.

Sähköautoilla päästöt alas

Pyöräilyn edistäminen nähdään myös keinona vähentää istumista, ruuhkia ja liikenteen päästöjä. Jos pyöräilyn suosiota ei saada nousuun investoinneista huolimatta, seuraukset ovat mittavat. Entistä tärkeämmäksi keinoksi saavuttaa päästövähennykset nouseekin autokannan sähköistäminen

– Samalla pyöräilyä kannattaa kuitenkin perustella kaupunkien elämänlaadulla – ei päästötavoitteilla, Lamuela Orta muistuttaa.

Ajoneuvojen tehostaminen, kuten sähköautot, sekä autoilun korvaaminen joukkoliikenteellä tai pyöräilyllä ovatkin Suomen sekä EU:n ilmastotavoitteiden perustat.